tiistai 18. helmikuuta 2014

Maailman paras Hippiäinen 8 vuotta


Oih ja voih tätä ikäkriisiä. Ei omasta puolestani (tietenkään), vaan siitä että varjoni ja oikea käteni täyttää tänään 8 vuotta! Hipin synttärikakku on tänä vuonna astetta köyhempi haimatulehduksen takia rasvattoman ruokavalion takia mutta eiköhän sekin tee kauppansa ahneelle pienelle shetlantilaiselle.



Hippi on koira, jonka saa vain kerran elämässä. Eikä maailmassa riitä sanat kertomaan kuinka tärkeä otus se mulle on.



Kahdeksaan vuoteen mahtuu paljon iloa sekä pari ripausta huolta ja murhetta mutta sekuntiakaan en vaihtaisi pois.

sunnuntai 16. helmikuuta 2014

Hitokseen vituttaa


Kommunikaatio-ongelmat asioista päättäjiin jatkuu. Flow nyt on päässyt kohtuullisen vähällä hasardista elämäntyylistä huolimatta mutta nyt sillä on kynsi rikki. Ihan hirveen pitkälle ei olla tätä vuotta päässyt ja kaksi koiraa sairaslomalla, jippii. Olin keskiviikkona Flown kanssa ekaa kertaa ohjatuissa agilitytreeneissä ja ehdin jo fiilistellä kuinka makeesti F tekee. Olin varannut sille Sennin koulutuksen tuosta Piskipajalta eikä ryhmässä ollut muita joten F sai ihanoman privatreenin. Mä en oo juurikaan tekniikoita Flowlle opettanut joten päästiin tekemään saksalaista, persjättöjä, vastakäännöksiä ja twistejä. Viime mainittu kuuluu mun inhokkiohjauksiin enkä edelleenkään siitä suuremmin pidä. Flow teki välillä tosi hienoja pätkiä, välillä kaahotti esteiden ohi joten täytyykin jatkaa näitä tekniikkatreenejä. Tehtiin myös keppejä eikä vaihto oman hallin joustavista kepeistä vieraan hallin metallikeppeihin tuottanut ongelmia! Hämmentävää! Flow pujotteli hienosti, haki kulmia ja hämmästytti taidoillaan sillä edelleen olen sitä mieltä että pujottelun opettelu oli ihan liian helppo juttu. Ei sen näin kuuluisi mennä ;)

Olin jo innoissani varaamassa lisää koulutuksia mutta toisin kävi. Seuraavana aamuna Flow rallaili tuttuun tyyliinsä pellolla kunnes huomasin että lumeen ilmestyi verta. Kynsihän se oli särki. Lähdettiin sisälle, leikkasin karvat ja katsoin minkälaista vauriota oltiin saatu aikaiseksi.


Kynsi oli ymmärrettävästi kipeä eikä Flow oikein arvostanut sen tutkimista, antoi toki väännellä ja käännellä mutta ilme oli sen näköinen että kivaa ei ollut. Näytti siltä, että kynsi oli pitkittäin haljennut ja siitä irronnut pala. Mielestäni kynnen tyvi ei ollut murtunut joten pieni onni onnettomuudessa. Jos koko kynsi olisi murtunut, olisi se kynsiosa pitänyt kuoria pois. Sen jälkeen paraneminen kestääkin pitkään. Töissä kynsi katsottiin ja todettiin että seurataan nyt miten tämä tästä lähtee paranemaan. Flow on saanut olla nyt ihan totaalilevossa, vain taluttimessa käynyt tarpeillaan. Tai no, eilen kävin metsälenkillä mutta tassu oli teipattuna sekä pakattuna ja koira tiukasti hihnassa. Onneksi Flow kestää näitä lepotilanteita, sen pää ei leviä vaikka ei pääsisi oikein mitään tekemään.

Tänään Flow pääsi malliksi näyttämään hampaiden harjausta kun olin pitämässä Etelä-Suomen shelttien vuosikokouksessa pientä luentoa koirien hampaiden hoidosta. Flowlla on isompi kita jolloin näkyvyys on parempi ;) Flow on myös mahottoman kiltti kaikissa hoitotoimenpiteissä joten sen kanssa on hampaiden harjauksen demonstroiminenkin varsin helppoa.

