Saatiin mahdollisuus mennä treenaamaan lämpimään sporttikoirahalliin joten mitäpä sitä muutakaan ohjelmaa joulupäiväksi keksisi :) Hippi ei ole tehnyt yhtikäs mitään pariin viikkoon joten höyryjä oli kertynyt ihan kiitettävästi! Vielä kun ohjaaja oli huolimaton ohjauksensa kanssa, oli alku hieman takkuinen. Videolta oli myös ilahduttavaa katsoa kuinka kädet taas heiluivat ja ohjaus oli sellaisia nanosekunnin huitaisuja... Voi kiesus että voi joku asia olla vaikeaa. Sain myös Hipin monesti tekemään pidempiä kaarroksia ihan vaan sillä etten kertonut sille ennen estettä että käännös on tulossa. Jahka kiinnitin tähän taas hieman huomiota, teki Hippi osaamiaan nuolen-siivekettä-käännöksiä. Kepeille en saanut sitä menemään suoraviivaisesti kun ei sitten voinut luottaa koiraan vaan sitä piti vetää ihme mutkan kautta kulmaan jonka se taatusti osaa.
Ensimmäisellä kerralla puomilla teki taas saman kuin kisoissa yleensä, jäi siihen reunalle kiikkumaan ja jouduin antamaan uuden käskyn että laittoi etutassut nurmelle! Tuo on kyllä hassu juttu. Kaipa se jotenkin kokeilee voisiko päästä jatkamaan matkaa hieman vähäisemmällä yrityksellä. Alkuaikoina kisoissa kun en aina vaatinut kunnollisia kontakteja niin edelleen saa tätä korjailla.
Toisella radanpätkällä ennen putkea päätin taas pyörittää Hippiä esteen ympäri. Tuo pyörittäminen nyt vaan tuntuu aina helpoimmalta vaihtoehdolta mutta toki olisi syytä osata muitakin vaihtoehtoja. Treenattiin siihen sitten viskileikkausta joka toimikin ihan hyvin kunhan vaan muisti antaa koiran mennä edelle. Täytyisi muistaa kisoissakin noita käyttää, helposti vaan tahkoaa sitä samaa vanhaa.
Tässä lyhyt pätkä treeneistä.
Näin muutaman vapaapäivän kunniaksi olen taas ehtinyt pyöritellä päässäni Hipin pennutus/sterilointi asiaa. Nyt olisi mitä mainioin hetki leikkauttaa Hippiäinen, ilmat ovat sellaiset ettei treenaamisesta/kisaamisesta kuitenkaan tule mitään moneen kuukauteen. Toisaalta päätös on niin lopullinen että se tietysti hirvittää... Kovasti olisin halunnut pennun Hipistä mutta näyttää vähän siltä ettei tämä haave tule koskaan toteutumaan. Olen asiasta paljon jutellut töissä lääkäreiden kanssa mutta eihän kukaan tietenkään voi sanoa miten seuraavalla kerralla tiineys menisi. Hippi on niin spesiaalityyppi että hirvittää ajatuskin jos tiineydessä tai synnytyksessä menisi jotain pieleen. Äh, tässäpä pähkinää purtavaksi...
sunnuntai 26. joulukuuta 2010
torstai 23. joulukuuta 2010
Hyvää Joulua!
Nyt alkaa muutto olemaan ohi :) Shelttitytöt kotiutuivat uuteen asuntoon nopeasti, toisaalta nää on tottunut melkoiseen reissuelämään ja ovat tyytyväisiä siellä missä minä olen. Järkyttävä lumimäärä on hieman hankaloittanut uusien lenkkireittien löytämistä, joka puolella kun on tolkuttomasti lunta! Täälläpäin on kyllä koiria mutta näköjään eivät lenkkeile pelloilla tai metsissä... Ja mua taas ei saa autotien vartta talsimaan, olkoonkin aurattu. Kirppu ei vaan oikein nauti polkujen raivaamisesta, sitä joutuu välillä kantamaan.
Pariin viikkoon ei olla tehty oikeastaan mitään ihmeellistä. Toisaalta pakkastakin on ollut niin paljon ettei treenaamisesta ole tullut mitään. Katotaan sitten vaikka keväällä lumien sulattua josko taas aktivoiduttais :D
maanantai 6. joulukuuta 2010
Hipistä hyppyvalio!
Ihmeiden aika ei ole ohi! Hippi tempaisi eilen Porvoossa hienon nollavoiton hyppärillä, sai kolmannen hyppysertinsä ja valioitui hyppyvalioksi :) Hyppärit ei oo niin meidän (=mun) juttu joten siksipä tää tuntui niin hienolta työvoitolta. Tosin tänä vuonna on noi hyppäritkin menneet vähän paremmin mutta jotenkin tuntuu että kontakteilla saa koiran aina taas "haltuun".
Porvooseen siis lähdettiin eilen Vuokon ja Sindan sekä Nera-heelerin ja Ninan kanssa. Hippi pääsi baanalle reilun kahden kuukauden kisatauolta. Vuorossa oli kolme starttia jotka eivät menneet ihan peräkkäin vaan järjestys oli medi-mini. Tämä teki päivästä hieman pidemmän mutta onneksi kisapaikkana ollut maneesi oli kohtuullisen lämmin. Ulkonakaan ei ollut kuin muutama aste pakkasta joten hyvin tarkeni. Ja sen ajan kun koirat lepäilivät autossa starttien välissä, pidettiin se käynnissä jotta siellä olisi mahdollisimman lämmin.
Tuomarina oli Heidi Viitaniemi, jolla oli varsin kivat radat tehtynä. Ei mitään ylivaikeeta pyöritystä vaan sellaista kivaa agilitya jossa koira sai mennä kovaa :) Eka rata oli hyppäri. Takaraivossa takoi koko rataantutustumisen aikana ajatus että jos sitä tekis nopean nollan ja voittais niin... Tämän lisäksi yritin takoa päähäni että jos ei mitään muuta niin perkule ainakin ohjaat tuota koiraa. Ei huiskimisia eikä muita ylioptimistisia roiskaisuja. Hipin vuoro oli lähs viimeisenä ja sitä ennen radalla oli tehtailtu hienoja ja nopeita nollia. Eipä siinä muu auttanut kun mennä tekemään omaa suoritusta. Alun putkeen Hippi säntäsi kuin ammuttuna. Seuraavalle hypylle tuli vauhdilla mutta kokosi itsensä hienosti päästen pienellä kurvilla kepeille. Keppien jälkeen ryntäsin Hipin ohi estääkseni sen sinkoamisen väärään päähän putkea. Tässä kohtaa en ollut ihan varma pujotteliko koiruus loppuun asti, en sitä nähnyt. Sitten tuli pieni luukutussuora muutaman mutkan kera. Hyppy ennen viimeistä putkea oli taas tosi hieno. Hippi hyppäsi sen niin nuollen kun se vain oli mahdollista. Enää loppusuora ja kovasti palkkaa koiralle! En siis ollut ihan varma tuloksesta keppien takia mutta siitä viis, Hippi oli tehnyt niin hienon radan että tulos oli täysin sivuseikka! Seuraavaksi kuulutettiinkin että nollahan se ja kärkeen :) Oli muuten piinaavaa odotella ne kolme viimeistä koiraa. Mutta niinhän siinä kävi että kukaan ei enää Hippiä ohittanut joten nollavoitolla ansaittiin viimeinen hyppyserti! Syksyn hylkyhyppyratojen jälkeen tuntui ettei toi H-AVA oo meitä varten mutta niin vain vuoden viimeisissä kisoissa napsahti!
Tämän jälkeen olikin hyvä kasata pää seuraavalle radalle. Siinä oli keinu toisena esteenä jonka päätin ottaa vastaan ja varmistaa että Hippi taatusti pysähtyy. A:lla olin vähän epävarma mitä tehdä, viime kisoissa kuitenkin A:lta tullut niitä virheitä. Päätin kuitenkin vaan juosta ja luottaa että askelet osuu kohdilleen. Videolla oon judt vähän siinä edessä joten ei näy mihin asti Hippi juoksee mutta ilmeisesti tarpeeksi alas kun ei tuomari virhettä antanut :) Muurin jälkeiselle putkelle olin suunnitellut takaaleikkauksen, totta kai olin ajatellut etten muurin jälkeen ehdi valssia tekemään. Ehdinpä kuitenkin ja se helpotti kovasti seuraavilla hypyillä. Puomilla tuli hyvin kontaktille mutta voi ärsytys kun jäi taas siihen reunalle keikkumaan! Ja taas ohjaaja sitten vapautti nanosekuntia liian aikaisin. Voivoivoi... Loppu meni suunnitelmien mukaan ja näin oli tuplanolla ansaittu! Tällä nollalla sijoituttiin toiseksi.
