Neljännen kerran unelmista totta

Pitäisikö olla huolissaan kun aina jaksaa yllättyä oman koiransa tekemisistä? Siis positiivisessa mielessä. Ehkäpä peruspessimistinen luonteeni ei anna itseni ajatella etukäteen sitä kuinka taitavat koirat mulla on. Ihan jokainen. Ja vaikka Flow on treeniolosuhteissa nykyään hieman hulvattoman vallaton, skarppaa se edelleen kisatilanteissa ihan käsittämättömällä tavalla.

Lauantaina lähdettiin Janakkalaan SM-kisoihin aikaisin aamulla. Hain Vantaankoskelta Annan ja sheltit kyytiin ja pikaisen huoltsikkakäynnin jälkeen (joku on unohtanut huollon ja öljyt olivat vähissä...) kurvailtiin kohti uutta Jankkin hallia. Oltiin hyvissä ajoin paikalla ja päästiinkin suoraan eläinlääkärintarkastukseen mikä on nykyään palveluskoiraliiton alaisten lajien SM-kisoissa pakollisena. Tämä oli nopsakampi tarkistus kuin rallySM:issä,, tassut katsottiin läpi ja liikkeet. Edellisenä iltana kisojen koetoimitsija Ritva soitteli mulle, että yle olisi tulossa tekemään radio-ohjelmaa ja he tarvitsisivat ei SM-kisoissa kisaavan koirakon esittämään avajaisissa koiratanssiesityksen jota ylen toimittaja selostaisi radioon. Kuulosti hieman omituiselta mutta lupauduin Dion kanssa tähän mukaan vaikkei se Salon kisojen jälkeen ole ohjelmaansa tehnyt. Tämä toimittaja oli edellisen päivän opiskellut netistä koiratanssin syvintä olemusta ja kyseli vielä jotain tarkentavia kysymyksiä ennen lähetystä. Painotti tiukkaa aikataulua, minun pitäisi olla minuutilleen valmiina kehässä. No ei siinä mitään, hengailin siinä hollilla mutta sovitun kellonajan lähestyessä ei toimittajaa näkynyt missään. Kehään ei luonnollisesti nameja saanut viedä joten en halunnut Dioa sinne turhan aikaisin odottelemaan. Lopulta tämä toimittaja löytyi ulkoa ylen autosta joten lähdettiin Dion kanssa kehään. Tehtiin alokasluokan ohjelmamme ja Dio tekikin valtavan hyvin! Ehkä jopa paremmin kuin viimeksi kisoissa vaikka hypyt olivat vähän plätsejä.

TomeraDio, Kuvat: Heli Metsla




Teknisten ongelmien takia suorituksen selostus jäi tekemättä mutta haastattelu löytyy täältä, 16.30 alkaen.
https://areena.yle.fi/1-4229773?autoplay=true

HTM-luokka aloitti joten Flow nukkumaan ja ohjelmista nauttimaan. Kyllä HTM on hienoa kun koirat osaavat hommansa kunnolla.

Flow oli vuorossa kolmanneksi viimeisenä joten saatiin taas odotella tovi omaa vuoroamme. Uudessa hallissa ei lämmitys vielä toiminut joten lämpötila oli noin viitisen astetta plussan puolella. Vaihdoin esiintymisasun päälle ja mietin, että millähän hitolla sitä ikinä voisi kekkuloida hihattomassa koltussa tuossa lämpötilassa. Pidin lämmintä hupparia päällä ihan viimeiseen hetkeen asti kunnes oli pakko luopua siitä ja hytisten siirtyä kehään. Ohjelman alku oli hieman jännittävä sillä Flow oli lähtenyt kehääntutustumisessa joka kerta juoksemaan edellä väärään suuntaan eli seinän viertä. Jos se olisi sinne lähtenyt nytkin, olisi ohjelma tavallaan reisillä koska sitten olisimme nyhränneet suurimman osan ajasta takanurkassa joka olisi ollut äärimmäisen huono juttu. Koska Flow on kiltti kisakoira, lähti se kisasuorituksessa lähes oikeaan suuntaan, ihan aavistuksen vinoon mutta sillä ei ollut jatkon kannalta väliä. Hypähdyskohdan tein katse koiraan päin ja se toimi sillä Flow teki hypähdykset juuri ajallaan. Ainoastaan edessä sivuaskeleet loppuivat pieniin ylimääräisiin pyörähdyksiin ja lopun pakeissa Flow ennakoi myös pyörähdykset, muuten se teki taas jäätävän tarkkaa työtä.

