maanantai 20. elokuuta 2018

Solvallan hattutemppu

Ehkä oli vähän hasardia lähteä heti Hollannin matkan jälkeen uuteen reissuun mutta eipä huonot ideat ole ennenkään antaneet vaivata päätä sen kummemmin. Onneksi Katri ja Tiina olivat yhtä yllytyshulluja joten toissa perjantaina lähdimme reippaina kohti Ruotsia ja koiratanssikisoja. Luvassa olisi peräti neljä kisaa, kaksi lauantaina ja kaksi sunnuntaina. Olin ilmoittanut Flown neljään HTM-kisaan ja yhteen FS-kisaan. Melkoinen urakka tiedossa mutta ajattelin vähän testailla Flown turnauskestävyyttä. Olimme yötä laivalla ja turistina mukana ollut Dio suostui jopa käymään pissalla kannella suht ongelmitta. Edistystä kerrassaan! Aamulla lähdimme ajelemaan kohti Solvallan ravirataa, jossa kisat järjestettiin Djurens Helg-tapahtuman yhteydessä. Alueella oli lajinäytöksiä, rallytokokisaa, minihevosagilitya, marsunäyttelyä, kaniagilitya jne. Ja paljon yleisöä joten häiriötä riitti.

Ruotsissa on hauska tapa ilmoittautua. Siellä mennään ilmotelttaan, etsitään listasta oma nimi ja ruksitaan että ollaan paikalla. Sitten otetaan kirjekuori ja kirjoitetaan siihen koirakon ja musiikin tiedot, tungetaan muistitikku tai CD kuoreen ja kuori oman kilpailuluokan koriin. Näin tarvitaan yksi työntekijä vähemmän. Kisoissa oli myös hauskasti kaksi settiä tuomareita ja luokat menivät limittäin ilman taukoja. Ekassa setissä kisasi HTM3, FS1 ja FS2 luokat. Ensin kisasi HTM3 koirakko ja kun tuomarit arvostelivat suorituksen, kisasi FS1 tai FS2 koirakko. Tällöin kisat saatiin menemään sujuvasti eteenpäin suuresta osallistujamäärästä huolimatta. Tuo tyyli on myös yleisölle mukavampi kun kehässä tapahtui kokoajan jotain. Itse jäin miettimään, onko tuo tuomarille hankalaa kun arvostellessa kehässä esiintyy koirakko. Tarttis joskus kokeilla!

Kisat alkoivat HTM3 ja alempien FS-luokkien kanssa. Kehääntututustumisessa oli kaikki koirakot (noin 30) kerralla joten kävin vain pyörähtämässä Flown kanssa siellä. Ruotsissa koiran pitää olla kytkettynä kehääntutustumisessa. Olimme suoritusvuorossa noin kymmenentenä joten ehdin palkkailla Flowta alun heelistä. Tämä positio on ollut vähän haasteellinen Flowlle koska se ei voi pitää katsekontaktia. Nyt olin treenannut sen kanssa sitä, että sai palkan kun töni mua ja osui kyljellään jalkaan. Alku on muutenkin ohjelmassa hyvinkin suuntaa-antava, jos siinä Flow jo tahmeilee, ei se lupaa hyvää. Nyt Flow oli kuitenkin yllättävän reippaasti heti alusta mukana! Ainoastaan tuo heelin peruutus oli vähän kökkö alussa. Mutta muuten Flow oli rento ja iloinen! Tulokset tulivat nettiin lähes reaaliaikaisena ja suureksi yllätyksekseni Flow sai 26,55 pistettä, sertin ja menipä vielä voittamaan luokankin! Suurin tavoite saavutettu heti ekassa startissa!



Toista kehää odotellessani kisattiin FS3 kisa ja sieltä saatiin heti uusi Ruotsin valio kun Sindy sai sertin! Hyvin lähti kisat käyntiin! Toisessa startissa Flow oli vieläkin parempi ja teki vieläkin rennomman suorituksen! Tämän kisan tuomarit olivat huomattavasti tiukempia sillä luokassa jaettiin vain yksi serti ja se tuli Flowlle! Jo kaksi sertiä ja luokkavoittoa plakkariin tälle ei-HTM-koiralle! Toisessa FS-kisassa Sani ja Simba saivat sertit joten päivän saldona kolme uutta FS-valiota. Ei pöllömmin.