Vika rata oli näistä kolmesta "kinkkisin", kuitenkin edelleen varsin hauska rata! Kaikki meni muuten varsin malliikkaasti paitsi että este nro 8 kierrettiin vauhdilla ulkokautta ohi :D Oma huitaisu oli siinä kohtiin semmoinen etten yhtään ihmettele Hipin ratkaisua :) Jatkettiin siitä sujuvasti rataa, koira ei onneksi edes huomannut tehneensä mitään ihmeellistä! Olin ihan älytyytyväinen tähänkin rataan, nyt puomikin oli huolella tehty. Kaikenkaikkiaan kolme loistavaa rataa johon voi olla huoletta varsin tyytyväinen. Ja tästä on hyvä aloittaa kisatauko, jälleen kerran. Nyt olisi SM-nollat kasassa, MM-nollia pitäisi saada keväällä yksi vielä taiottua jostain.
Tässä video radoista.
Tämä vuosi oli tulosten suhteen varsin mainio. Saimme sompailtua 12 nollaa joista 9 oli voittoja. Lisäksi nolla MM-karsintojen toisella hyppärillä (sij. viides) sekä European Openiin hyppärillä (sij. 11/152). Lisäksi EE AVA-titteli, tuo H-AVA-titteli sekä ensimmäinen caciag. Ei pöllömmin, vaikkei tavoitteita ollutkaan :)
Porvooseen siis lähdettiin eilen Vuokon ja Sindan sekä Nera-heelerin ja Ninan kanssa. Hippi pääsi baanalle reilun kahden kuukauden kisatauolta. Vuorossa oli kolme starttia jotka eivät menneet ihan peräkkäin vaan järjestys oli medi-mini. Tämä teki päivästä hieman pidemmän mutta onneksi kisapaikkana ollut maneesi oli kohtuullisen lämmin. Ulkonakaan ei ollut kuin muutama aste pakkasta joten hyvin tarkeni. Ja sen ajan kun koirat lepäilivät autossa starttien välissä, pidettiin se käynnissä jotta siellä olisi mahdollisimman lämmin.
Tuomarina oli Heidi Viitaniemi, jolla oli varsin kivat radat tehtynä. Ei mitään ylivaikeeta pyöritystä vaan sellaista kivaa agilitya jossa koira sai mennä kovaa :) Eka rata oli hyppäri. Takaraivossa takoi koko rataantutustumisen aikana ajatus että jos sitä tekis nopean nollan ja voittais niin... Tämän lisäksi yritin takoa päähäni että jos ei mitään muuta niin perkule ainakin ohjaat tuota koiraa. Ei huiskimisia eikä muita ylioptimistisia roiskaisuja. Hipin vuoro oli lähs viimeisenä ja sitä ennen radalla oli tehtailtu hienoja ja nopeita nollia. Eipä siinä muu auttanut kun mennä tekemään omaa suoritusta. Alun putkeen Hippi säntäsi kuin ammuttuna. Seuraavalle hypylle tuli vauhdilla mutta kokosi itsensä hienosti päästen pienellä kurvilla kepeille. Keppien jälkeen ryntäsin Hipin ohi estääkseni sen sinkoamisen väärään päähän putkea. Tässä kohtaa en ollut ihan varma pujotteliko koiruus loppuun asti, en sitä nähnyt. Sitten tuli pieni luukutussuora muutaman mutkan kera. Hyppy ennen viimeistä putkea oli taas tosi hieno. Hippi hyppäsi sen niin nuollen kun se vain oli mahdollista. Enää loppusuora ja kovasti palkkaa koiralle! En siis ollut ihan varma tuloksesta keppien takia mutta siitä viis, Hippi oli tehnyt niin hienon radan että tulos oli täysin sivuseikka! Seuraavaksi kuulutettiinkin että nollahan se ja kärkeen :) Oli muuten piinaavaa odotella ne kolme viimeistä koiraa. Mutta niinhän siinä kävi että kukaan ei enää Hippiä ohittanut joten nollavoitolla ansaittiin viimeinen hyppyserti! Syksyn hylkyhyppyratojen jälkeen tuntui ettei toi H-AVA oo meitä varten mutta niin vain vuoden viimeisissä kisoissa napsahti!
Tämän jälkeen olikin hyvä kasata pää seuraavalle radalle. Siinä oli keinu toisena esteenä jonka päätin ottaa vastaan ja varmistaa että Hippi taatusti pysähtyy. A:lla olin vähän epävarma mitä tehdä, viime kisoissa kuitenkin A:lta tullut niitä virheitä. Päätin kuitenkin vaan juosta ja luottaa että askelet osuu kohdilleen. Videolla oon judt vähän siinä edessä joten ei näy mihin asti Hippi juoksee mutta ilmeisesti tarpeeksi alas kun ei tuomari virhettä antanut :) Muurin jälkeiselle putkelle olin suunnitellut takaaleikkauksen, totta kai olin ajatellut etten muurin jälkeen ehdi valssia tekemään. Ehdinpä kuitenkin ja se helpotti kovasti seuraavilla hypyillä. Puomilla tuli hyvin kontaktille mutta voi ärsytys kun jäi taas siihen reunalle keikkumaan! Ja taas ohjaaja sitten vapautti nanosekuntia liian aikaisin. Voivoivoi... Loppu meni suunnitelmien mukaan ja näin oli tuplanolla ansaittu! Tällä nollalla sijoituttiin toiseksi.
Vika rata oli näistä kolmesta "kinkkisin", kuitenkin edelleen varsin hauska rata! Kaikki meni muuten varsin malliikkaasti paitsi että este nro 8 kierrettiin vauhdilla ulkokautta ohi :D Oma huitaisu oli siinä kohtiin semmoinen etten yhtään ihmettele Hipin ratkaisua :) Jatkettiin siitä sujuvasti rataa, koira ei onneksi edes huomannut tehneensä mitään ihmeellistä! Olin ihan älytyytyväinen tähänkin rataan, nyt puomikin oli huolella tehty. Kaikenkaikkiaan kolme loistavaa rataa johon voi olla huoletta varsin tyytyväinen. Ja tästä on hyvä aloittaa kisatauko, jälleen kerran. Nyt olisi SM-nollat kasassa, MM-nollia pitäisi saada keväällä yksi vielä taiottua jostain.
Tässä video radoista.
Tämä vuosi oli tulosten suhteen varsin mainio. Saimme sompailtua 12 nollaa joista 9 oli voittoja. Lisäksi nolla MM-karsintojen toisella hyppärillä (sij. viides) sekä European Openiin hyppärillä (sij. 11/152). Lisäksi EE AVA-titteli, tuo H-AVA-titteli sekä ensimmäinen caciag. Ei pöllömmin, vaikkei tavoitteita ollutkaan :)
lauantai 4. joulukuuta 2010
Mummoenergiaa
Esittelee Kirppu :)
Hippikin pääsi jotain pientä tekemään, lähinnä pientä pyöritystä. Huomenna Porvoossa vuoden vikat kisat. Jänskää!
Hippikin pääsi jotain pientä tekemään, lähinnä pientä pyöritystä. Huomenna Porvoossa vuoden vikat kisat. Jänskää!
keskiviikko 1. joulukuuta 2010
Mummeli hammaslääkärissä
Tänään sattui töissä olemaan tilanne että pitkä operaatio peruttiin ihan viime tingassa joten päivään jäi pitkä tauko. Koska mulla oli koirat mukana, päätettiin Kirpun hampaat putsata. Se on ollut suunnitelmissa jo pitkän aikaa. Onneksi suu on ollut suurimmalta osin ollut kunnossa eikä harjauksen ansiosta hammaskiveä ole hirveästi tullut. Tosin plakkihan se pahin ongelmanaiheuttaja on suussa ja sitä olen yrittänyt ahkerasti lähes päivittäin harjata pois. Koska Kirpulla on lievä sydänvika, on anestesia aina pieni riski. Toisaalta juuri tuon sydänvian takia suu pitäisi pitää extrahyvässä kunnossa ettei siellä muhi mitään tulehduksia ja sitä kautta pääse bakteerit elimistöä rasittamaan.
