Sunnuntaina oli aikainen herätys kun satamassa piti olla jo 6:30. Treffattiin Vuokon kanssa Lauttasaaressa, jossa hyppäsin kyytiin ja jatkettiin yhdellä autolla. Shelttejä oli ilmoitettu näyttelyyn 27 ja alkoivat heti kymmeneltä. Laiva oli satamassa 9:30 joten vähän tiukkaa teki aikataulujen kanssa mutta oltiin otettu laivalle paalupaikka, jolta pääsi ekojen joukosta ulos. Ajomatka oli lyhyt ja portilla hyppäsin koirien kanssa autosta ja läksin kehänreunalle Dioa valmistelemaan. Tuomariksi oli vaihtunut virolainen Linda Jurgens. Joku virolainen piti alunperinkin olla joten tuskin sillä kauheasti oli merkitystä päivän kulun kanssa. Avoimia narttuja oli neljä paikalla. Tuomari arvosteli koirat kohtuullisen nopeasti eikä kauheasti niihin koskenut. Vähän lääpi sieltä täältä. Dio sai kuitenkin erinomaisen! Yksi avo-nartuista sai eh:n joten kilpailuluokassa oli kolme koiraa. Dio oli näistä aika tyypilliseen tapaan kolmas. Arvostelu oli muuten hyvä mutta maininta vaaleista silmistä jotka häiritsevät ilmettä. Jaa. No ei ainakaan minua häiritse :P. Hassua, miten isoon rooliin Dion silmät ovat muodostuneet. Vaikka se muuten on oikein mallikas pakkaus, menee nuo silmät monen muun hyvän asian edelle. No tää nyt on tätä. Yhtälailla hassua oli se, että PU oli virolainen merle, joka kyykkäsi kehässä vähän väliä eikä esittänyt korviaan kauhean montaa kertaa kun pelkäsi joko maailmaa tai handleria. Luulisi tuollaisen luonteen olevan jo aika miinusta aiheuttava piirre mutta ei näköjään.
Arvostelu oli viroksi mutta paikan päällä se suomennettiin mulle. En tajunnut sitä kiireessä kirjoittaa ylös mutta onneksi meillä on töissä Tartossa opiskellut ell, joka sai arvostelusta suunnilleen tällaisen: Erinomainen tyyppi, hyvä koko, sopiva luusto, ilmettä häiritsee hivenen vaaleat silmät, rodun omainen pää, hampaat ok, riittävän pitkä kaula, hyvä ylälinja ja hyvä rintakehä, oikeanlaiset kulmaukset edessä ja takana, takaa liikkuu helposti ja edestä löysästi, sopiva koko"
Kehien jälkeen lähdettiin etsimään sopivaa rantaa valokuvaamista varten ja sellainen löytyikin pienen ajomatkan päästä.
Läsy junnuWinneri
Kikki-käpylehmä
Making of Dion seisotuskuvat. Asetellaan Dio seisomaan ja pyydetään sitä odottamaan. Sitten siirretään mustavalkoinen sopivaan paikkaan oleilemaan ja siirrytään kameran kanssa hyvään kohtaan. Tämän jälkeen kuiskaillaan Flown hetsaussanoja jolloin Dion huomio siirtyy välittömästi mustavalkeeseen. Heleppoa kuin heinänteko. Hippi photobombbailee muuten vain.
Eilen lähdin cähän ex tempore Nummelaan match showhun. Sheltit pääsivät kehään pyörähtämään. Hippi oli ensin veteraaneissa, joita oli yhteensä kuusi kipaletta. Kaikki arvosteltiin kerralla ja vaikka Hippi esitti taas melkoisia samba-askelia, voitti se luokan! Palkinnoksi iso säkki ruokaa ja nivelvalmistetta. Kehät etenivät aika verkkaisesti joten Dion vuoroa sai odottaa tovin jos toisenkin. Aikuisia koiria ei oltu jaettu koon mukaan vaan kaikki olivat samassa luokassa. Dio esiintyi todella hienosti ja saikin punaisen nauhan. Punaisten kehässä pääsi vielä jatkoon mutta tipahti lopulta palkinnoilta. Ihmeen hyvin se on oppinut esiintymään onnettoman vähäisellä treenillä. Seisoo kuin patsas vaikka kuinka ja pitkään. BIS-kehääkin sai odotella niin kauan, että meinasin lähteä jo kotiin. Onneksi kuitenkin jäätiin sillä pikakelauksella vedetystä BIS-kilpailusta Hipille toinen sija. Eipä ole Hippi ennen sijoittunut BIS-kehässä vaikka muutaman kerran on sinne päässyt. Kerrankos siis näinkin!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti