Alkuun tärkeimmät. Panda voi hyvin :) Haava on parantunut hienosti ja koiruuskin on oma itsensä! Onneksi nuo suun haavat paranevat nopeasti. Nyt vaan täytyy pitää peukut pystyssä että paraneminen myös jatkuu eikä mitään takapakkeja tule!
Torstaina sain mahdollisuuden mennä treenaamaan sporttikoirahallille. Vaikka ajankohta oli hieman myöhäinen, 22.00->, kuulosti treenit lämpimässä niin houkuttelevalta että pakko oli lähteä! Hippihän on viimeksi ollut esteillä Ruotsissa joten on taukoillut kolmisen viikkoa agilitysta. Pääpaino treeneissä oli, jälleen kerran, puomin kontaktissa ;) Minulle on nyt valjennut että Hippi ei todellakaan kuuntele vapautuskäskyä kisoissa vaan lähtee liikkeelle meikäläisen liikkeestä... Jotkut hoksaavat tällaiset asiat nopeasti, mulle tämä on auennut vasta nyt :D No, nyt ainakin tietää mitä treenata. Tein treeniä missä juostiin alas, pysähdyin pikaisesti ja lähdin uudestaan liikkeelle käskyttäen samalla Hippiä jäämään puomille. Mitä vielä, sehän lähti useamman kerran perään! Sain sen siis tällä treenillä jopa tekemään niitä huonoja puomeja mitä se ei ennen ole treeneissä tehnyt! Eli pääsin korjaamaan asiaa! Lopuksi Hippi pysyi kontaktilla vaikka tein monta valelähtöä ja pääsin palkkaamaan sen ruhtinaallisesti :) Hyvähyvä!
Treenasin myös tokoa, edelleen niitä vasemmalle käännöksiä ja kaukojen tekniikkaa. Istu-seiso vaihdossa olen nyt ollut tarkkana ettei etujalat saa liikahtaa ollenkaan vaan pepun pitää nousta. Tämä on ollut hieman hankalaa Hipin kaltaiselle teputtajalle jonka pitää vähän tepastella etujaloillaan silloinkin kun seisoo aloillaan. Tämä on ilmeisesti äiteeltään perittyä ;D Tehtiin myös muutama toisto tunnaria. Tällä hetkellä treenaamme systeemillä jossa itse vein ensin hajustetun kapulan maahan, Vuokko kasasi muut kapulat ympärille silloin kun Hippi ei sitä huomannut. Seuraavaksi pistin Hipin etsimään namia maasta ja avaamaan siten nenän tunnaria varten. Kun Hippi oli "etsimismoodissa", kävelimme kohti kapuloita. Kun Hippi huomasi kapulat, alkoi se heti haistelemaan rauhassa niitä ja nosti omansa! Tässä kehuin hieman liian innokkaasti ja Hippi pudotti kapulan mutta se oli sivuseikka. Toinen toisto perään jossa oma kapula oli kapulakasassa eturivissä. Nyt Hippi meni huonosti kapuloiden yli ennen kuin alkoi haistelemaan kunnolla, hätääntyi kun ei löytänyt omaa ja alkoi nostelemaan vääriä... Pieni tauko tähän väliin ja kolmas toisto. Pistin Hipin taas etsimään ensin namia ja sitten kohti kapuloita. Nyt haisteli ne ajatuksella läi ja toi taas omansa :) Ja kaikki tämä agilityesteiden keskellä jossa vire on tavallista korkeampi! Tällä mennään nyt niin kauan kunnes näyttää siltä että punainen lanka alkaa löytymään!
Vuokolle kiitos treeniseurasta ja avusta!
Tänään oltiin piiitkästä aikaa omissa treeneissä. Satu oli tehnyt suht haastavan radan jossa oli paljon meille hankalia vinossa olevia hyppyjä. Ne nyt sattuu olemaan hankalia koska niille koiraa pitäisi oikeasti ohjata ;) Anyway, homma toimi tänään hienosti! Ei päästy juosta jolkottamaan yhdenkään hypyn ohi vaan kaikki suoritettiin oikeassa järjestyksessä! Kisoissa meille tulee luvattoman paljon esteiden ohituksia jos ne ovat vähänkään poissa linjalta. Pitäisi ottaa itseään niskasta kiinni ja oikeasti treenata nuo(kin) kuntoon! Radalla oli myös puomi ja sain valelähdöllä Hipin taas juoksemaan puomin! Tämä on todella harvinaista että Hippi tekee treeneissä virheen mutta se kielii vaan siitä että oon kuitenkin treenannut liian kaavamaisesti!! Näköjään tuo oma liike on nyt sellainen millä pitää Hippiä "kiusata" ja vahvistaa sitä että sieltä tullaan vain käskystä mukaan! Treeneistä jäi taasen hyvä mieli, jospa sitä jotain kisoja taas katselisi :)
sunnuntai 31. tammikuuta 2010
keskiviikko 27. tammikuuta 2010
Mitähän seuraavaksi... Oikeesti?