Nyt vaan täytyy toivoa että tuo kynsivamma ei tuosta pahene. Kynnen pääliosa on vähän epätasainen joten täytyy toivoa ettei se murru enempää. Otin varuilta antibiootit kotiin mutta ainakaan viikonlopun aikana niitä ei tarvittun aloittaa.
Ja Hippi jatkaa raivostuttavan riehakkaana "sairastamista". Pari viikkoa pitäisi vielä odotella kontrolliverinäytteitä mutta Hippi käyttäytyy kuin mitään vikaa ei koskaan olisi ollutkaan. Toivottavasti haima on nyt rauhoittunut ja paranemassa...

sunnuntai 9. helmikuuta 2014

Mä en mielestäni tätä toivonut


Jos en ihan väärin muista, niin toivoin tälle vuodelle PAREMPAA onnea koirien terveyden kanssa. Hyvin näytti viesti menneen perille, Hipillä kun on haimatulehdus *sarkasmia*.
Maanantaina käytiin siis Espoon Eläinsairaalassa Laila Castrenin luona. Hippi ultrattiin ja tässä löydökset:
"Hipin yleisvointi oli terveystarkastuksessa hyvä. Vatsaontelon ultraäänitutkimuksessa ei löytynyt oireita selittäviä asioita. Maksan koko oli normaali, lohkojen kärjet terävät ja maksakudos tasaista. Poistetun sappirakon alueella ohutsuolen (duodenumin) vieressä oli tasaista tiiviyttä mikä viittaa arpikudokseen. Haiman reaktiota ei voida kuitenkaan täysin poissulkea. Suoliston motoriikka oli normaalia ja seinämien kerrokset erottuivat normaalilla tavalla. Mahalaukun sisältö jäi kaasun peittoon. Pernan, munuaisten tai virtsarakon rakenteessa ei havaittu ongelmia. Ei imusolmukesuurentumia.
Hipiltä otettiin verinäyte josta määritetään haimaperäisen lipaasin tarkka arvo. Tulos saadaan myöhemmin ja siitä soitetaan.Ulostenäyte tutkitaan giardia-loistartunnan varalta. Suosittelen että uloste tutkitaan myös tavallisten suolistoloisten varalta.

Anna Hipille 2-3 viikon kuuri Pepcid 10mg 0,5 tablettia kahdesti päivässä noin tunti ennen ruokailua. Happosalpaaja. Mikäli siitä ei viikossa ole apua, vaihda se Nexium jauheeseen joka reseptillä. Harkitaan ruokavalion muutosta"


Maanantaisen käynnin jälkeen aloitin Pepcidin koska sitä mulla oli kotona. Keskiviikkona ell soitti että haima-arvo oli todella paljon koholla. Hipin arvo oli yli 1000 kun sen olisi syytä olla alle 200 jotta diagnoosi olisi varmasti negatiivinen. Tyypillä on siis hyvinkin selkeä haimatulehdus ilman selkeitä oireita! Ja vainoharhaisuus kasvaa. Tässähän saa kohta pelätä sitä että huomaako varmasti kaikki hetkelliset, pienet epänormaliudet jotka voivat olla merkki vaikka sitten räjähtämispisteessä olevasta sappirakosta tai haimatulehduksesta. Niin ja löytyihän siltä varvasmurtuman toisen jalan verrokkikuvistakin vanhat murtumat... Ihan käsittämätön koira. Ja naurettavaa, kuinka vellihousu se on sitten eläinlääkärissä. Ultrapatjallakin tärisee kuin haavanlehti kun ahistaa.

Anyway, nyt jatketaan tota vatsahapposalpaajaa tukihoitona ja ruokinta muutetaan mahdollisimman vähärasvaiseksi. Eihän Hippi mitään mahdottoman rasvaista ruokaa ole tähänkään mennessä syönyt mutta nyt siirsin sen suosiolla nappulalle, en uskalla nyt lähteä sooloilemaan raakaruoan kanssa etenkään tuon koiran kanssa joka ei oireitaan näytä. Noin kuukauden päästä on verinäytekontrolli ja haluaisin siinä samalla myös ultrakontrollin niin näkee onko se mahdollinen haiman reaktio vähentynyt. Hankalaa seurata koiran vointia kun se on ollut ulkonakin ihan samanlainen reikäpää kun aina. Mutta tuon vatsahapposalpaajan kanssa ei ole ollut kertaakaan levoton ruokintojen yhteydessä. Näillä siis mennään kontrolliin asti.

sunnuntai 2. helmikuuta 2014

Pakkasterveiset pitkästä aikaa


Flow says hi! Pitkästä aikaa.