Kirpulle valittiin esirauhoitukseksi tavallisen medetomidiini+butorfanoli-yhdistelmän sijaan L-polamivet:iä joka on sydämelle turvallisempi lääke. Tästä Kirppu meni hieman tokkuraiseksi muttei mitenkään nukkuvaiseksi. Tämän jälkeen sai pitkään pelkkää happea maskin kautta ennen nukauttamista syvempään anestesiaan. En niin kauheasti nauti omien koirien anestesiavalvonnasta kun on jo valmiiksi ihan erilailla huolissaan mutta onneksi kaikki meni hyvin :)Kirppu oli anestesian ajan ventilaattorissa jossa kone hengitti sen puolesta. Työpaikallani anestesiaa valvotaan varsin tarkasti. Käytössä on lomake johon merkataan viiden minuutin välein koiran syke, verenpaine, hengitysilman hiilidioksidit, hengitystiheys, veren happipitoisuus ja eläimen ruumiinlämpö. Ja vaikka käytössä on erilaisia monitoreja, on omat havainnot toki ne kaikista tärkeimmät. Koneisiin ei ikinä voi luottaa liiaksi.
Aluksi Kirpun kaikki hampaat röntgenkuvattiin. Aina ei päällepäin näy jos plakki on aiheuttanut hampaan kiinnityskudoksen tulehdusta ja tuhoutumista, siksi rtg-kuvat ovat niin tärkeät hammashoidoissa! Monta kertaa on päällisin puolin siisti suu paljastunut hurjaksi tapaukseksi jossa suurin osa hampaista on jouduttu poistamaan.
Tässä kuvia Kirpun purukalustosta
Missään ei näkynyt merkkejä kiinnityskudoksen vähenemisestä :) Ja Kirppu on kuitenkin kohta 13-vuotias koira. Huh helpotus, kun näin nuo kuvat :) Kirpulla oli hieman värjäymää molemmissa yläP4-hampaissa joista en ollut ihan varma olisko niissä ollut jotain häikkää. Onneksi nuokin hampaat olivat kunnossa joten mummeli sai pitää kaikki hampaansa. Hammaskiveä oli hieman, lähinnä taaimmaisissa poskihampaissa. Plakkia samoin. Ientulehdusta ei juurikaan ollut. Nyt kun vain ahkerasti jatkaa hampaiden harjausta, saattaa Kirppu pärjätä loppuelämän ilman uutta anestesiaa hampaiden takia :) Olin muuten aina elänyt siinä luulossa että Kirpulta puuttuu vain vasen alaP2-hammas mutta puuttuihan sieltä samalta puolelta ihan taaimmainen alaM3-hammaskin. En vaan ole ikinä tajunnut sitä tarkistaa...
Operaation jälkeen Kirppu heräsi melko nopeasti. Oli hieman sekava mutta pikkuhiljaa alkoi tajuamaan mikä maa ja valuutta. Oli nopeasti jaloillaan eikä olisi millään malttanut lepäillä lämpöpatjan päällä. Onneksi olin ottanut toppatakin Pandalle mukaan joten Kirppu sai sen päälleen heräämisen ajaksi. Kotiin päästyään nukkui varsin tyytyväisenä sängyssä peiton alla BOT-loimi päällään. Hippi ajatteli auttaa tässä lämpimänä pysymisessä ja kapusi Kirpun päälle nukkumaan! Hassu otus, taisi olla pieni hätä kaverista :)
Kirpulle valittiin esirauhoitukseksi tavallisen medetomidiini+butorfanoli-yhdistelmän sijaan L-polamivet:iä joka on sydämelle turvallisempi lääke. Tästä Kirppu meni hieman tokkuraiseksi muttei mitenkään nukkuvaiseksi. Tämän jälkeen sai pitkään pelkkää happea maskin kautta ennen nukauttamista syvempään anestesiaan. En niin kauheasti nauti omien koirien anestesiavalvonnasta kun on jo valmiiksi ihan erilailla huolissaan mutta onneksi kaikki meni hyvin :)Kirppu oli anestesian ajan ventilaattorissa jossa kone hengitti sen puolesta. Työpaikallani anestesiaa valvotaan varsin tarkasti. Käytössä on lomake johon merkataan viiden minuutin välein koiran syke, verenpaine, hengitysilman hiilidioksidit, hengitystiheys, veren happipitoisuus ja eläimen ruumiinlämpö. Ja vaikka käytössä on erilaisia monitoreja, on omat havainnot toki ne kaikista tärkeimmät. Koneisiin ei ikinä voi luottaa liiaksi.
Aluksi Kirpun kaikki hampaat röntgenkuvattiin. Aina ei päällepäin näy jos plakki on aiheuttanut hampaan kiinnityskudoksen tulehdusta ja tuhoutumista, siksi rtg-kuvat ovat niin tärkeät hammashoidoissa! Monta kertaa on päällisin puolin siisti suu paljastunut hurjaksi tapaukseksi jossa suurin osa hampaista on jouduttu poistamaan.
Tässä kuvia Kirpun purukalustosta
Missään ei näkynyt merkkejä kiinnityskudoksen vähenemisestä :) Ja Kirppu on kuitenkin kohta 13-vuotias koira. Huh helpotus, kun näin nuo kuvat :) Kirpulla oli hieman värjäymää molemmissa yläP4-hampaissa joista en ollut ihan varma olisko niissä ollut jotain häikkää. Onneksi nuokin hampaat olivat kunnossa joten mummeli sai pitää kaikki hampaansa. Hammaskiveä oli hieman, lähinnä taaimmaisissa poskihampaissa. Plakkia samoin. Ientulehdusta ei juurikaan ollut. Nyt kun vain ahkerasti jatkaa hampaiden harjausta, saattaa Kirppu pärjätä loppuelämän ilman uutta anestesiaa hampaiden takia :) Olin muuten aina elänyt siinä luulossa että Kirpulta puuttuu vain vasen alaP2-hammas mutta puuttuihan sieltä samalta puolelta ihan taaimmainen alaM3-hammaskin. En vaan ole ikinä tajunnut sitä tarkistaa...
Operaation jälkeen Kirppu heräsi melko nopeasti. Oli hieman sekava mutta pikkuhiljaa alkoi tajuamaan mikä maa ja valuutta. Oli nopeasti jaloillaan eikä olisi millään malttanut lepäillä lämpöpatjan päällä. Onneksi olin ottanut toppatakin Pandalle mukaan joten Kirppu sai sen päälleen heräämisen ajaksi. Kotiin päästyään nukkui varsin tyytyväisenä sängyssä peiton alla BOT-loimi päällään. Hippi ajatteli auttaa tässä lämpimänä pysymisessä ja kapusi Kirpun päälle nukkumaan! Hassu otus, taisi olla pieni hätä kaverista :)
sunnuntai 28. marraskuuta 2010
Liikaa pakkasta!