Eilen, ennen töihin lähtöä, katselin että Panda syö ehkä aavistuksen omituisesti. Normisti imaisee ateriansa nanosekunnissa naamariin, nyt piti pieniä "nielaisutaukoja". Ajattelin kurkata sen suuhun josko siellä olisi ollut jotain mikä selittäisi aavistuksen hitaamman syömisen. Ja olihan siellä... Vasemman puolen P4:ssa sivusuunnassa kunnon murtuma! Kärjestä oli myös pala pois ja pulpa esillä :( Vamma näytti tosi tuoreelta, en vain todellakaan voi keksiä mistä tuo murtuma olisi johtunut! Soitin äkkiä töihin ja kerroin ottavani Pandan mukaan. Huoh, kaksi viikkoa töitä takana Suomen ainoassa eläinten hampaisiin erikoistuneella klinikalla ja heti oma koira potilaana... Jotenkin todella omituinen yhteensattuma sillä tämä oli ensimmäinen kerta, sen 14 vuoden aikana mitä mulla koiria on, kun mitään isompaa ongelmaa on hampaiden kanssa! Toisaalta onni onnettomuudessa, ammattitaito hammasongelmissa on huippuluokkaa ja välineet sen mukaiset.
Eläinlääkäri katsoi hampaan ja totesi murtuman olevan todellakin hyvin tuore mutta koska murtumalinja meni ikenen alle, olisi ainoa hoitovaihtoehto hampaan poisto. Tänään onneksi sattui olemaan vapaa aika joten Panda saatiin heti operoitavaksi. Töissä työkaverit kyselivät että onko Pandalta poistettu hammaskivet lähiaikoina kun suu oli niin hyvässä kunnossa. No, eihän siltä ole poistettu ikinä :) Itse olen kynnellä rapsinut sen mitä on kulmureihin tullut mutta muuten neiti syö niin paljon luita etc. että hampaat ovat kuin nuorella koiralla vaikka ikää on jo 8,5 vuotta! Leikkaava eläinlääkärikin sanoi että harvoin näkee tämän ikäistä shelttiä millä suu on noinkin hyvässä kunnossa! Poislukien tietysti se murtunut poskihammas... Operaatio itsessään sujui hyvin ja nyt on kotona väsynyt pieni reppana. Vaikka Panda sai hyvät kipulääkkeet, on sillä varmasti jotain tuntemuksia ison operaation jäljiltä. Kaksi viikkoa eteenpäin Panda saa syödä pehmeää ruokaa. Valitettavasti tämä tarkoittaa myös muiden osalta ettei esim luita ole nyt lattialla. Niitä kun ei Panda saa pureskella ettei haava aukea. Nyt vain täytyy pitää peukut pystyssä että kaikki menee hyvin paranemisen suhteen!
Laskeskelin juuri Pandan ell-kuluja syksyltä kun mietin mahtaako tämä operaatio mennä vakuutukseen. Ja tiukille menee, Pandan 900 euron vakuutuskatto tulee nyt täyteen ja jopa hieman ylittyy. Kaikki tämä siis puolen vuoden sisällä... Viime elokuun jälkeen yli 900e eläinlääkäriin! Se on jotain niin järkkyä ettei tosikaan. Luojalle kiitos tuosta vakuutuksesta!