Eipä ole oikein ollut mitään päivitettävää joten pari viikkoa vierähti helposti viime postauksesta. Hippikään ei lähtenyt koiratanssikisoihin sillä olin itse puolikuntoinen. Ollaan siis nautittu pakkasista, jäätyneet järvet ovat jotain niin luksusta! Koirat pärjäsivät yllättävän hyvin kovillakin pakkasilla, ainoastaan ihan kylmimmillä keleillä Panda sai takin päällensä. Ehkä nää koirat olivat niin hyvin karaistuneet kun mulla oli pari viikkoa kotona vain 16 astetta rikkoutuneiden pattereiden takia ;).





Hitto noita Flown kumijalkoja, nytkin menevät ihan miten sattuu. Oej:sta näkyy tassun pohja ja vtj tiukasti kohti taivasta.


Flown koiratanssiesityksen suunnittelu on nyt myös alkanut kun löysin rekvisiitaksi tarkoitetin pallogrillin vihdoin ja viimein perjantaina. Ei ollut ihan sesonkituote näin talvella. Flown on tarkoitus viedä sinne esine joten sitä ollaan treenattu. Flow osaa toki jo pinota asioita ja kerätä kolikoita joten tämän asian opettaminen sujui onneksi tosi kivuttomasti. Opetin Flown myös hyppäämään mun selän päälle. Vielä ei onnistu kovasta vauhdista (lentää yli kun ei osaa jarruttaa) mutta muuten hiffasi nopeasti mitä halutaan.

Hipin kanssa oltiin viime keskiviikkona piiiitkästä aikaa ohjatuissa agilitytreeneissä. Viime kerrasta on melkein vuosi joten ajattelin että nyt olisi hyvä aika käydä jonkun valvovan silmän alla. Senni koulutti Veikkolan Piskipajalla ja treenit olivatkin juuri meille sopivat. Perustekemistä ja ajoituksia. Jälleen tuli myös noottia koiraan katsomisesta, tai siis siitä että EN katso. Mä jopa TIEDÄN sen varsin hyvin, että Hippi juoksee herkästi mun perään jos jätän sen selän taakse. Silti teen tätä kerta toisensa jälkeen. Ihminen ei ole aina niin oppivainen. Täytyypä ottaa ohjelmaan nää ohjatut treenit aina kun lompakko antaa sen verran periksi!

Flown agilityt eivät ole sen kummemmin edenneet. Pakkasten takia ei luonnollisesti voi treenata joten meidän sillisalaattitreeniryhmä on tehnyt jälleen kerran kaikkea muuta. Tosin tänään otettiin kyllä keppejä, F osaa ne edelleen 8). Otin myös kulmia joista avokulmat onnistuivat paremmin kuin sulkukulmat. Etäisyyskään ei haittaa vaan voin erkaantua pari metriä sivusuunnassa eikä se Flowta haittaa. En ole käyttänyt kertaakaan etupalkkaa vaan F saa palkat aina multa. Näin Hippikin on aikoinaan opetettu (tee pyydetty tehtävä, tapahtui mitä tahansa) ja ihan riittävän itsenäinen siitäkin tuli. Mua inhottaa meidän hallin hiekka NIIN paljon että en halua lelujen käyvän hiekassa ollenkaan, jos mahdollista. Siksi en palkkaa maassa halua pitää.

Hipin kanssa mennään huomenna taas Espoon eläinsairaalaan ultraan. Sillähän oli syksyllä muutama yksittäinen mahakipukohtaus jonka silloin tulkitsit tietyista ruoista johtuvaksi. Nykin Hippi on muuten ollut normaali mutta muutamien ruokailujen yhteydessä se on ollut "outo" eli käyttäytyy levottomasti ja lipoo huulia. Tämä on mennyt ohi muutaman minuutin kuluttua mutta silti se on epänormaalia. Perjantaina olin kyläilemässä ja siellä Hippi oli pitkänkin aikaa levoton ja muutaman kerran venytteli mahaa etupää alhaalla. Veriarvot katsoin perjantaina ja samalla vatsaontelosta otettiin rtg-kuvat, nämä kunnossa. Tämä oireilu on tapahtunut välillä ennen ja välillä jälkeen ruokailun joten siihen se jotenkin liittyy. Ruoka ei ole nyt vaihtunut, samoja lihoja ja muita tuotteita käytössä kuin ennenkin. Oksentamista, ripulia tai ruokahaluttomuutta ei ole ilmennyt, ainoastaan noita levottomuus"kohtauksia". Toivottavasti huomenna tulisi joku selko, onneksi saatiin aika näinkin nopeasti!