Yyyh, ihan kiva kun on lunta mutta mulle riittäisi ihan hyvin sellaiset 5 astetta pakkasta... Ja ei tuulta. Eikä lisää lunta. Kelles näitä toivomuksia voikaan esittää? Olin ilmoittanut Hipin Purinalle 27.11. Jotenkin ajattelin ettei marraskuun lopulla voisi niiiin kylmä olla mutta väärässä olin. Miinusasteita sen 10 joten meidän hyppelyt jäi siihen, lusmuiltiin kotosalla. Jotenkin ajatus kisaamisesta noin kylmässä on vaan niin mahdoton :D Kyllähän sitä itsensä saa puettua mutta koko ajan saa pelätä että rikkooko tuollaisessa kylmyydessä koiransa. Kun ei ollut ees mitenkään tärkeät kisat niin mitäpä sitä suotta riskejä ottamaan. Hippi on ilmoitettu myös Porvooseen 5.12 ja ainakin kisatiedoissa sanottiin että maneesissa on noin +10 astetta. Se riittäisi kyllä meille ihan hyvin. Tietty noita startteja olisi kiva ollut saada vielä muutamia tälle vuodelle, eihän meillä ole edes nollat kasassa. Jää taas talvitauon jälkeen hommia. Ja jos ei saada niitä kasaan niin ei ehkä ole asiaa muutenkaan isoihinkaan kisoihin ;)
Jos viime viikonloppu oli täyteen ahdettu, ei nyt ollut kisojen peruunnuttua mitään ohjelmaa. Luksusta. Siispä vuorossa oli pitkiä metsälenkkejä ja pientä treenipuuhastelua. Lauantaina käytiin työkaverin kanssa illalla meikossa otsalamput apuna. Tosi upee paikka pimeälläkin ja lumen ansiosta näkyvyys oli kellonaikaan nähden huippuluokkaa :)
Koska tänä viikonloppuna ei paljoa treenailtu, yritin opettaa Hipille paria uutta temppua. Temppu nro 1 oli takajaloillaan seiste pyörähdys. Hippi kun on oppinut tanssimaan kohti, ei se meinannut millään hiffata että voisi vain pyörähtää ympäri paikoillaan :) Temppu nro 2 oli tangon ympäri tanssiminen myöskin takajaloillaan seisten. Tämä nyt oli ehkä hieman vaan varioitu temppu siitä kun seisoo vadin päällä ja pyörii siinä ympäri. Tosin hieman vaativampi asia koska tangosta ei niin saa tukea. Pienen sähläilyn jälkeen alkoivat toistot muistuttamaan sitä mitä haluaisin :)
Tässä pieni, hämärä pätkä siitä minkälaiseksi temput muodostuivat parin päivän aikana.
Tavoitteena tietysti saada tuo "spin" vielä itsenäisemmäksi ja kauempana ohjaajasta tapahtuvaksi. Tuo "runt" pitäisi saada vähemmän sähläileväksi...
Viikonloppuna oli kaverini kleinsbitch Sinda hoidossa. Pieni raitapaita-saksalainen on pitänyt sheltit hyvin kurissa ja nuhteessa. Hauska tyyppi!
*Lisäystä*
Meinasi unohtua kirjuuttaa keskiviikon treeneistä jotka olivat hyvin erilaiset ja hauskat. Meillä oli pieni radanpätkä jolla ohjaaja ei saanut juosta ollenkaan, piti vain lähettää koiraa esteille ja rytmittää käännökset oikein! Oli hyvää vaihtelua vaikkakaan ei niin helppoa. Nyt kyllä näki miten Hippi irtosi esteille kun vaan piti ohjausta päällä. Ei töksähtänyt meno ollenkaan vaikka kävelin jo seuraaville esteille Hipin suorittaessa edellisiä :) Hippi oli nääääääääin hyvä :D
Jos viime viikonloppu oli täyteen ahdettu, ei nyt ollut kisojen peruunnuttua mitään ohjelmaa. Luksusta. Siispä vuorossa oli pitkiä metsälenkkejä ja pientä treenipuuhastelua. Lauantaina käytiin työkaverin kanssa illalla meikossa otsalamput apuna. Tosi upee paikka pimeälläkin ja lumen ansiosta näkyvyys oli kellonaikaan nähden huippuluokkaa :)
Koska tänä viikonloppuna ei paljoa treenailtu, yritin opettaa Hipille paria uutta temppua. Temppu nro 1 oli takajaloillaan seiste pyörähdys. Hippi kun on oppinut tanssimaan kohti, ei se meinannut millään hiffata että voisi vain pyörähtää ympäri paikoillaan :) Temppu nro 2 oli tangon ympäri tanssiminen myöskin takajaloillaan seisten. Tämä nyt oli ehkä hieman vaan varioitu temppu siitä kun seisoo vadin päällä ja pyörii siinä ympäri. Tosin hieman vaativampi asia koska tangosta ei niin saa tukea. Pienen sähläilyn jälkeen alkoivat toistot muistuttamaan sitä mitä haluaisin :)
Tässä pieni, hämärä pätkä siitä minkälaiseksi temput muodostuivat parin päivän aikana.
Tavoitteena tietysti saada tuo "spin" vielä itsenäisemmäksi ja kauempana ohjaajasta tapahtuvaksi. Tuo "runt" pitäisi saada vähemmän sähläileväksi...
Viikonloppuna oli kaverini kleinsbitch Sinda hoidossa. Pieni raitapaita-saksalainen on pitänyt sheltit hyvin kurissa ja nuhteessa. Hauska tyyppi!
*Lisäystä*
Meinasi unohtua kirjuuttaa keskiviikon treeneistä jotka olivat hyvin erilaiset ja hauskat. Meillä oli pieni radanpätkä jolla ohjaaja ei saanut juosta ollenkaan, piti vain lähettää koiraa esteille ja rytmittää käännökset oikein! Oli hyvää vaihtelua vaikkakaan ei niin helppoa. Nyt kyllä näki miten Hippi irtosi esteille kun vaan piti ohjausta päällä. Ei töksähtänyt meno ollenkaan vaikka kävelin jo seuraaville esteille Hipin suorittaessa edellisiä :) Hippi oli nääääääääin hyvä :D
sunnuntai 21. marraskuuta 2010
Puuhaviikonloppu
Huh, miten nopeasti viikonloppu menee kun sen lataa ohjelmaa täyteen! Perjantaina olin työn puolesta kuuntelemassa mielenkiintoista anestesia- ja kivunlievitysseminaaria jossa luennoitsemassa oli saksalainen ell Peter Kronen. Seminaari oli ehkä enemmän suunnattu eläinlääkäreille kun hoitajille mutta varsin käyttökelpoista tietoa tuli etenkin anestesianvalvonnan osalta. Anestesiaprotokollat ja kipulääkeinfuusiot ovat eläinlääkäreiden päätöksiä mutta ainakin tiedän mitä pyytää jos omat koirat joutuisivat operaatioon.
Lauantaina aamupäivä vilahti Helsingin Eirassa sijaitsevassa Allfurdogz-liikkeessä jossa pidän kolmen kerran koiratanssikurssia. Hippi oli esimerkkikoirana ja saikin puuhastella tiiviisti temppujen parissa parin tunnin session aikana. Tuolta kurvasimme kodin kautta hallille pieniin omatoimi-agitreeneihin. Olen selvästi taas aktivoitunut tuon treenaamisen suhteen ;) Lämppälenkillä menin pellolle kahlaamaan koirien kanssa ja jotta sain ne juoksemaan piti itsekin poukkoilla edestakas. Huono idea sillä takaisinpäin kävellessäni huomasin kännykkäni pudonneen. Ja takaisin etsimään. Onneksi lumessa näkyi selvästi mistä olin kävellyt joten löysin puhelimen hangesta. Autolle palattuani koin pienen paniikin tunteen kun tajusin että myös autonavaimet olivat pudonneet taskusta!! Soitin kaverilleni jonka auton huomasin myös hallin pihalla. He olivatkin muualla lenkillä ja mukana oli Jedi-bortsu joka osaisi esine-etsintää. Alkoi tulla pimeää ja lunta satoi taukoamatta lisää. Jedi jaksoi pitkään yrittää etsiä avaimia, yhdessä kohtaa pysähtyi aina mutta ei sen tarkemmin ilmaissut. Jatkoin vielä yksikseni etsimistä, vaihtoehtona oli lumien sulamisen odottelu ;). Kävin hakemassa kepin jolla lakaisin lunta mutta sepä vasta epätoivoiselta tuntui :D Ajattelin siinä samalla pistää omatkin koirat töihin. Ei niille ole opetettu varsinaista esine-etsintää mutta jotain pientä ovat etsineet. Annoin sekä Hipin että Pandan haistella tavan avainnippuani ja pistin otukset hommiin. Hippi tyylilleen uskollisena juoksi päättömänä ympäri peltoa, löysi tosin poisheittämäni lakaisukepin joten kaipa siitäkin piti olla tyytyväinen. Panda sen sijaan löysi ensin kaninpapanoita, söi ne ja jatkoi hommia. Vähän ajan päästä kaivoi taas lunta ja ajattelin sen löytäneen seuraavan papanakasan. Vielä mitä, sieltähän pilkotti autoni avaimet!! Mikä helpotus! Enpä osannut lainkaan arvata että Panda tuon homman noin hyvin osaisi. Toki sillä on aina paljon enemmän järkeä ja malttia matkassa kuin toisella nimeltä mainitsemattomalla pikkumustalla.