Kuvat: Sporttirakki


Suorituksen jälkeen olin taas niin tyytyväinen tuohon tyyppiin. Pää oli tyhjä joten lähdettiin samantien kävelemään pihalle. Pisteistä viis, Flow teki sen taas. Kun tultiin sisälle, tuli kasvattajaKatja ensimmäisenä onnittelemaan hienoista pisteistä. Kun muutkin tulivat onnittelemaan, oli pakko käydä itsekin tulostaululla katsomassa. Näin oli käynyt, Flowlle 185,67 pistettä! Flow otti neljännen (!) peräkkäisen Suomen mestaruuden. Jotenkin niin älytöntä! Flow ei ole edes kuutta vuotta ja silti neljä SM-voittoa plakkarissa. Milläs tämän voisi käsittää. Etenkin kun tää laji ei oo ohjaajan ominta alaa mutta onneksi koira on supertaitava, kuuliainen, tarkka ja omaa loputtoman halun tehdä asiat oikein, jolloin tällainen menestys on ollut mahdollista.



Kuva: Sporttirakki


Mestarikoirat Rin ja Flow


On se kone, ei voi mitään <3

Villit rallit

Lauantaina Flow pääsi vaihteeksi rallykisoihin kun saatiin nopealla aikataululla paikka Lohjan Kirsujen kisoihin Virkkalaan. Viikolla muistuteltiin muutamia kylttejä kuten oikealla peruutus ja edessä puolenvaihdot. Ne kun ovat olleen Flowlle haasteellisia. Tuomarina kisassa oli Heikki Palosaari ja rata näytti varsin kivalta.



Flow lähti numerolla 10 mutta koska välistä oli poissa koiria ja joku oli siirretty loppuun, oli oma vuoromme yllättävän nopeasti. Flow olikin aika villi radalla. Heti ekan kyltin ekassa pysähdyksessä Flow meinasi jatkaa pokkana matkaan joten tästä perusasennosta tuli -1 vino. Merkille lähetyksessä Flow pysähtyi merkin eteen mutta koska en muistanut sääntöjä, pyysin korjaamaan merkin taakse. Tästäkin -1 epätarkasti suoritetusta liikkeestä. Puolenvaihdossa edessä Flow vaihtoi joo puolta hyvin mutta sitten päätti heittää voltin siihen perään. Tämä uusittiin ja sitten sujuikin mallikkaasti. Pujottelussa vaihtoi selän takana puolta (!). Täähän oli Hipin bravuuri, Flow ei sitä tätä ennen ollutkaan tehnyt. Pujottelu siis uusittiin. Putkesta Flow tuli hyvin seuraamaan oikealle mutta päätti taas heittää omatoimisesti voltin. Tästä -10 koska uusimiset oli käytetty. Nää ilovoltit rallyssa on ihan uusi juttu. Muutenhan ne ovat vallan viihdyttäviä mutta tässä lajissa siitä saa heti -10 kiitokseksi.
Yksi kymppi otettiin vielä kyltiltä 16, käännös oikeaan. Siinä Flow ei oikein tullut mukana käännöksessä joten pysähdyin ja vaadin takajalat töihin. Käytösruutu oli oikealla maaten, ei ongelmia.