Eläinlääkäri katsoi hampaan ja totesi murtuman olevan todellakin hyvin tuore mutta koska murtumalinja meni ikenen alle, olisi ainoa hoitovaihtoehto hampaan poisto. Tänään onneksi sattui olemaan vapaa aika joten Panda saatiin heti operoitavaksi. Töissä työkaverit kyselivät että onko Pandalta poistettu hammaskivet lähiaikoina kun suu oli niin hyvässä kunnossa. No, eihän siltä ole poistettu ikinä :) Itse olen kynnellä rapsinut sen mitä on kulmureihin tullut mutta muuten neiti syö niin paljon luita etc. että hampaat ovat kuin nuorella koiralla vaikka ikää on jo 8,5 vuotta! Leikkaava eläinlääkärikin sanoi että harvoin näkee tämän ikäistä shelttiä millä suu on noinkin hyvässä kunnossa! Poislukien tietysti se murtunut poskihammas... Operaatio itsessään sujui hyvin ja nyt on kotona väsynyt pieni reppana. Vaikka Panda sai hyvät kipulääkkeet, on sillä varmasti jotain tuntemuksia ison operaation jäljiltä. Kaksi viikkoa eteenpäin Panda saa syödä pehmeää ruokaa. Valitettavasti tämä tarkoittaa myös muiden osalta ettei esim luita ole nyt lattialla. Niitä kun ei Panda saa pureskella ettei haava aukea. Nyt vain täytyy pitää peukut pystyssä että kaikki menee hyvin paranemisen suhteen!
Laskeskelin juuri Pandan ell-kuluja syksyltä kun mietin mahtaako tämä operaatio mennä vakuutukseen. Ja tiukille menee, Pandan 900 euron vakuutuskatto tulee nyt täyteen ja jopa hieman ylittyy. Kaikki tämä siis puolen vuoden sisällä... Viime elokuun jälkeen yli 900e eläinlääkäriin! Se on jotain niin järkkyä ettei tosikaan. Luojalle kiitos tuosta vakuutuksesta!
sunnuntai 17. tammikuuta 2010
Viikko Ruotsin reissusta
Göteborgin kisat olivat ja menivät. Tavoitteena oli että menisi paremmin kuin edellisellä kerralla Pandan kanssa jolloin hyllytettiin viis rataa. No periaatteessa tavoite siis täyttyi kun hyllytimme vain kolme rataa ja yhdellä saimme peräti tuloksen, sekin 10. Voinko siis olla tyytyväinen reissun antiin? Valehtelisin jos väittäisin että näin on :D Siis oikeesti, oltais me osattu niitä nolliakin tehdä mutta kun ei niin ei.
Matka meni muuten hyvin. Lennot olivat ihan tarpeeksi kauheita muttei onneksi niin järkkyjä mitä pelkäsin :D Hippi oli ensimmäistä kertaa lentokoneessa ja samalla tuli harjoiteltua nousut ja laskut nelinkertaisesti sillä molempiin suuntiin oli yksi vaihto. Onneksi Hippi oli lunki matkustaja, nukkui rauhallisesti kassissaan. Etukäteen vaihdot jännittivät, päästäänkö edes oikeaan koneeseen... Etenkin kun matkassa oli kaksi varsinaista lentomatkailun experttiä vieraassa maassa :D Näillä reissuilla Karon kanssa on ennenkin ollut kaikenmaailman mutkia matkassa joten mihin tahansa oli syytä varautua ;D Ennakkoepäilyistä huolimatta oikeat lennot löytyivät ja matkalaukutkin kulkivat mukana Göteborgiin asti. Hotelli, jossa asuimme, oli todella hieno. Sieltä oli noin vartin matka kisapaikalle joten se oli sijainniltaan erinomainen.
Lauantaina minit aloittivat heti kahdeksalta hyppyradalla. Rata ei ollut mikään mahdoton, paljon takaavientejä ja paikkoja jossa oli melkeinpä pakko leikata takaa. Siitä huolimatta onnistuimme hyllyttämään radan. Olin aivan varma että Hippi oli jo lukinnut kepit jolloin hieman liian aikaisin muutin omaa linjaani leikatakseni keppien takana. Tästä Hippi muuttikin oman suunnan ja sinkaisi putkeen joka oikeasti ei ollut niin tyrkyllä. Muuten rata meni hyvin mutta sillähän ei niin merkitystä ole. Toinen rata oli agilityrata jossa oli hauska putkikuvio lopussa, putkesta putkeen ja vielä kerran putkeen. Alussa jouduimme odottamaan suoritusvuoroamme kaaauan kun tuomari päättikin korjata yhden putken teippauksia. Olin tietysti jo mennyt lähtöön ja siinä sitten odottelimme pitkältä tuntuvan ajan.
Alku meni ihan ok. Kepeille vienti oli hieman tönkkö. Pakkovalssit eivät ole mun alaa mutta jatkon kannalta oli todella suotavaa päästä keppien toiselle puolelle. Tämän jälkeen oli keinu joka olikin todela raskas ja hidas. Hippi hyppäsi keinulta samalla kun se pamahti maahan, tästä 5. Videolta ei valitettavasti näe tilannetta, hallit tolppa on juuri edessä. Silti se ei mikään hirmu selvä virhe ollut mutta tuomarihan sen parhaiten tietää... Puomilla olin itse tosi epävarma enkä uskaltanut juosta kunnolla koiran mukana. Tästä syystä myös suunnittelemani valssi puomin loppuun jäi tekemättä ja yritin vetää ja vipata koiran tokavikalle esteelle. Tässä Hippi pyörähti josta napsahti toinen 5. Meillä ei ollut edes tuuria mukana näiden virheiden kanssa... Varsinkin noita keinuja meni paljon tuomareiden sormien läpi.
Sunnuntaina maksit aloittivat joten saimme nukkua hieman pidempään :) Ensimmäinen rata oli agilityrata. Ei mikään mahdoton tämäkään. Keinulla pysäytin nyt ihan kunnolla, tuo hidas keinu oli selvästi hieman hankalampi kun on treenannut kevyemmillä. Puomin ei ollut huono muttei hyväkään. Puomin alla olevaan putkeen ei Hippi sitten irronnutkaan. Lähti omaan liikkeeseen mukaan. Olisi pitänyt vähän muuttaa omaa linjaa että olisin liikkunut hieman pidempään putken suuntaisesti... Kepeillemeno näytti hankalalta, ainakin kun maksien suorituksia oli katsellut. Yllättävän moni koira ei hidastanut vaan posautti suoraan toiseen tai kolmanteen väliin. Hippi onneksi kaahasi suoraan oikeaan väliin, jotain tulosta on treenikin tuottanut ;) A:n jälkeen esteitä olisi kuulunut suorittaa huomattavasti enemmän mitä videolta näkyy joten ohjaus oli valitettavan puutteellista tuossa vaiheessa. Viimeinen rata oli hyppyrata joka oli kyllä viikonlopun haastavin rata! Näytti ettei tuota rataa saanut oikein mitenkään päin sujuvasti ohjattua, valsseja oli vain pakko törkätä erinäisiin paikkoihin. Siitä huolimatta radalle lähdettiin asenteella että nyt se nolla tehdään. Mitä vielä, Hippi juoksi toisen esteen ohi ja siitä suoraan kolmoselle :D Sen jälkeenkin Hippi juoksi esteiden ohi, ehkä silläkin väsymys painoi jo jaloissa.
Täältä löytyvät kaikki viikonlopun radat vaikkei niitä kauhean mielellään enää mieti.
Karo ja Shokki onneksi tekivät kaksi nollaa, hyppäriltä vielä hyppyserti, joten onneksi edes joku näytti että kyllä Suomessa jotain osataan. Muutakin kuin tehdä niitä hylkyjä. Suurkiitos Karolle ja Shokille loistavasta matkaseurasta!!
Meillä on kyllä tällä hetkellä tatsi totaalisesti hukassa. Syksyn hyvät radat ovat selvästi historiaa, nyt ei näytä onnistuvan helpotkaan radat! Tällä hetkellä ei tee mieli kisata yhtään mutta toisaalta kisapuomeja olisi pakko mennä tekemään. Täytyisi katsoa joitain lähikisoja tai epiksiä. Kauhean pitkälle ei viitsisi ajaa kantamaan koiraa radalta.
Viime maanantaina aloitin uudessa työpaikassa, Veikkolassa eläinlääkäriasema Anidentissa. Tämän takia on päivityksetkin retuperällä, nyt ymmärrän varsin hyvin koiria jotka ovat väsyneitä uusien asioiden opettelusta ;) Koiraparatkin ovat päässeet vain lenkeille, mitään en ole ehtinyt/jaksanut tehdä. Uusien asioiden opettelu selvästi imee mehut. Kirpunkin piti päästä Lahteen tänään näytelmiin mutta jätettiin väliin. Katsotaan jos päästäisiin viikon päästä Turun KV:hen.