Tämän hieman pidennetyn lämppälenkin jälkeen päästiin vihdoinkin treenaamaan. Ajatuksena oli hinkata hieman keppejä ja puomia. Keppien viereen iskin putken houkuttimeksi mutta eipä Hippi sinne mennyt kertaakaan vaikka hilasin sitä vähän hankalankin lähelle. Häiriötä kestää ihan hyvin, ei paljoa haittaa mitä teen tai missä olen. Puomilla yritin hioa kontakteja. Nyt Hippi meni jo melko hyvin alas asti vaikka itse olin takana. Tuota pitäisi tietysti saada aina nopeammaksi ja varmemmaksi mutta suunta näyttäisi nyt ainakin olevan oikea. Lisäksi harjoittelimme niiaamista eri variaatioin. Seuraavan kerran kun kirjoittelen kaukokäskytreeneistä niin saattanen kirota tällaisia pelleilytreenejä :D
Tässä hieman pätkää treeneistä
Tänään aamu alkoi retkellä Hyvinkään koirakylpylään. Kyllä oli pienellä koiralla riemussa pitelemistä kun tajusi mihin oltiin tultu! Meinasi juosta päin lasiovea, niin oli kiirus sisälle... Sinne mulahti altaaseen kun irti pääsi. Tyypistä vaan lähtee hieman ääntä kun käy niin älyttömän kuumana tuolla. Panda innostui uimaan kun sen avitti (=tuuppasi) altaaseen. Sillä on aina iso kynnys mennä siitä rampista joten pieni apu oli paikallaan ;) Kirppua en altaaseen laittanut kun ei uimisesta nauti. Sai hengailla siinä reunalla ja paimentaa nuorempia.
Ja tuo laidalta veteen hyppääminen ei ollut suunniteltua. Ajattelin että se kiertää kyllä rampille mutta vielä mitä, siitä mennään mistä suoriten päästään....
Muutaman tunnin päikkäreiden jälkeen oli vielä vuorossa ohjatut agilitytreenit. Satu oli suunnitellut hauskan 26 esteen radan. Eka kerta meni ihan kivasti, ellei ottanut huomioon hylkyä joka tuli heti alussa ;) Toisella kerralla hinkattiin vielä muutamia ongelmakohtia ja kolmannella kerralla sitten nollalla läpi. Sain muuten toisella toistolla Hipin tekemään virheen puomilla! Juoksi läpi. Sai siitä suullista palautetta ja seuraavalla kerralla muisti taas miten siellä olisi tarkoitus pysyä kunnes tule-käsky tulee. Toisaalta hirmu hyvä että treeneissäkin saa samanlaisen kisatsempin että pääsee korjaamaan suorituksen.
Nyt on kotona kolme simahtanutta raatoa. Rankkoja tällaiset aktiviteettipäivät!
Lauantaina aamupäivä vilahti Helsingin Eirassa sijaitsevassa Allfurdogz-liikkeessä jossa pidän kolmen kerran koiratanssikurssia. Hippi oli esimerkkikoirana ja saikin puuhastella tiiviisti temppujen parissa parin tunnin session aikana. Tuolta kurvasimme kodin kautta hallille pieniin omatoimi-agitreeneihin. Olen selvästi taas aktivoitunut tuon treenaamisen suhteen ;) Lämppälenkillä menin pellolle kahlaamaan koirien kanssa ja jotta sain ne juoksemaan piti itsekin poukkoilla edestakas. Huono idea sillä takaisinpäin kävellessäni huomasin kännykkäni pudonneen. Ja takaisin etsimään. Onneksi lumessa näkyi selvästi mistä olin kävellyt joten löysin puhelimen hangesta. Autolle palattuani koin pienen paniikin tunteen kun tajusin että myös autonavaimet olivat pudonneet taskusta!! Soitin kaverilleni jonka auton huomasin myös hallin pihalla. He olivatkin muualla lenkillä ja mukana oli Jedi-bortsu joka osaisi esine-etsintää. Alkoi tulla pimeää ja lunta satoi taukoamatta lisää. Jedi jaksoi pitkään yrittää etsiä avaimia, yhdessä kohtaa pysähtyi aina mutta ei sen tarkemmin ilmaissut. Jatkoin vielä yksikseni etsimistä, vaihtoehtona oli lumien sulamisen odottelu ;). Kävin hakemassa kepin jolla lakaisin lunta mutta sepä vasta epätoivoiselta tuntui :D Ajattelin siinä samalla pistää omatkin koirat töihin. Ei niille ole opetettu varsinaista esine-etsintää mutta jotain pientä ovat etsineet. Annoin sekä Hipin että Pandan haistella tavan avainnippuani ja pistin otukset hommiin. Hippi tyylilleen uskollisena juoksi päättömänä ympäri peltoa, löysi tosin poisheittämäni lakaisukepin joten kaipa siitäkin piti olla tyytyväinen. Panda sen sijaan löysi ensin kaninpapanoita, söi ne ja jatkoi hommia. Vähän ajan päästä kaivoi taas lunta ja ajattelin sen löytäneen seuraavan papanakasan. Vielä mitä, sieltähän pilkotti autoni avaimet!! Mikä helpotus! Enpä osannut lainkaan arvata että Panda tuon homman noin hyvin osaisi. Toki sillä on aina paljon enemmän järkeä ja malttia matkassa kuin toisella nimeltä mainitsemattomalla pikkumustalla.
Tämän hieman pidennetyn lämppälenkin jälkeen päästiin vihdoinkin treenaamaan. Ajatuksena oli hinkata hieman keppejä ja puomia. Keppien viereen iskin putken houkuttimeksi mutta eipä Hippi sinne mennyt kertaakaan vaikka hilasin sitä vähän hankalankin lähelle. Häiriötä kestää ihan hyvin, ei paljoa haittaa mitä teen tai missä olen. Puomilla yritin hioa kontakteja. Nyt Hippi meni jo melko hyvin alas asti vaikka itse olin takana. Tuota pitäisi tietysti saada aina nopeammaksi ja varmemmaksi mutta suunta näyttäisi nyt ainakin olevan oikea. Lisäksi harjoittelimme niiaamista eri variaatioin. Seuraavan kerran kun kirjoittelen kaukokäskytreeneistä niin saattanen kirota tällaisia pelleilytreenejä :D
Tässä hieman pätkää treeneistä
Tänään aamu alkoi retkellä Hyvinkään koirakylpylään. Kyllä oli pienellä koiralla riemussa pitelemistä kun tajusi mihin oltiin tultu! Meinasi juosta päin lasiovea, niin oli kiirus sisälle... Sinne mulahti altaaseen kun irti pääsi. Tyypistä vaan lähtee hieman ääntä kun käy niin älyttömän kuumana tuolla. Panda innostui uimaan kun sen avitti (=tuuppasi) altaaseen. Sillä on aina iso kynnys mennä siitä rampista joten pieni apu oli paikallaan ;) Kirppua en altaaseen laittanut kun ei uimisesta nauti. Sai hengailla siinä reunalla ja paimentaa nuorempia.
Ja tuo laidalta veteen hyppääminen ei ollut suunniteltua. Ajattelin että se kiertää kyllä rampille mutta vielä mitä, siitä mennään mistä suoriten päästään....
Muutaman tunnin päikkäreiden jälkeen oli vielä vuorossa ohjatut agilitytreenit. Satu oli suunnitellut hauskan 26 esteen radan. Eka kerta meni ihan kivasti, ellei ottanut huomioon hylkyä joka tuli heti alussa ;) Toisella kerralla hinkattiin vielä muutamia ongelmakohtia ja kolmannella kerralla sitten nollalla läpi. Sain muuten toisella toistolla Hipin tekemään virheen puomilla! Juoksi läpi. Sai siitä suullista palautetta ja seuraavalla kerralla muisti taas miten siellä olisi tarkoitus pysyä kunnes tule-käsky tulee. Toisaalta hirmu hyvä että treeneissäkin saa samanlaisen kisatsempin että pääsee korjaamaan suorituksen.
