Pientä treenintynkää

Saatiin mahdollisuus mennä treenaamaan lämpimään sporttikoirahalliin joten mitäpä sitä muutakaan ohjelmaa joulupäiväksi keksisi :) Hippi ei ole tehnyt yhtikäs mitään pariin viikkoon joten höyryjä oli kertynyt ihan kiitettävästi! Vielä kun ohjaaja oli huolimaton ohjauksensa kanssa, oli alku hieman takkuinen. Videolta oli myös ilahduttavaa katsoa kuinka kädet taas heiluivat ja ohjaus oli sellaisia nanosekunnin huitaisuja... Voi kiesus että voi joku asia olla vaikeaa. Sain myös Hipin monesti tekemään pidempiä kaarroksia ihan vaan sillä etten kertonut sille ennen estettä että käännös on tulossa. Jahka kiinnitin tähän taas hieman huomiota, teki Hippi osaamiaan nuolen-siivekettä-käännöksiä. Kepeille en saanut sitä menemään suoraviivaisesti kun ei sitten voinut luottaa koiraan vaan sitä piti vetää ihme mutkan kautta kulmaan jonka se taatusti osaa.

Ensimmäisellä kerralla puomilla teki taas saman kuin kisoissa yleensä, jäi siihen reunalle kiikkumaan ja jouduin antamaan uuden käskyn että laittoi etutassut nurmelle! Tuo on kyllä hassu juttu. Kaipa se jotenkin kokeilee voisiko päästä jatkamaan matkaa hieman vähäisemmällä yrityksellä. Alkuaikoina kisoissa kun en aina vaatinut kunnollisia kontakteja niin edelleen saa tätä korjailla.

Toisella radanpätkällä ennen putkea päätin taas pyörittää Hippiä esteen ympäri. Tuo pyörittäminen nyt vaan tuntuu aina helpoimmalta vaihtoehdolta mutta toki olisi syytä osata muitakin vaihtoehtoja. Treenattiin siihen sitten viskileikkausta joka toimikin ihan hyvin kunhan vaan muisti antaa koiran mennä edelle. Täytyisi muistaa kisoissakin noita käyttää, helposti vaan tahkoaa sitä samaa vanhaa.

Tässä lyhyt pätkä treeneistä.

Näin muutaman vapaapäivän kunniaksi olen taas ehtinyt pyöritellä päässäni Hipin pennutus/sterilointi asiaa. Nyt olisi mitä mainioin hetki leikkauttaa Hippiäinen, ilmat ovat sellaiset ettei treenaamisesta/kisaamisesta kuitenkaan tule mitään moneen kuukauteen. Toisaalta päätös on niin lopullinen että se tietysti hirvittää... Kovasti olisin halunnut pennun Hipistä mutta näyttää vähän siltä ettei tämä haave tule koskaan toteutumaan. Olen asiasta paljon jutellut töissä lääkäreiden kanssa mutta eihän kukaan tietenkään voi sanoa miten seuraavalla kerralla tiineys menisi. Hippi on niin spesiaalityyppi että hirvittää ajatuskin jos tiineydessä tai synnytyksessä menisi jotain pieleen. Äh, tässäpä pähkinää purtavaksi...