Yövyimme Jonna Smedbergin ja hänen vanhempiensa luona. Jonna alunperin meidät Ruotsiin kutsuikin ja olikin ihana päästä turisemaan oikein ajan kanssa koirista ja lajista. Koirat tulivat erinomaisesti toimeen ja pihalla pyörikin sulassa sovussa kolme bortsua ja kolme shelttiä. Ilta venähtikin pitkäksi ja aamulla taas aikaisin liikkeelle. Sunnuntaina sää oli selvästi pilvisempi ja sadekuuroilta ei vältytty. Onneksi meillä oli matkassa teltta, muuten olisi tavarat kastuneet kun autojakaan ei raviradalle saanut tuotua. Tänään FS-luokka aloitti joten Flow sai lepäillä teltassa. Vihdoin oli meidän vuoro ja luottopakki heitti kolmannen identtisen suorituksen. Hattutempun myötä Flow voitti kolmannen kisansa sertin kanssa ja näin Flowsta tuli Ruotsin HTM-valio! Koska Flowlla on sertit myös Suomesta ja Norjasta, valioitunee se myös näiden maiden HTM-valioksi sekä pohjoismaiden HTM-valioksi. Aika nappireissu kaikilta osin siis! Flown mielentilan muuttaminen HTM:ssä ei ole ollut helppoa mutta nyt vuosien työ alkaa tuottamaan hedelmää. Joskus näissä vaan menee vähän aikaa!



Olin ilmoittanut Flown siis yhteen FS-starttiinkin mutta koska F oli jo tehnyt mielettömän hienosti töitä ja sade oli liukastanut nurmen, päätin palkata Flown suorituksen aikana. Tällaisia mahdollisuuksia tulee harvoin missä koira tasan tietää, että kisoissa ollaan ja jäätävät häiriöt ympärillä joten tehtiin alku ja siitä edessä juoksu ja pallo perään. Palkkailin sitten vähän sieltä ja täältä mutta muuten tuo oli koiralle varsinainen ylläripalkka. Hyvä niin. Päätin myös olla menemättä vikaan HTM-kisaan. Olis sen toki voinut sielläkin palkata mutta koiralla pitkä kisaviikonloppu joten päädyin nyt tähän ratkaisuun. Mentiin sensijaan käymään isossa eläinkaupassa ja Flow sai sieltä uuden lelun, arvosti sitä ehkä enemmän.

Päästiin hyvissä ajoin laivaan, koirat hyttiin nukkumaan ja buffettiin juhlistamaan upeaa menestystä. Olipas taas kiva reissu erinomaisessa porukassa! Minnehän sitä seuraavaksi lähtis? Tosin ei ehkä ihan hetkeen mutta kivahan noita on aina suunnitella :)






tiistai 7. elokuuta 2018

Hollannin terveiset ja Hipin huonoa tuuria

Näköjään jokainen postaus alkaa jonkinlaisella ihmettelyllä miten aika onkaan taas vierähtänyt. Voin vedota helteeseen ja sen aivoja sulattavaan vaikutukseen. Tosin sitä tekosyytä ei ollut kesäkuussa mutta pidetään nyt kiinni tuosta tekosyystä.

Alkuun MM-reissu. Se oli ihan huippumatka! Olin iloinen, että päätin kuitenkin lähteä Hollantiin vaikka sitä pitkään arvoinkin. Ajamista ja matkustamista tuli paljon, reissu nieli rahaa mutta oli se silti sen arvoista. Flown kanssa lähdettiin jo maanantai-iltana reissuun. Eka etappi oli Turusta Tukholmaan. Tiistaina ajeltiin kaikessa rauhassa Malmööseen, mistä lautta lähti klo 23. Päivän aikana pysähdeltiin useasti erilaisissa paikoissa koska aikaa oli.

Jönköpingissä oli ihanat rauniot Vättern-järven rannalla. Täällä vietettiin pidempi tovi lounastaukoa pitäen.