Matka meni muuten hyvin. Lennot olivat ihan tarpeeksi kauheita muttei onneksi niin järkkyjä mitä pelkäsin :D Hippi oli ensimmäistä kertaa lentokoneessa ja samalla tuli harjoiteltua nousut ja laskut nelinkertaisesti sillä molempiin suuntiin oli yksi vaihto. Onneksi Hippi oli lunki matkustaja, nukkui rauhallisesti kassissaan. Etukäteen vaihdot jännittivät, päästäänkö edes oikeaan koneeseen... Etenkin kun matkassa oli kaksi varsinaista lentomatkailun experttiä vieraassa maassa :D Näillä reissuilla Karon kanssa on ennenkin ollut kaikenmaailman mutkia matkassa joten mihin tahansa oli syytä varautua ;D Ennakkoepäilyistä huolimatta oikeat lennot löytyivät ja matkalaukutkin kulkivat mukana Göteborgiin asti. Hotelli, jossa asuimme, oli todella hieno. Sieltä oli noin vartin matka kisapaikalle joten se oli sijainniltaan erinomainen.
Lauantaina minit aloittivat heti kahdeksalta hyppyradalla. Rata ei ollut mikään mahdoton, paljon takaavientejä ja paikkoja jossa oli melkeinpä pakko leikata takaa. Siitä huolimatta onnistuimme hyllyttämään radan. Olin aivan varma että Hippi oli jo lukinnut kepit jolloin hieman liian aikaisin muutin omaa linjaani leikatakseni keppien takana. Tästä Hippi muuttikin oman suunnan ja sinkaisi putkeen joka oikeasti ei ollut niin tyrkyllä. Muuten rata meni hyvin mutta sillähän ei niin merkitystä ole. Toinen rata oli agilityrata jossa oli hauska putkikuvio lopussa, putkesta putkeen ja vielä kerran putkeen. Alussa jouduimme odottamaan suoritusvuoroamme kaaauan kun tuomari päättikin korjata yhden putken teippauksia. Olin tietysti jo mennyt lähtöön ja siinä sitten odottelimme pitkältä tuntuvan ajan.
Alku meni ihan ok. Kepeille vienti oli hieman tönkkö. Pakkovalssit eivät ole mun alaa mutta jatkon kannalta oli todella suotavaa päästä keppien toiselle puolelle. Tämän jälkeen oli keinu joka olikin todela raskas ja hidas. Hippi hyppäsi keinulta samalla kun se pamahti maahan, tästä 5. Videolta ei valitettavasti näe tilannetta, hallit tolppa on juuri edessä. Silti se ei mikään hirmu selvä virhe ollut mutta tuomarihan sen parhaiten tietää... Puomilla olin itse tosi epävarma enkä uskaltanut juosta kunnolla koiran mukana. Tästä syystä myös suunnittelemani valssi puomin loppuun jäi tekemättä ja yritin vetää ja vipata koiran tokavikalle esteelle. Tässä Hippi pyörähti josta napsahti toinen 5. Meillä ei ollut edes tuuria mukana näiden virheiden kanssa... Varsinkin noita keinuja meni paljon tuomareiden sormien läpi.
Sunnuntaina maksit aloittivat joten saimme nukkua hieman pidempään :) Ensimmäinen rata oli agilityrata. Ei mikään mahdoton tämäkään. Keinulla pysäytin nyt ihan kunnolla, tuo hidas keinu oli selvästi hieman hankalampi kun on treenannut kevyemmillä. Puomin ei ollut huono muttei hyväkään. Puomin alla olevaan putkeen ei Hippi sitten irronnutkaan. Lähti omaan liikkeeseen mukaan. Olisi pitänyt vähän muuttaa omaa linjaa että olisin liikkunut hieman pidempään putken suuntaisesti... Kepeillemeno näytti hankalalta, ainakin kun maksien suorituksia oli katsellut. Yllättävän moni koira ei hidastanut vaan posautti suoraan toiseen tai kolmanteen väliin. Hippi onneksi kaahasi suoraan oikeaan väliin, jotain tulosta on treenikin tuottanut ;) A:n jälkeen esteitä olisi kuulunut suorittaa huomattavasti enemmän mitä videolta näkyy joten ohjaus oli valitettavan puutteellista tuossa vaiheessa. Viimeinen rata oli hyppyrata joka oli kyllä viikonlopun haastavin rata! Näytti ettei tuota rataa saanut oikein mitenkään päin sujuvasti ohjattua, valsseja oli vain pakko törkätä erinäisiin paikkoihin. Siitä huolimatta radalle lähdettiin asenteella että nyt se nolla tehdään. Mitä vielä, Hippi juoksi toisen esteen ohi ja siitä suoraan kolmoselle :D Sen jälkeenkin Hippi juoksi esteiden ohi, ehkä silläkin väsymys painoi jo jaloissa.