Jälleen kerran ollaan tämän saman mietiskelyn parissa. Rallyssa ollaan päästy tähän pisteeseen vanhoilla taidoilla, ilman sen kummempaa lajinomaista treeniä. Nyt kuitenkin 95 pisteen radat vaativat paljon enemmän, etenkin ohjaajalta, joten treenaaminen olisi enemmän kuin suotavaa. Useammin kuin kerran ennen kisoja. Flow tarvitsisi edelleen kylttitreeniä koska vaikka oli nytkin villillä päällä, ehti se radalla myös jähmeilemään istumisissa kun katseli ympärilleen.



Eilen kävin treenaamassa Nummelassa Top Dogin sisä"hallissa". Tila oli just passeli pienille treeneille ja pohja oli hyvä. Liukumaton ja joustava, tykkäsin! Flown ohjelmaa ei tuolla oikein mahtunut tekemään mutta sain treenattua muutamia pätkiä. Olin miettinyt pieniä muutoksia siihen hyppykohtaan, siinä kun Flow lähti helposti ryysimään eikä suostunut odottamaan käskystä huolimatta. Yritin muokata sitä siten, että Flow kiertäisi mua hyppyjen välissä. En oo ihan vakuuttunut siitä, onko tämä parempi vai huonompi vaihtoehto. Flow kun tekee siinäkin niitä volttejaan ihan oman maun mukaan. Jospa sen nyt sais jotenkin pidettyä näpeissä lauantain kisoissa.


SyysHippi <3

Noin 2000 kilometriä myöhemmin

Rankka mutta ratkiriemukas Tanskan PM-kisareissu takana! Aika paljon energiaa nää reissut imee mutta onneksi tällä kertaa ei ollut mitään ylimääräisiä kommelluksia. Lähdettiin Vuokon kanssa keskiviikkona matkaan laivalla Turusta, josta tuli myös omilla autoilla muu joukkue Katria ja Simbaa lukuunottamatta. Dio lähti matkaseuraksi ja Hippi pääsi isälleni hoitoon.

Iloinen matkaseurue laivalla.


Aamulla oltiin aikaisin Tukholmassa ja siitä oli hyvin aikaa ajella Göteborgiin. Pysähdyttiin paristi lenkittämään koiria ennen kuin saavuttiin lautalle. Koirat jäivät autoon nukkumaan lauttamatkan ajaksi ja me kävimme porukalla syömässä.



Tanskan puolelle saapuessamme olikin jo pimeää ja puolisentoista tuntia vielä ajomatkaa Viborgiin. Hotelli löytyi kuitenkin helposti joten käytiin hakemassa avaimet, lähdettiin lenkille ja sitten huoneeseen ompelemaan esiintymisvaatteita. Ei taas jätetty mitään viime tinkaan.

Perjantain harjoitukset olivat yhdeltä joten saimme aloitella päivää kaikessa rauhassa. Kilpailut pidettiin indog elite centerissä, joka oli iso halli erinomaisella mattopohjalla. Rakennettiin leiri ja lähdettiin testailemaan musiikkeja. Suomella oli puoli tuntia aikaa treenata joten se tarkoitti viittä minuuttia per koira. Päädyimme treenailemaan Jodin ja Flown kanssa samaan aikaan jolloin ehdimme olla 10 minuuttia kehässä. Enkä tosin viitsinyt olla edes koko aikaa treenaamassa koska sain kokeiltua tärkeimmät asiat ja palkattua ne hyvin. Eipä noissa toki tarkoituskaan ole mitään ihmeellistä enää harkata, kunhan käy näyttämässä koiralle kehän ja muutama toisto hyvällä fiiliksellä.



Treenien jälkeen käytiin kaupassa ja hotellilla. Katri ja Simba tulivat vähän ennen avajaisia joten lähdimme heidän harkka-aikaa katsomaan. Avajaisissa oli Viborgin pormestari paikalla pitämässä puheen ja arvottiin myös maiden lähtöjärjestys. HTM-joukkue sai kolmannen lähtöpaikan ja freestyle-joukkue ensimmäisen. Avajaisten jälkeen läksimme vielä porukalla syömään hotellille ja sitten vielä viime hetken ohjelmatreenit hotellihuoneessa.