Illalla päästiin Malmöön. Satama löytyi ongelmitta ja laivaan pääsi ajoissa. Luksusta. Lauttamatka kestikin ajateltua pidempään kun teknisen vian takia laiva jäi seisomaan merelle puoleksitoista tunniksi. Travemunden päässä oli tarkoitus löytää parkkipaikka, minne jättäisin autoni. Satama oli pelkkää isoa teollisuusaluetta eikä siellä todellakaan näkynyt mitään parkkipaikkaa. Satama-alueelta poistuttuani päätin kääntyä ekasta risteyksestä veks tarkastelemaan karttaa ja etsimään sitä hiton parkkipaikkaa. Tällä kertaa kävi tuuri sillä tämä risteys veikin suoraan oikeaan paikkaan joten kävin kysymässä tarkan osoitteen tälle parkkipaikalle ja sitten soittoa Tiinalle kooordinaateista. Sinne jäi oma auto odottelemaan melkein viikoksi. Tiina ja kultaiset tulivat nappaamaan meidät kyytiin ja niin päästiin jatkamaan matkaa kohti Hollantia.

Iloinen matkaseurue Saksassa.


Ajomatka sujui rattoisasti ja iltapäivällä oltiinkin hotellillamme. Tämä hotelli oli ihan mahtava! Hollannin maaseudulla, Dwingeloon kaupungissa (?) ihastuttavassa maalaismaisemassa oleva hotelli oli ihan nappilöytö. Omasta huoneesta oli ovi pienelle ulkoterassille ja ihan toisella puolella oli lehmät laiduntamassa. Tykkäsin! Hotellilla oli myös uima-allas, joka oli ahkerassa käytössä meidän porukan kesken.
Lenkkireitit olivat ihan parhaita, joka puolella oli lampaita, lehmiä ja hevosia. Voiko sitä enempää toivoa majapaikalta?



Torstaina oli treeni- ja avajaispäivä. Suomalaiset olivat laitettu reilusti ekana treenaamaan heti kahdeksalta. Meillä oli yksi pisimmmistä matkoista mutta hei, kyllä se on kiva treenata heti aamusta. Treeniaikaa oli 6min per koira. Käytin oman aikani alun eteenmenon palkkaamiseen. Se kun oli hieman hajonnut ja Flow oli tupannut juoksemaan ihan mihin sattuu. Palkkailin nurkkiin ja F tuntui menevän ihan ok. Lopun ajan testailin vain pohjaa, joka tuntui ikävän liukkaalta. Pohja oli rakennettu sellaisista kovista vaahtomuovipaloista mutta ainakin Flow suti sillä menemään ihan huolella. Kisahallissa ei ollut ilmastointia joten siellä oli kuuma! Muutamat pienet ovat olivat auki mutta eivät se saaneet ilmaa vaihtumaan.

Avajaiset olivat vasta kuudelta illalla joten käytiin välissä hotellilla uimassa ja pakkailemassa osallistujalahjoja. Avajaiset olivat helteiset kun aurinko oli lämmittänyt hallia koko päivän. Edustusasumme takit olivat niin kuumat! Mutta pakkohan niitä oli pitää päällä joten niissä sitten paahduttiin.

Perjantaina Flowlla oli lepopäivä kun kisattiin HTM:ssä. Susanna ja Brii olivat vasta loppupuolella joten lähdimme vähän myöhemmin kisapaikalle. Nähtiin silti suurin osa hienoista ohjelmista. Etenkin Saksan kultsu Boogie ja Sandra Roth olivat mahtavan upeita.