Täältä löytyvät kaikki viikonlopun radat vaikkei niitä kauhean mielellään enää mieti.
Karo ja Shokki onneksi tekivät kaksi nollaa, hyppäriltä vielä hyppyserti, joten onneksi edes joku näytti että kyllä Suomessa jotain osataan. Muutakin kuin tehdä niitä hylkyjä. Suurkiitos Karolle ja Shokille loistavasta matkaseurasta!!
Meillä on kyllä tällä hetkellä tatsi totaalisesti hukassa. Syksyn hyvät radat ovat selvästi historiaa, nyt ei näytä onnistuvan helpotkaan radat! Tällä hetkellä ei tee mieli kisata yhtään mutta toisaalta kisapuomeja olisi pakko mennä tekemään. Täytyisi katsoa joitain lähikisoja tai epiksiä. Kauhean pitkälle ei viitsisi ajaa kantamaan koiraa radalta.
Viime maanantaina aloitin uudessa työpaikassa, Veikkolassa eläinlääkäriasema Anidentissa. Tämän takia on päivityksetkin retuperällä, nyt ymmärrän varsin hyvin koiria jotka ovat väsyneitä uusien asioiden opettelusta ;) Koiraparatkin ovat päässeet vain lenkeille, mitään en ole ehtinyt/jaksanut tehdä. Uusien asioiden opettelu selvästi imee mehut. Kirpunkin piti päästä Lahteen tänään näytelmiin mutta jätettiin väliin. Katsotaan jos päästäisiin viikon päästä Turun KV:hen.
sunnuntai 3. tammikuuta 2010
Vuoden ekat kisat = fiasko
Niin. Meidänhän piti mennä esittelemään hienoja puomin alastuloja, niitä joita me ollaan kovasti nyt treenattu ja siellä osattu. Olin vielä itsenikin saanut siihen moodiin ettei millään muulla ole väliä kuin onnistuneilla kontakteilla. Tällähän voisi tietysti selittää sen että koira hylkääntyi molemmilla radoilla jo ennen puomia ;) Ekalla radalla Hippi sylkäisi väärään päähän putkea A:n jälkeen. Ja niin oma vika kun olla ja saattoi. Tarkoituksena oli valssata A:n jälkeen mutta jostain syystä aloitettu valssi loppui kesken ja siitä heitin koiran suoraan väärään päähän vaikka kovasti sitä yritin vetää oikeaan. Ohjaus kuitenkin oli jo vienyt koiran väärälle raiteelle. Tämän jälkeen pientä sählinkiä kunnes päästiin puomille. Siinä Hippi teki suunnilleen sellaisen puomin mitä treeneissäkin, nopeasti alas jossa pysähdys ja luvalla eteenpäin. Lupa tuli ehkä hippasen nopeasti, olisi pitänyt pitää koiraa hetken alastulolla kun kerta hylkykin oli alla. Tämän radan ilonaihe oli puomin jälkeinen elämä jossa putkensuu oli puomin toisella puolella ja sinne vietäessä olisi tullut ihan mahdoton kiire seuraavalle hypylle. Päätin että Hippi saa luvan irrota putkeen jolloin ehtisin itse viemään hypyn kunnolla. Tässä oli riskinä se että jos koira olisi ehtinyt hypylle ensin, olisi se mitä todennäkisimmin hypännyt sen väärin päin. Hippi kuitenkin irtosi putkeen niin hyvin että itse pystyi lähtemään hypyn suuntaan kun se oli vasta menossa putkelle. Vika hyppy vielä ohitettiin, vähän niinkuin vahingossa :D
Tässä tämä rata.
Toinen rata oli ihan ok kunnes sain omalla ohjauksella Hipin ensin ohittamaan renkaan ja sitten leikkaus puomille joka ilmeisesti aiheutti sen että Hippi hyppäsi melkein puolesta välistä mun eteen :/ Ei hyvä, ollenkaan! Tuohon loppui meidän rata, seurautin koiran pois radalta. Ollaan siis eelleen melko hukassa tuon kisapuomin kanssa. Ei tiedä ollenkaan hyvää tulevan viikonlopun Ruotsin kisoja ajatellen :( Melkein harmittaa lähteä matkaan, maksaa kallis matka ja mennä näyttämään miten huonossa jamassa meitin kontaktit on. Muutenkin tuntuu siltä että meidän yhteistyö on ihan kadoksissa. Syksyllä meni hyvin, nyt Hippi ei ole yhtään samalla lailla kuulolla. Treeneissä se on kulkenut hyvin muttei selvästikään kisoissa... Ehkä meidän pitää lopettaa kisaaminen ja tehdä vain treeneissä :D
Tässä tämä rata.