Lauantaina HTM aloitti joten jätin Flown hotellille nukkumaan. Olin luvannut kuvata suomalaisten suoritukset ja laittaa ne reaaliaikaisena edustusjoukkueen fb-sivuille koska livestreamia ei ollut. Tämän lisäksi joukkueenjohtajan tehtävät ja välillä oman suorituksen miettimistä joten naruja oli vähän siellä sun täällä pideltävissä. HTM-koirakot tekivät upeita suorituksia ja kaikki saivat hienot pisteet. Näillä tuloksilla Suomi tuli kolmanneksi joukkuekisassa. Sanna ja Rin pääsivät lisäksi seuraavan päivän finaaliin!

HTM-kisan jälkeen oli lounastauko jolloin ehdin hakea Flown ja lenkittää sitä. Meidän suoritusvuoro oli yhdeksäntenä, ei tarvinnut onneksi ihan hirveän kauaa odotella. Eikä omaa suoritusta ehtinyt kuvaamisen ja muiden auttamisen ohessa edes jännittää, kätevää!

Flow oli kehässä jälleen starba! Muutama pieni stiplu tuli, se ei tehnyt mm. selän takana pomppuja normaalin ilmavasti mutta toisaalta ne oli samanlaisia kaikki joten ehkä tuomaritkin kuvittelivat niiden olevan tuollaisia. Mutta jälleen kerran Flow terästäytyi kisatilanteessa ja teki ihailtavan tarkkaa työtä! Saimme upeat pisteet ohjelmasta, 26,63, joihin olin enemmän kuin tyytyväinen. Näillä pisteillä Flow olikin kolmantena päivän päätteeksi ja pääsimme finaaliin! Tosin tiukkaa oli, eikä pisteissä ollut isoja eroja. Flow on päässyt nyt jokainen kerta finaaliin isoissa kisoissa, aika mahtavaa! Tosin viime vuonnahan emme startanneet finaalissa koska Flow sairastui yöllä. Muillakin suomalaisilla meni hienosti ja joukkueemme saikin hopeaa! Ruotsi oli kova luu voittaen molemmat joukkuekilpailut.

Päivän päätteeksi oli vielä joukkueiden palkintojenjaot ja finaalin lähtejärjestyksen arpominen.


Rin ja Flow olivat päättäneet molemmat napata viimeiset lähtöpaikat omiin finaaleihin, tasaista arpaonnea :)


Palkintojenjaon jälkeen oli vielä joukkueille visailu aiheena aiemmat PM-kisat. Nämä joukkueet oli sekoitettu eri maan osallistujista joten pääsi tutustumaan uusiin ihmisiin. Ilta oli pitkä mutta hauska, naurua riitti! Olisin silti lähtenyt mieluusti jo aihemmin hotellille lepäämään, etenkin kun Flowkin joutui olemaan kisapaikalla häkissä. Onneksi Flow nukkuu missä vaan mutta olishan se silti mieluummin nukkunut hotellisängyssä :P

Sunnuntaina pakattiin kamat hotellihuoneesta autoon ja lähdettiin kisapaikalle. Kaikilla finalisteilla oli puoli tuntia aikaa käydä vielä kehässä mutta itse kävin vain pikaisesti ottamassa muutaman front-tempun ja sitten keskittymään. Freestyle aloitti tänään ja oli kyllä hienoa päästä vikana kehään. Olin helpottanut Flowlle ohjelmaa, tein pomppukohdat niin, ettei se ollut mun selän takana. Tai mun oli tarkoitus tehdä joka toinen koiraan päin ja joka toinen selkä koiraan päin, tämän unohdin kehässä. Kolmannen tein sitten selkä koiraan päin mutta se ei sitten liikahtanutkaan. Oltiin ajauduttu vahingossa tosi lähelle kaiutinta ja Flow oli korvat luimussa. Ehkä se vähän reagoi noihin koviin musiikkeihin. Muuten Flow teki paremmin kuin eilen, enpä olisi voinut olla tyytyväisempi koiraan! Uusi ohjelma ja Flow teki kaksi superkuuliaista suoritusta peräkkäisinä päivinä.



