sunnuntai 19. helmikuuta 2012

Kisakausi korkattu!

Päivänsankari-Hippi pääsi eilen synttäreiden kunniaksi siis ATT:n kisoihin liitelemään ja sepäs olikin taas pitkästä aikaa lystiä!! Harvoin meillä tauolta paluu sujuu näin "kivuttomasti" tai sitten Sari Mikkilä oli vaan taas kerran suunnitellut meille sopivat radat ;)

Kisapaikalla Hippi oli taas hieman rasittava mölyapina joka ei meinannut rauhoittua millään. Poissaolojen takia Hippi lähti ekana radalle. Palkintojenjakoakaan ei ollut rataantutustumisen jälkeen joten radalle lähti suoraan häkistä hieman intoa pursuava pikkumusta. Inhottaa pitää koiraa häkissä rataantutustumisen aikana paikoillaan odottamassa mutta nyt ei ollut oikein muitakaan vaihtoehtoja. Tästä huolimatta radalle lähti mukaan erittäin keskittynyt koira. Alku meni hyvin, pienillä teillä. Ekan putken jälkeen olin suunnitellut takaaleikkausta hypylle koska ajattelin etten ehtisi lähes suoran putken jälkeen tekemään persjättöä. Hippi kuitenkin irtosi niin varmasti putkeen että pääsin jo hyvissä ajoin liikkeelle ja ehdin kuin ehdinkin oikeaan paikkaan oikeaan aikaan :) Puomin alla olevasta putkesta Hippi lennähti aika vauhdilla ulos ja jouduin vähän koukkimaan sitä hypylle. Tästä syystä hyppäsi vissiin vähän huonosti ja pudotti riman. Puomille meni varmasti ja kontakti oli oikein mallikas. En tiedä saanko tuota puomia tätä nopeammaksi mutta tuohonkin suoritukseen olen kovin tyytyväinen. Keinu oli taas kolmanneksi vika este ja virheen ollessa alla olisi ollut järkevää pitää Hippiä pidempään kontaktilla mutta jostain syystä tämä ei tullut radalla mieleeni.

Toka rata tuntui tutustuessa myös tosi kivalle, ihan kuin Hipille tehty :D Lähdössä Hippi nousi taas seisomaan, oli jo toinen tai kolmas kisa kun tekee tuon! Mitähän sillä kuvittelee saavuttavansa ;) Alku oli ainoa pieni kysymysmerkki, mietin pitkään kummalta puolelta vien ykköseltä kakkoselle. Päädyin törkkäämään taakse mutta se ei ihan onnistunut sillä Hipillä ei ollut mitään käsitystä jatkosta kakkosta hypätessä ja jouduinkin vähän onkimaan sitä saadakseni sen kolmosen takaakiertoon. Ennen keppejä olevan hypyn Hippi hyppäsi taas huonosti Hipiksi, ei taaskaan ollut tarpeeksi selkeää suuntaa radan jatkosta! Tuollaiset pyöritykset kun on normaalisti Hipin vahvinta osaamista. Toisen suoran putken jälkeen Hippi hieman kaarratti, ne putkijarrutukset kun on edelleen siellä opeteltavien asioiden listalla... Puomille mentiin vauhdilla pienen hyppykaarteen jälkeen ja vaikka olin ajatellut vapauttaa nopeammin niin voin rehellisesti sanoa etten ollut ihan varma oliko Hipillä etujalat maassa kun sen vapautin. Eikä sitä videoltakaan näy. Saattoi olla että jäi taas siihen reunalle roikkumaan ja sitten jo vapautinkin sen. Oli miten oli, Hippi paukautti hyvän ajan taululle eikä sitä kukaan ohittanut joten vuoden nollatili avattiin heti voitolla! Olin tosi tyytyväinen molempiin ratoihin, ekaan ehkä jopa enemmän kuin tokaan. Huono tuuri tuo rima mutta sille ei mitään mahda. Täytyy taas kurkata tuota kisakalenteria jos sieltä jotkut hallikisat vielä löytyisivät. Niitäkin on vähän rajoitetusti kun kylmään halliin ei mennä eikä Hyvinkäälle. Vuokkoset-halli on vielä meidän osalta korkkaamatta joten ehkäpä sinne seuraavaksi :)

Tässä vielä eiliset kisaradat

lauantai 18. helmikuuta 2012

Hippi päivänsankari 6 vee

Alkuun kliseinen lause koska se nyt vaan sattuu olemaan niin totta. Miten tää aika VOI mennä näin nopeasti??