Toinen rata oli ihan ok kunnes sain omalla ohjauksella Hipin ensin ohittamaan renkaan ja sitten leikkaus puomille joka ilmeisesti aiheutti sen että Hippi hyppäsi melkein puolesta välistä mun eteen :/ Ei hyvä, ollenkaan! Tuohon loppui meidän rata, seurautin koiran pois radalta. Ollaan siis eelleen melko hukassa tuon kisapuomin kanssa. Ei tiedä ollenkaan hyvää tulevan viikonlopun Ruotsin kisoja ajatellen :( Melkein harmittaa lähteä matkaan, maksaa kallis matka ja mennä näyttämään miten huonossa jamassa meitin kontaktit on. Muutenkin tuntuu siltä että meidän yhteistyö on ihan kadoksissa. Syksyllä meni hyvin, nyt Hippi ei ole yhtään samalla lailla kuulolla. Treeneissä se on kulkenut hyvin muttei selvästikään kisoissa... Ehkä meidän pitää lopettaa kisaaminen ja tehdä vain treeneissä :D
perjantai 1. tammikuuta 2010
Kohti uutta vuotta
Vuosi, ja siinä samalla vuosikymmen, vaihtui koiramaisissa merkeissä :) Oltiin Karon ja Tuomaksen luona missä oli myös Jenna+Antti sheltteineen. Pienä paimenia vilisi menossa mukana sulassa sovussa kahdeksan kappaletta. Kiitos Karolle hauskasta illasta :)
Tänään kävin Hipin kanssa hallilla ottamassa puomia ja pientä pyöritystä. Puomilla on tällä tavoitteena se että Hippi juoksee vauhdilla alas vaikka jään himmailemaan taakse. Se nyt kuitenkin se todennäköisin asia mitä tulen kisoissa tekemään ;) Palkkana olen käyttänyt joko seuraavaa estettä, yleensä putkea, tai sitten eteenpäin lentävää palloa. Hippi tekeekin jo varsin nopeita suorituksia, vielä kun oppisi luottamaan siihen että ne toimivat kisoissakin. Nyt sunnuntainahan olisi Hyvinkäällä ne kisat, pitäisi vaan pitää pää kylmänä ja mennä tekemään ne kunnolliset alastulot. Tosin olen kovasti psyykannut itseni siihen että teemme onnistuneet puomit joten tuumasta toimeen sitten Hyvinkäällä.
Treenien jälkeen napsin hieman kuvia koirista, edelleen kun lunta riittää ja paljon! Ihanaa! En edes halua muistella syksyn kurakelejä, tämä pakkanen ja lumi on niin luksusta! Tosin kovimmilla pakkasilla tytöillä jäätyy tassut mutta kunhan pysyvät liikkeessä niin pärjäävät. En siis valita vaan toivon että tämä talvinen ilma jatkuu!
Mulla on ehkä hieman tricolourinväriset silmälasit päässä mutta Hippiäinen on vaan niin nätti tässä kuvassa 8)
Kirppu on niin ihanan riehakas mummeli edelleen :) Ikää tulee maaliskuussa 12 vee mittariin mutta ainakaan käytöksestä sitä ei huomaa...
Näin vuoden alkuun pitäisi varmaan miettiä jotain tavoitteita ensi vuodelle. Agilityssa en haluaisi Hipillle asettaa mitään tuloksellisia tavoitteita vaan lähinnä listaan tulisi puomin kontaktille nopeus + suoritusvarmuus, yhteistyön hiominen vieläkin paremmaksi, erilaisten ohjaustekniikoiden omaksuminen käytäntöön sekä koiran opettaminen teknisesti vieläkin taitavammaksi. Se, mihin näillä eväillä sitten päästään, jää nähtäväksi :) Tokossa on selkeämpi tavoite. Voittajaluokkaan ja sieltä ykköstulos. Vielä on liikkeitä jotka ovat melkoisen levällään joten tavoitteeseen pääsy tietää paljon töitä!