Tämän jälkeen jännättiin vielä Sannan ja Rinin esitys ja voi jösses, miten taitava pienestä Rinpulasta onkaan tullut. Heidän ohjelma on niin kaunis ja hallittu kokonaisuus. Molemmat olivat niin edukseen isossa kehässä.

Pisteitä ei finaaleissa kerrottu vaan sijoitukset kerrottiin vasta palkintojenjaossa. Lopulta Flowlla oli samat pisteet Ruotsalaisen schapendoesin kanssa. Näillä oli myös samat pisteet precentation-osiossa joten kymmenyksen ero kaivettiin lauantain pisteistä. Flowlle siis neljäs sija! Pieni ero mutta eipä näillä sijoituksilla enää mitään väliä ole, ne eivät tuo mitään lisäarvoa suorituksille meikäläisen maailmassa. Voittajafiilis siitä, että koira teki erinomaista työtä jälleen kerran ja myös siitä, että itse uskalsin kokeilla jotain uutta, pois mukavuusalueelta pahemman kerran. Koira kun on super niin ohjaajankin täytyy yrittää kehittyä. Vaikeetahan se on mutta en mä jaksais aina samanlaisiakaan ohjelmmia tehdä.



Tuomaripisteissä oli isojakin eroja, tanskalaiset tuomarit eivät lämmenneet Flowlle kumpanakaan päivänä. Ainoastaan päätuomari, Grietje Wagenaar, oli jotain kirjoittanut. Lauantaina luki Wow, well done. Sunnuntaina oli enemmän tekstiä.


Grietje myös sanoi palkintojenjaossa meidän ohjelman olleen very impressive joten hän ainakin piti ohjelmastamme :)

Kisat oli täten taputeltu pakettiin ja lähdimme ajelemaan kohti Ruotsia. Käytiin pieni lisäkeikka Saksan rajalla, ihan vaan kaupassa siellä käytin.
Todistusaineistoa, olimme Saksassa.


Sunnuntaina ajelimme Malmöhön asti. Ensin ajattelimme yöpyä Kööpenhaminassa mutta kun yritimme soitella hotellia automatkan aikana, osoittautui se odotettua hankalammaksi. Siispä hurautin sillan yli, kysyimme tullimieheltä, onko varaamamme hotelli turvallisella alueella ja kun hän näytti peukkua, kurvattiin sinne. Oltiin käyty koirien kanssa lenkillä ja hotellissa lueskelimme uutisia iltapäivälehdistä ja siellä olikin heti juttu oudoista räjähdyksistä Malmössa. Great. Lähin räjähdys oli ollut alle kahden kilsan päässä meistä. Onneksi valitsemamme hotelli ei ihan missään ghetossa ollut, silti hieman mietitytti paikkavalinta. Aamulla lähdimme aika vikkelästi ajelemaan Tukholmaa kohti, toki siihen vaikutti myös kerrassaan paska sää, vettä tuli kuin sieltä.

Taukoja pidellen päästiin illaksi Viikkarin terminaaliin ja vihdoinkin kotia kohti. Käytiin porukalla buffetissa ja sen jälkeen vielä porukalla illanviettoa kunnes unimasa alkoi houkuttelemaan. Tosin laiva keikkui niin paljon että unesta ei ollut puhettakaan. Onneksi eilinen oli vielä vapaa niin sai toipua matkarähjääntymisestä. Nyt Flow saa hetken palautua näistä geimeistä ja sitten alkaa valmistautuminen SM-kisoja varten!