Lauantaina oli vuorossa freestyle. Flow starttasi jo yhdeksäntenä joten sai kisata vähän viileämmässä hallissa. Iltapäivästä kisapaikka oli jo ihan pätsi. Laitoin Flown tassuihin coca colaa ja se tuntuikin vähän auttavan, Flow ei sutinut niin pahasti kuin torstaina. Alun eteenmeno meni vähän säätämiseksi kun Flow vaan lähti hippasen väärään suuntaan mutta sillä mentiin ja jatkettiin vain vähän eri paikasta. Noin muuten olin ihan älytyytyväinen Flown tekemiseen, jälleen kerran. Yhdessä kohtaa se vähän jäätyi ja jäi seisomaan mutta en ottanut siitä kierroksia vaan jatkettiin kun koira pääsi taas kartalle. Flow sai pisteitä 25,72, mihin olin tosi tyytyväinen. Selkeästi kisan alussa pisteitä tuli nihkeämmin joten oma haave 25 pisteen huiteilla olevasta tuloksesta täyttyi. Lopulta Flow sijoittui parhaana suomalaisena sijalle 15! Koirakoita oli kuitenkin 47 joten tuohon sijoitukseen olin enemmän kuin tyytyväinen. Olin itse ajatellut, että jos puolen välin paremmalle puolelle pääsisi, olisi se meille huippujuttu. Noissa kisoissa taso oli kova ja ohjelmat kovin erilaisia. Kuka tykkää mistäkin eikä ohjelmia edes pysty täysin vertailemaan keskenään. Silti me oltiin siellä heti kärjen tuntumassa mukana ja se oli niin kovin siistiä. Finaalipaikka ei ollut meidän tavoitelistalla ja nyt kun näin miten kuuma halli oli, olin vielä tyytyväisempi sijoituksestamme. En olisi Flowta halunnut sunnuntain iltapäivälle uutta esitystä tekemään.


(Instakuvassa vielä sijoitus 14 koska pisteissä oli härdelliä ja ilmeisesti yhden kisaajan pisteet olivat väärin. En saa vaan enää tuonne korjattua, heittää instasta pois kun yritän muokata...)



Päivä oli pitkä ja sen jälkeen oli vielä get together-dinner. Tämän alku vaan venyi ikävästi joten kun vihdoinkin pääsimme pöytiin, imuroimme ruoat naamariin ja sitten hotellille nukkumaan.

Sunnuntaina lähdimme hyvissä ajoin kisapaikalle katsomaan finaaleja. Olipa ihanaa kun sai katsoa rauhassa ja nauttia upeista esityksistä. Voittajat olivat kerrassaan upeat ja mitalistitkin ansaitsivat jokainen paikkansa. Itse olisin pieniä muutoksia järjestyksiin tehnyt mutta nämä ovat pitkälti makuasioita huipulla.

Onneksi olimme ottaneet hotellin maanantaille asti, joten saatiin rauhassa viettää yksi ilta vielä ihanissa maisemissa. Syötiin hotellilla, pidettiin hauskaa ja nautittiin lämpimästä illasta. Joukkuehenki oli korkealla ja tämän porukan kanssa olisi viihtynyt reissussa pidempäänkin. Maanantaina lähdettiin aamupäivällä liikenteeseen. Pysähdyimme kävelemässä Groningenissa ja suunnitelmissa oli käydä myös Kielissä mutta ruuhkat motareilla vesittivät tämän suunnitelman. Hyvä kun ehdittiin käydä syömässä Lyypekissä kun lopulta löysältä näyttänyt ajoaikataulu muuttuikin varsin tiukaksi. Ehdittiin satamaan lopulta hyvissä ajoin ja autokin löytyi sieltä minne sen jätin. Lautta lähti vasta 02:30 joten käytiin satamassa lenkillä ja moikkailtiin Tiina, Katri ja Harri jotka lähtivät suoraan Suomeen kun minä matkustin taas Malmööseen ja Ruotsin kautta kotio. Laivalla tuli uuvahdus heti kun pääsi sänkyyn. Onneksi laiva oli vasta 11:15 perillä niin ehti nukkua pitkään ja käydä aamiaisella rauhassa. Aamulla kääntyi nokka kohti Tukholmaa mutta pysähdyttiin heti Landskroneniin, mistä löytyi ihanin uimaranta ikinä! Niin kirkasta vettä ja ihana hiekkapohja! Täällä vietinkin Flown kanssa usean tunnin koska harvoin pääsee noin ihanaan paikkaan. Eikä missään koirankieltokylttejä! Rannalla oli jopa koirille oma vesitarjoilu. Ei Suomessa vaan tuollainen onnistuisi... Ei täällä mahdu koirat samalle rannalle muiden uimareiden kanssa.