Pandan kanssa pitäisi oikeasti mennä kisaamaan... Hiljaa kuiskaten sen kanssa se AVA on edelleen tavoitteena, tosin tällä meiningillä vaikuttaa hieman hankalalta. Jotta tulisi agilitysertejä edes teoriassa, pitäisi koiran kanssa kisata. Simple as that. Harmi, ettei niillä ole kotiinkuljetusta :D
Kirppu pääsee niihin näyttelyihin joihin 10+ vetskut pääsevät ilmaiseksi. Niin ja jotka sopivat kalenteriin :) Tällä hetkellä olen sen ilmoittanut peräti kahteen näytelmään! Toinen on niin tohkeissaan kun pääsee kehään joten sinne sekaan vaikka nuo korvat tuppaavat nousemaan melko terhakkaasti pystyyn. Onneksi ovat tähän mennessä sen hetken pysyneet alhaalla kun niitä hieman rullailee kehään mennessä. Eikä sillä ole edes mitään merkitystä miten ne korvat ovat, pääasia on että Kirpulla on hauskaa!
Tänään kävin Hipin kanssa hallilla ottamassa puomia ja pientä pyöritystä. Puomilla on tällä tavoitteena se että Hippi juoksee vauhdilla alas vaikka jään himmailemaan taakse. Se nyt kuitenkin se todennäköisin asia mitä tulen kisoissa tekemään ;) Palkkana olen käyttänyt joko seuraavaa estettä, yleensä putkea, tai sitten eteenpäin lentävää palloa. Hippi tekeekin jo varsin nopeita suorituksia, vielä kun oppisi luottamaan siihen että ne toimivat kisoissakin. Nyt sunnuntainahan olisi Hyvinkäällä ne kisat, pitäisi vaan pitää pää kylmänä ja mennä tekemään ne kunnolliset alastulot. Tosin olen kovasti psyykannut itseni siihen että teemme onnistuneet puomit joten tuumasta toimeen sitten Hyvinkäällä.
Treenien jälkeen napsin hieman kuvia koirista, edelleen kun lunta riittää ja paljon! Ihanaa! En edes halua muistella syksyn kurakelejä, tämä pakkanen ja lumi on niin luksusta! Tosin kovimmilla pakkasilla tytöillä jäätyy tassut mutta kunhan pysyvät liikkeessä niin pärjäävät. En siis valita vaan toivon että tämä talvinen ilma jatkuu!
Mulla on ehkä hieman tricolourinväriset silmälasit päässä mutta Hippiäinen on vaan niin nätti tässä kuvassa 8)
Kirppu on niin ihanan riehakas mummeli edelleen :) Ikää tulee maaliskuussa 12 vee mittariin mutta ainakaan käytöksestä sitä ei huomaa...
Näin vuoden alkuun pitäisi varmaan miettiä jotain tavoitteita ensi vuodelle. Agilityssa en haluaisi Hipillle asettaa mitään tuloksellisia tavoitteita vaan lähinnä listaan tulisi puomin kontaktille nopeus + suoritusvarmuus, yhteistyön hiominen vieläkin paremmaksi, erilaisten ohjaustekniikoiden omaksuminen käytäntöön sekä koiran opettaminen teknisesti vieläkin taitavammaksi. Se, mihin näillä eväillä sitten päästään, jää nähtäväksi :) Tokossa on selkeämpi tavoite. Voittajaluokkaan ja sieltä ykköstulos. Vielä on liikkeitä jotka ovat melkoisen levällään joten tavoitteeseen pääsy tietää paljon töitä!
Pandan kanssa pitäisi oikeasti mennä kisaamaan... Hiljaa kuiskaten sen kanssa se AVA on edelleen tavoitteena, tosin tällä meiningillä vaikuttaa hieman hankalalta. Jotta tulisi agilitysertejä edes teoriassa, pitäisi koiran kanssa kisata. Simple as that. Harmi, ettei niillä ole kotiinkuljetusta :D
Kirppu pääsee niihin näyttelyihin joihin 10+ vetskut pääsevät ilmaiseksi. Niin ja jotka sopivat kalenteriin :) Tällä hetkellä olen sen ilmoittanut peräti kahteen näytelmään! Toinen on niin tohkeissaan kun pääsee kehään joten sinne sekaan vaikka nuo korvat tuppaavat nousemaan melko terhakkaasti pystyyn. Onneksi ovat tähän mennessä sen hetken pysyneet alhaalla kun niitä hieman rullailee kehään mennessä. Eikä sillä ole edes mitään merkitystä miten ne korvat ovat, pääasia on että Kirpulla on hauskaa!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)