Nyt on kotona kolme simahtanutta raatoa. Rankkoja tällaiset aktiviteettipäivät!
sunnuntai 14. marraskuuta 2010
Taas liitelemässä
Hippiäisen agilitytauko loppui tänään :) Puolitoista kuukautta ehti vierähtämään viime treeneistä joten tänään hallilla oli yksi hyvin innokas pieni shetlantilainen. Tehtiin etenemistreeniä, kahdeksan hyppyä (tai no, mukana myös muuri, pituus ja okseri) peräkkäin erilaisilla etäisyyksillä ja koiran oli tarkoitus hypätä ne kaikki niin itsenäisesti kuin mahdollista. Ekalla kerralla jäin toisen esteen kohdalle ja Hippi hyppäsi kaikki hypyt pelkällä eteen-käskyllä :) Lopussa oli palkka odottelemassa. Tehtiin tätä harjoitusta molemmilta puolilta ja molempiin suuntiin. Hippi ei mun apua paljoa tarvinnut, eteni joka kerta tosi hienosti koko suoran. Keskittyi myös todella hyvin hyppyihin joiden etäisyydet vaihtelivat joten joutui oikeasti rytmittämään menoansa. Toinen pikkutreeni oli keppien aloitukset niin että putkensuu oli siinä ihan hollilla. Kävin pariin otteeseen siirtämässä putkea jotta vaikeuttaisi mahdollisimman paljon keppien hakemista ;) Muutaman kerran Hippi livahti putkeen mutta lopuksi haki taas itse keppejä pitkältäkin matkalta vaikka välillä annoin mennä putkeen ja välillä kepeille. Hyvää keskittymistreeniä. Tauko oli tehnyt hyväää, oli taas hauska reenata :)
Täytyy katsoa, jos löytyisi vielä jotkut kisat tälle vuodelle. Toisaalta mä e tykkää yhtään kisata kylmässä... Ollaan päästy vaan aika vähän kisaamaan syksyllä, peräti kolmissa kisoissa. Tosin onhan noita startteja ja isoja kisoja kertynyt tälle vuodelle joten hieman rauhallisempi tahti ei taatusti ole haitaksi.
Tänään kävin myös katsomassa yhtä kämppää Kylmälästä. Ja muutto olisi vuoden vaihteessa! Onhan tuo vähän keskellä metsää mutta toisaalta työmatka lyhenee. Kivaakivaa! Ja ihan vieressä on kaksi järveä joten kesällä pääsee uittamaan koiruuksia aina kun vaan haluaa, Hippi tulee olemaan niin paratiisissa :D
Täytyy katsoa, jos löytyisi vielä jotkut kisat tälle vuodelle. Toisaalta mä e tykkää yhtään kisata kylmässä... Ollaan päästy vaan aika vähän kisaamaan syksyllä, peräti kolmissa kisoissa. Tosin onhan noita startteja ja isoja kisoja kertynyt tälle vuodelle joten hieman rauhallisempi tahti ei taatusti ole haitaksi.
Tänään kävin myös katsomassa yhtä kämppää Kylmälästä. Ja muutto olisi vuoden vaihteessa! Onhan tuo vähän keskellä metsää mutta toisaalta työmatka lyhenee. Kivaakivaa! Ja ihan vieressä on kaksi järveä joten kesällä pääsee uittamaan koiruuksia aina kun vaan haluaa, Hippi tulee olemaan niin paratiisissa :D
sunnuntai 7. marraskuuta 2010
Kadonnutta inspiraatiota metsästämässä
Hippi on taukoillut kaksi viikkoa ihan kaikesta. Ei olla edes pienenpieniä temppuja treenattu ;) Aivot ovat saaneet olla totaalilomalla, niin koiralla kuin omistajallakin. Nyt alkaa pikku hiljaa tuntua siltä että tauko on tehnyt tehtävänsä, akut tuntuu jo paremmin ladatuilta.
Eilen mentiin sitten valmennusryhmän tokotreeneihin. Meitä oli vain neljä treenaamassa joten jokainen ehti treenata melkein 20 minuuttia. Hippi otti ensin hieman malttitreeniä ruutuun. Lähinnä äänenkäytön suhteen. Tehtiin liike kisanomaisesti, viritin Hipin normaalisti ja lähetin. Kauhean rääkäisyn saattelemana kutsuin Hipin takaisin. Ohjeeksi sain kieltää Hippiä ennen kuin sen päästää liikkeelle. Kuusi kertaa Hippi lähti rääkäisten matkaan ja aina pyysin sen takaisin. Ihme tyyppi, joka kerta lähti samanlaisella raivolla vaikka olin ottanut sitä juuri ennen nokasta kiinni ja käskenyt olla hiljaa. Viimein tajusi olla huutamatta jolloin sai juosta ruutuun ja siellä hirmu bileet pystyyn :) Ruudussa ei ollut valmiina mitään mutta silti pinkoi oikeaan paikkaan niin kovaa kun jaloistaan pääsi :) Tämän jälkeen tehtiin muutamia korjaamistreenejä missä Hippi jätettiin ruudun ulkopuolelle ja ohjasin sen lähtöpaikasta ruutuun jossa oli palkka. Tätä täytyisi oikeasti tehdä paljon enemmän jotta olisi jotain mahdollisuuksia saada koira takaisin ruutuun jos se kokeessa jostain syystä ajautuisi ulkopuolelle.
Tämän lisäksi tehtiin taas tunnaria. Nyt tehtiin kolmea erillistä tunnari"pistettä" jossa oli paljon kapuloita + oma. Treeniä ei tehty koeliikkeenä vaan kävelin Hipin kanssa aina yhdelle kasalle ja katsoin mitä tekee ilman käskyä. Kapuloille päästyään alkoi heti haistelemaan keskittyneesti eikä siirrellyt suullaan yhtään vääriä kapuloita :) Löysi jokaisesta kasasta hienosti omansa! Kokeen epäonnistuminen saattoi olla vain joku tilapäinen mikälie-häiriö. Nyt vaan onnistuneita treenejä alle niin Hippi saa varmuutta liikkeeseen!
Lisäksi otettiin yksi lyhyt paikallamakuu jossa ei sen kummempia ongelmia. Tämä nyt ollaan sentäs saatu rakennettua suht varmaksi liikkeeksi vaikka alkuun siinä(kin) oli suuria ongelmia.
Illalla oli yksi syksyn odotetuimmista tapahtumista, Adam Lambertin keikka :D AL oli aikoinaan aivan ehdoton suosikkini american idolsissa ja ikävää että kisan lopputuloksessa ei ollut kyllä laulutaidon kanssa mitään tekemistä, siihen vaikutti jotkut muut syyt. Anyway, keikka oli super! Kaapelitehdas vaan ei todellakaan ollut paras mahdollinen keikkapaikka tuollaiselle ihmismäärälle! Jonotettiin yli tunti sisään ja meidän perässä oli vielä ihan järkky jono. Alakerran vessoihin oli ihan järkyttävä jono, anniskelupuolen vessoihin onneksi pääsi vähemmällä venailulla. Saatiin kohtuuhyvät paikat aidan vierestä josta jopa näki jotain. Harmi vaan että siinä toisella puolella aitaa oli niitä kirkuvia teinejä ;) Lisäksi siihen meidän pöytään oli eksynyt myös jotain AL:n hard core-faneja jotka kyselivät että oltiinko me ollenkaan lentokentällä vastassa kun he eivät muistaneet meitä siellä nähneen. Juu, ei oltu. Joku roti noiden muusikoiden kiusaamisellakin. Yksi näistä oli myös lähtenyt jenkkilään keikalle. Mikäs siinä jos massia löytyy.
Keikka oli itsessään harmillisen lyhyt, kesti vain tunnin! Harvoin olen ollut missään keikalla joka olisi noin lyhyt ollut. Muutamia kappaleita jäin kaipaamaan kuten "a Loaded Smile" sekä "Time For Miracles" mutta toisaalta AL esitti kaksi ehdotonta lempikappaletta hänen idols-esityksistään, "Ring of Fire:n" sekä "Mad World:in" Tosin tuo encorena vedetty mad world oli hieman traumatisoiva kokemus koska se vedettiin tuollaisella tuplanopeudella! En tykännyt tuosta versiosta. Alkuperäinen cover-versio kun on kuitenkin yksi parhaista musiikillisista vedoista ikinä... Pääsin tästä järkytyksestä kuitenkin nopeasti yli ;) Encore oli vähän hätäisesti vedetty ja todellakin vain yhden kappaleen pituinen! Keikka loppui vähän kuin veitsellä leikaten. Kokonaisuutena kuitenkin ihan mahtisetti ja todellakin menen uudestaan jos herra vaan tänne päin uudestaan palaa! Ja toivottavasti palaa!