Loppupäivä ajeltiin hissukseen kohti Tukholmaa. Helteinen keli esti kaupoissa käynnin koska ei Flow olisi voinut odottaa autossa 30 asteen lämmössä, edes varjossa. Laivamme lähti vasta seuraavana aamuna joten nukuin pari tuntia jonkun huoltoaseman taukopaikalla kahden aikaan yöllä. Päätin säästää tässä vaiheessa enkä ottanut enää tälle yölle hotellia. Aamulaivalle olin ottanut aamiaisbuffetin joten suihkun kautta sinne ja sitten olikin hyvä aika nukkua viimeaikaiset univelat, ainakin osittain, pois.

Olipahan reissu mutta niin ihana sellainen. Flow on mitä helpoin matkakumppani, ei hötkyile missään, nukkuu aina kun siihen on mahdollisuus ja on muutenkin niin kiltti otus ettei tosikaan.

Toinen iso asia oli se kun löysin Hipin vasemman lavan päältä pienen patin kahta päivää ennen reissun alkua. Patti ilmestyi kuin tyhjästä ja siinä oli alussa rupi päällä. Ajattelin että joku keppi tms on tökännyt siihen ja siinä olisi tuollainen pieni ihoreaktio. Nopea ilmestyminen jäi kuitenkin hieman mietityttämään joten laitoin työkaverille viestiä josko hän ehtisi sen vielä maanantaina poistamaan ennen kun lähdemme laivalle.

Pieni ja mitättömän oloinen patti


Koska patti oli niin pieni, pyysin että se poistetaan hereillä puudutuksessa. Eikä Hippi sanonut sanaakaan koko operaatiosta. Tuijotti vain namia jonka olin laittanut tuolin päälle odottelemaan operin loppumista. Patti lähti silti tutkittavaksi koska hysteerinen omistaja.


Tulos viestiteltiin mulle juuri kun olin Viikkarin satamassa kotiinpäin tulossa. Patti olikin osoittautunut epiteliaaliseksi karsinoomaksi :( Marginaalit olivat alle 1mm joten se ei ollut ihan riittävästi. Eli alueelta pitäisi poistaa iso pala ihoa, jotta saadaan varmasti riittävästi puhtaita marginaaleja. Sovittiin sitten, että tulen heti seuraavana aamuna Hipin kanssa. Olin kotona kahdentoista aikaan illalla ja aamulla kello aikaisin soimaan. Nyt Hippi leikattiin inhalaatioanestesiassa, koska operaatio oli isompi ja kestoltaan pidempi. Onneksi kaikki meni hyvin ja poistettu iho laitettiin vielä patologille tarkastettavaksi. Tulosta ei onneksi tarvinnut jännätä kuin viikon verran. Marginaalit puhtaat eikä näytteessä enää havaittu merkkejä karsinoomasta. Niin iso helpotus! Ennusteen pitäisi olla oikein hyvä täydellisen poiston jälkeen ja onni, että patti poistettiin niin pikaisesti sen ilmestyttyä. Jos Hipillä ei olisi ollut lyhyttä turkkia, en tuota pattia olisi noin nopeasti bongannut. Nyt haava on parantunut kokonaan ja tikitkin on poistettu. Kauluria ei tarvinnut pitää mutta raapimisen estämiseksi Hippi sai pitää Vuokon lapselta saatua hellemekkoa.



Nyt vaan peukalot ja tassun pystyyn että patit olivat nyt tässä Hipin osalta!

Mitähän muuta on unohtunut kirjoittaa? Ai niin, Flow sai juhannuskisoista HTM-sertin :O Vähän ahdistui ahtaasta kehästä mutta teki kuitenkin sen minkä osasi ja se riitti tällä kertaa. Nippanappa mutta riitti silti.



Viikonloppuna lähdetään vielä Ruotsiin kisaamaan. Neljä kisaa Solvallassa. Tällä kertaa neljä HTM-starttia. Saatiin kutsu Jonnan ja Zoyan luokse kyläilemään niin pitihän sitä lähteä kun lomaa on vielä jäljellä.