Siitä on oikeasti kulunut jo kuusi vuotta kun tämä aarre putkahti maailmaan. Minun onni oli se että pääsin tämän koiran omistajaksi. Pentutestin perusteellahttp koiralauma ei välttämättä ollut se paras vaihtoehto koska oli riskinä että Hippi olisi leimaantunut liiaksi muihin koiriin. Toisin kävi, Hipistä tuli varjoni ja ajatustenlukijani. Kotona se tarkkailee taukoamatta tekemisiäni, yksin ollessaan se nukkuu oven vieressä. Yhdenkään muun koiran kanssa ei ole syntynyt tällaista yhteistyötä kuin mitä Hipin kanssa olen saanut kokea. Tottakai jokainen koirani on tärkeä ja rakas mutta tämä "yhteensulautuminen" on ollut ihan erilaista Hipin kanssa. Se että Hippi loistava harrastuskaveri on aika sivuseikka sen rinnalla että se on maailman paras kaveri.

Syntymäpäivälahjaksi Hippi pääsee reilun kahden kuukauden kisatauon jälkeen liitelemään ATT:n kisoissa. En keksinyt parempaakaan lahjaa ;)

Tässä Hipin synttärivideo



sunnuntai 12. helmikuuta 2012

Pakkaspäivän iloja

Ihanaa kun on pakkasta ja lunta! Mä naureskelin viikolla että nyt on mennyt jo pitkän aikaa etten oo lainkaan valittanut säästä, tää lumimäärä ja pakkanen sopii mulle varsin mainiosti. Täällä periferiassa lenkkimahdollisuudet lisääntyy noin 100 prosentilla kun tulee lunta ja pelloille pääsee lenkkeilemään. Lumikengät ovat olleet kovassa käytössä, ilman ei kyllä tulis toimeen. Onneks täällä on myös ahkeria moottorikelkkailijoita jotka tekevät reittejä pelloille, helpottaa eniten Kirpun lenkkeilyä kun ei tarvitse rämpiä hangessa. Pahimmilla pakkasilla on Kirppu saanut jäädä kotiin mutta Hippi ja Panda ovat pärjänneet hyvin -20 asteessakin kerrospukeutumisella. W-Woolin villatakit ovat olleet kyllä huippuostos, niin istuvat ja lämpimät takit! Siihen päälle vielä tuulta pitävä takki ja ollaan pärjäilty pitkätkin lenkit jäätymättä :) Tossut ovat vielä hankinnassa mutta eivät näytä jalatkaan palelevan kun on muuten lämmin.
Torstaina oltiin taas pelloilla haahuilemassa ja shelttiäiset löysivät varsinaisen aarteen, peuran pään ja parit jalat... Mulla kesti hetken tajuta että mitä nuo oikein puuhasivat pellon reunalla kunnes kävin kurkkaamassa hienon löydön.


Alkuvuosi on mennyt aikasta lailla taukoillen, Hippi on päässyt kerran esteille ja sitten tulikin pakkaset jolloin treenaaminen on täysin mahdotonta kylmässä hallissa. Myös tokon treenaaminen on jäänyt, eihän sitä voi kylmässä tehdä ;) Onneksi on tuota lunta niin saa koirat väsytettyä ihan normi lenkeilläkin. Etenkin Hippi tykkää kovasti uida hangessa eikä sillä käy pienessä mielessäkään luovuttaa vaikkei eteneminen ole aina niin helppoa, hullu mikä hullu.


Kirppu on voinut nyt erinomaisen hyvin, on aikalailla normaali oma itsensä :) Verinäytteet kontrolloitiin toissa viikolla ja urea oli aavistuksen koholla edelleen mutta ei läheskään niissä lukemissa mitä alkuun. Suunnitelmissa on nyt nesteyttää Kirppua pari kertaa viikossa ja kontrolloida sitten taas veriarvot, noin kuukauden päästä. On hyvin todennäköistä että urean kohoaminen on johtunut nesteenpoistolääkityksestä jolla Kirppu on sydämen vajaatoiminnan takia. Pääasia on että mummeli voi hyvin, vanhuus kun ei tule yksin. Ruokinnan olen muuttanut kolmeen kertaan päivässä jotta riski tyhjästä mahasta puklailuun vähenisi. Myös ruoat joissa on luumurskaa mukana, on jätetty pois Kirpun ruokavaliosta. Katsotaan millaisia vaikutuksia näillä pienillä muutoksilla on :)