Eilen mentiin sitten valmennusryhmän tokotreeneihin. Meitä oli vain neljä treenaamassa joten jokainen ehti treenata melkein 20 minuuttia. Hippi otti ensin hieman malttitreeniä ruutuun. Lähinnä äänenkäytön suhteen. Tehtiin liike kisanomaisesti, viritin Hipin normaalisti ja lähetin. Kauhean rääkäisyn saattelemana kutsuin Hipin takaisin. Ohjeeksi sain kieltää Hippiä ennen kuin sen päästää liikkeelle. Kuusi kertaa Hippi lähti rääkäisten matkaan ja aina pyysin sen takaisin. Ihme tyyppi, joka kerta lähti samanlaisella raivolla vaikka olin ottanut sitä juuri ennen nokasta kiinni ja käskenyt olla hiljaa. Viimein tajusi olla huutamatta jolloin sai juosta ruutuun ja siellä hirmu bileet pystyyn :) Ruudussa ei ollut valmiina mitään mutta silti pinkoi oikeaan paikkaan niin kovaa kun jaloistaan pääsi :) Tämän jälkeen tehtiin muutamia korjaamistreenejä missä Hippi jätettiin ruudun ulkopuolelle ja ohjasin sen lähtöpaikasta ruutuun jossa oli palkka. Tätä täytyisi oikeasti tehdä paljon enemmän jotta olisi jotain mahdollisuuksia saada koira takaisin ruutuun jos se kokeessa jostain syystä ajautuisi ulkopuolelle.
Tämän lisäksi tehtiin taas tunnaria. Nyt tehtiin kolmea erillistä tunnari"pistettä" jossa oli paljon kapuloita + oma. Treeniä ei tehty koeliikkeenä vaan kävelin Hipin kanssa aina yhdelle kasalle ja katsoin mitä tekee ilman käskyä. Kapuloille päästyään alkoi heti haistelemaan keskittyneesti eikä siirrellyt suullaan yhtään vääriä kapuloita :) Löysi jokaisesta kasasta hienosti omansa! Kokeen epäonnistuminen saattoi olla vain joku tilapäinen mikälie-häiriö. Nyt vaan onnistuneita treenejä alle niin Hippi saa varmuutta liikkeeseen!
Lisäksi otettiin yksi lyhyt paikallamakuu jossa ei sen kummempia ongelmia. Tämä nyt ollaan sentäs saatu rakennettua suht varmaksi liikkeeksi vaikka alkuun siinä(kin) oli suuria ongelmia.
Illalla oli yksi syksyn odotetuimmista tapahtumista, Adam Lambertin keikka :D AL oli aikoinaan aivan ehdoton suosikkini american idolsissa ja ikävää että kisan lopputuloksessa ei ollut kyllä laulutaidon kanssa mitään tekemistä, siihen vaikutti jotkut muut syyt. Anyway, keikka oli super! Kaapelitehdas vaan ei todellakaan ollut paras mahdollinen keikkapaikka tuollaiselle ihmismäärälle! Jonotettiin yli tunti sisään ja meidän perässä oli vielä ihan järkky jono. Alakerran vessoihin oli ihan järkyttävä jono, anniskelupuolen vessoihin onneksi pääsi vähemmällä venailulla. Saatiin kohtuuhyvät paikat aidan vierestä josta jopa näki jotain. Harmi vaan että siinä toisella puolella aitaa oli niitä kirkuvia teinejä ;) Lisäksi siihen meidän pöytään oli eksynyt myös jotain AL:n hard core-faneja jotka kyselivät että oltiinko me ollenkaan lentokentällä vastassa kun he eivät muistaneet meitä siellä nähneen. Juu, ei oltu. Joku roti noiden muusikoiden kiusaamisellakin. Yksi näistä oli myös lähtenyt jenkkilään keikalle. Mikäs siinä jos massia löytyy.
Keikka oli itsessään harmillisen lyhyt, kesti vain tunnin! Harvoin olen ollut missään keikalla joka olisi noin lyhyt ollut. Muutamia kappaleita jäin kaipaamaan kuten "a Loaded Smile" sekä "Time For Miracles" mutta toisaalta AL esitti kaksi ehdotonta lempikappaletta hänen idols-esityksistään, "Ring of Fire:n" sekä "Mad World:in" Tosin tuo encorena vedetty mad world oli hieman traumatisoiva kokemus koska se vedettiin tuollaisella tuplanopeudella! En tykännyt tuosta versiosta. Alkuperäinen cover-versio kun on kuitenkin yksi parhaista musiikillisista vedoista ikinä... Pääsin tästä järkytyksestä kuitenkin nopeasti yli ;) Encore oli vähän hätäisesti vedetty ja todellakin vain yhden kappaleen pituinen! Keikka loppui vähän kuin veitsellä leikaten. Kokonaisuutena kuitenkin ihan mahtisetti ja todellakin menen uudestaan jos herra vaan tänne päin uudestaan palaa! Ja toivottavasti palaa!
sunnuntai 31. lokakuuta 2010
Muutama sananen
Mitäpä näistä viime aikojen kokeista pitkiä pätkiä kirjoittamaan. Yhteistä niillä kaikilla on se että tavalla tai toisella ovat menneet railakkaasti vituilleen. Ensin oli ne koiratanssin SM-kisat. HTM:ssä Hippi sijoittui sijalle seitsemän yhdeksästä koirasta. Tuomarit eivät juurikaan tykänneet esityksestä. Etenkin yhtä tuomaria (Heli Nousiainen) häiritsi jo viitasta lähtien kaikki. Hyihyi, koira hyppi kolme kertaa, siksi noottia venkoilusta. Ihan tarkalleen en tiedä mikä kaikki lasketaan venkoiluksi. Anyway, esityksemme oli siis täynnä epätarkkoja seuraamisasentoja ja ne seuraamisasennot jotka onnistuivat, olivat väljiä.
Freestylessä Hippi oli ihme jäkittäjä. Ehkä kaksi esitystä oli liikaa. Kieltäytyi tekemästä hyvinkin osaamiaan asioita ja sooloili omiaan. Tämän jälkeen harmitti koiran toimimattomuus, ei ole tuollaista aasivaihdetta ennen laittanutkaan päälle. Sijoituksemme oli sama 7/9 kuin edellisessäkin luokassa. Eipä saanut esitys ihmeellisiä pisteitä, enkä tästä esityksestä niitä osannut odottaakaan. Jokainen tuomari muisti myös huomauttaa että koira haukkui, peräti neljä kertaa. Vinkki vitonen kaikille jotka miettivät koiratanssia harrastuksena: Jos koirasi haukkuu, kannattaa laji unohtaa. Haukkuminen on kuitenkin selvästi yksi suurimmista synneistä lajin keskuudessa.
Alkuun ajattelin olla lataamatta esityksiä nettiin mutta toisaalta, johan niiden kanssa ollaan noloiltu kisapaikalla joten ehkä ne voi tänne blogiin laittaa. Täältä niitä ei kovin moni löydä.
Tässä Heelwork to music-esitys
Ja tässä Freestyle
Se niistä kisoista.
Koska HTM + freestyle oli vienyt arvokasta treeniaikaa, oli harjoittelu seuraavan viikonlopun tokokisoihin jäänyt todella vähälle. Huono ratkaisu. Edeltävällä viikolla otin lähinnä tunnaria ja apupalkalla luoksetulon pysäytyksiä. Koe meni vähän niinkuin odottaa saattoi, ei kovin hyvin. Alku oli jo lupaava kun kisapaikalle saavuttaessa huomasin kisakirjan ja rokotustodistusten jääneen jotenkin kummallisesti kotiin. Onneksi olin niin paljon etuajassa että ehdin piipahtaa kotona pikaisesti.
Liikkeet tehtiin kahdessa osassa sekoitetussa järjestyksessä. Ensin paikallamakuu josta 10, hyvä ja rauhallinen suoritus. Hippi oli kolmnten suoritusvuorossa ja ihan hyvin sain sen viriteltyä kehään. Ekana hyppynouto joka on suht varma liike. Tästä 10. Ja sitten alkoi alamäki :D Ruudun bongasi hienosti mutta kiesus minkä rääkäisyn päästi sinne lähtiessään... Tälle(kin) tarttis tehdä jotain. Pinkoi hienosti keskelle ruutua jossa pysähtyi hysin käskystä ja meni suht nopeasti maahan. Sitten en tiedä mitä tapahtui koska en katsonut koiraa. Jotain se säikähti, joko lintua (joita hallissa oli paljon) tai sitten sen päälle tippui vettä. Kuitenkin hypähti ympäri ja jäi hyvin hämillään seisomaan paikoilleen, tiesi ettei olisi saanut nousta mutta jotain siellä oli häiritsevää. Tuli hienosti kutsusta sivulle, treeneissä arpoi monesti väärälle puolelle. Kaukoissa en ole lukenut sääntökirjaa vaan olen antanut itseni ymmärtää että vihtoväli on 3 sekuntia. On siis 5 sekuntia joka tuntui ikuisuudelta. Ma-sei vaihdossa ensin arpoi asennon ja lopuksi valahti maahan. En enää korjannut. Tästä 7. Liikkeestä istuminen 7,5, jouduin hiemn avittamaan ja katsomaan koiraa käskyn aikana. Mieluummin pistevähennyksiä kuin 0. Tämän jälkeen ulos kehästä, koiralle hyvä palkka ja hetkeksi autoon odottamaan seuraavaa osiota.
Toinen osio aloitettiin seuraamisella. Hieman yliviritystä ilmassa sillä Hippi edisti aika pahasti ja muutama perusasento meinasi unohtua. Pisteitä 8. Luoksetulosta 0 sillä pysähdykset valuivat, huoh. Metallinoudost 9, kiljaisi lähtiessään. Tunnari 0, oli tekevinään hyvin töitä nenällään mutta silti bongasi väärän kapulan. Kokonaisvaikutus jostain syystä 9. No, jos jostain pitää olla iloinen niin siitä että koira teki hirmu iloisesti töitä koko kokeen ajan. Ehkä mä alan oikeasti vaan hokemaan tota kun ei tulosta synny mistään. Pääasia että koiralla on kivaa. Siinä me ollaan ainakin hyviä.
Tässä videomateriaalia kokeesta
Nyt ollaan treenitauolla. Kaikesta. Ajattelin että muutaman viikon nollaus olisi tuonut treeni-intoa mutta yllättävän vähän on hinkua tehdä yhtikäs mitään.
Kirpun kuulumisia sen verran että otin siitä viime viikolla verinäytteen, maksa- ja munuaisrvoja yms perussettiä jotta näkee missä mennään. On kuitenkin syönyt tuota sydänlääkettä kesästä joten halusin nähdä ettei siitä ole aiheutunut mitään. Onneksi kaikki arvot olivat normaalit :)
Freestylessä Hippi oli ihme jäkittäjä. Ehkä kaksi esitystä oli liikaa. Kieltäytyi tekemästä hyvinkin osaamiaan asioita ja sooloili omiaan. Tämän jälkeen harmitti koiran toimimattomuus, ei ole tuollaista aasivaihdetta ennen laittanutkaan päälle. Sijoituksemme oli sama 7/9 kuin edellisessäkin luokassa. Eipä saanut esitys ihmeellisiä pisteitä, enkä tästä esityksestä niitä osannut odottaakaan. Jokainen tuomari muisti myös huomauttaa että koira haukkui, peräti neljä kertaa. Vinkki vitonen kaikille jotka miettivät koiratanssia harrastuksena: Jos koirasi haukkuu, kannattaa laji unohtaa. Haukkuminen on kuitenkin selvästi yksi suurimmista synneistä lajin keskuudessa.
Alkuun ajattelin olla lataamatta esityksiä nettiin mutta toisaalta, johan niiden kanssa ollaan noloiltu kisapaikalla joten ehkä ne voi tänne blogiin laittaa. Täältä niitä ei kovin moni löydä.
Tässä Heelwork to music-esitys
 |
| Lähettäjä 2010-10-15 |
Ja tässä Freestyle
 |
| Lähettäjä 2010-10-16 |
Se niistä kisoista.
Koska HTM + freestyle oli vienyt arvokasta treeniaikaa, oli harjoittelu seuraavan viikonlopun tokokisoihin jäänyt todella vähälle. Huono ratkaisu. Edeltävällä viikolla otin lähinnä tunnaria ja apupalkalla luoksetulon pysäytyksiä. Koe meni vähän niinkuin odottaa saattoi, ei kovin hyvin. Alku oli jo lupaava kun kisapaikalle saavuttaessa huomasin kisakirjan ja rokotustodistusten jääneen jotenkin kummallisesti kotiin. Onneksi olin niin paljon etuajassa että ehdin piipahtaa kotona pikaisesti.
Liikkeet tehtiin kahdessa osassa sekoitetussa järjestyksessä. Ensin paikallamakuu josta 10, hyvä ja rauhallinen suoritus. Hippi oli kolmnten suoritusvuorossa ja ihan hyvin sain sen viriteltyä kehään. Ekana hyppynouto joka on suht varma liike. Tästä 10. Ja sitten alkoi alamäki :D Ruudun bongasi hienosti mutta kiesus minkä rääkäisyn päästi sinne lähtiessään... Tälle(kin) tarttis tehdä jotain. Pinkoi hienosti keskelle ruutua jossa pysähtyi hysin käskystä ja meni suht nopeasti maahan. Sitten en tiedä mitä tapahtui koska en katsonut koiraa. Jotain se säikähti, joko lintua (joita hallissa oli paljon) tai sitten sen päälle tippui vettä. Kuitenkin hypähti ympäri ja jäi hyvin hämillään seisomaan paikoilleen, tiesi ettei olisi saanut nousta mutta jotain siellä oli häiritsevää. Tuli hienosti kutsusta sivulle, treeneissä arpoi monesti väärälle puolelle. Kaukoissa en ole lukenut sääntökirjaa vaan olen antanut itseni ymmärtää että vihtoväli on 3 sekuntia. On siis 5 sekuntia joka tuntui ikuisuudelta. Ma-sei vaihdossa ensin arpoi asennon ja lopuksi valahti maahan. En enää korjannut. Tästä 7. Liikkeestä istuminen 7,5, jouduin hiemn avittamaan ja katsomaan koiraa käskyn aikana. Mieluummin pistevähennyksiä kuin 0. Tämän jälkeen ulos kehästä, koiralle hyvä palkka ja hetkeksi autoon odottamaan seuraavaa osiota.
Toinen osio aloitettiin seuraamisella. Hieman yliviritystä ilmassa sillä Hippi edisti aika pahasti ja muutama perusasento meinasi unohtua. Pisteitä 8. Luoksetulosta 0 sillä pysähdykset valuivat, huoh. Metallinoudost 9, kiljaisi lähtiessään. Tunnari 0, oli tekevinään hyvin töitä nenällään mutta silti bongasi väärän kapulan. Kokonaisvaikutus jostain syystä 9. No, jos jostain pitää olla iloinen niin siitä että koira teki hirmu iloisesti töitä koko kokeen ajan. Ehkä mä alan oikeasti vaan hokemaan tota kun ei tulosta synny mistään. Pääasia että koiralla on kivaa. Siinä me ollaan ainakin hyviä.
Tässä videomateriaalia kokeesta
Nyt ollaan treenitauolla. Kaikesta. Ajattelin että muutaman viikon nollaus olisi tuonut treeni-intoa mutta yllättävän vähän on hinkua tehdä yhtikäs mitään.
Kirpun kuulumisia sen verran että otin siitä viime viikolla verinäytteen, maksa- ja munuaisrvoja yms perussettiä jotta näkee missä mennään. On kuitenkin syönyt tuota sydänlääkettä kesästä joten halusin nähdä ettei siitä ole aiheutunut mitään. Onneksi kaikki arvot olivat normaalit :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)