keskiviikko 18. joulukuuta 2013

Kaikkea ei voi kerralla muistaa


Muutama pikkujutut unohtui viime postauksesta joten lisätään ne tähän omaan. Ensinnäkin Flown pisteet koiratanssikisoista.
Mirja Ovitz: Tekninen 85, taiteellinen 85 yht. 170
Hannele Parviainen: Tekninen 84, taiteellinen 82 yht. 166
Tiina Jounio: Tekinnen 89, taiteellinen 88 yht. 177: "Vauhtia ja tekemisen iloa! Tällaista työskentelyä on ilo seurata."

Viime keskiviikkona oltiin työkaverin kanssa lenkillä ja koirat touhusivat omiaan. Yhtäkkiä huomasin että Flown kaulus oli veressä. Tutkin nopeasti koiran läpi mutten löytänyt mitään. Kaveri tutki oman koiransa suun mutta sieltäkään ei löytynyt mitään. Flown viereen oli tippunut veripisaroita joten tutkin koiran uudelleen ja syy löytyikin korvasta jonka kärjessä oli pieni naarmu. Korva on sellaista aluetta että sieltä tulee aina kiitettävästi verta ja niin nytkin. Yritin lumella vähän tyrehdyttää vuotoa mutta eipä siitä ollut mitään apua, tippoja tipahteli aika ajoin lumeen. Meidän reitti oli varmasti mielenkiintoisen näköinen seuraaville lenkkeilijöille ;)

Tässä Flow oli vielä kohtuullisen siisti. Korvan päässä näkyykin tuo pieni haava/naarmu.


Kun päästiin töihin, oli Flown kaulus jo ihan punainen joten ei muuta kuin koira pesulle. Märässä lumessa riehuminen takasi sen, että veri oli levinnyt hyvin kaulukselle. Tuunasin korvaan taitoksista ja teipistä pienen painesiteen koska "haava" oli pintanaarmu eikä sille olisi voinut mitään tehdä. Flow pääsi työpaikan heräämöön eristyksiin ettei sotkisi henkilökunnan tiloja.



Olin yllättynyt ettei Flowta haitannut tuo paketti ollenkaan. Pelkäsin ettei se pysyisi hetkeäkään jos F ravistelisi päätä mutta siellä se nukkui nätisti vankilassaan koko päivän. Tihkuvuotokin saatiin lopulta tyrehtymään joten F pääsi takaisin muiden kavereiden sekaan. Kaikkea sitä voi sattua ja tapahtua. Onneksi korvanlehti ei mennyt halki tms.

Nyt kun freestyle on hetken tauolla, päästään Flown kanssa treenaamaan htm:ää ihan urakalla. Oikealla puolella on sivuaskeleet nyt työn alla, pyöritykset jo sujuvatkin. En opeta uusia positioita ennen kuin nämä "vanhat" osataan varmasti kunnolla. Ohjelmaamme tulee kolme positiota eri temmoilla, käännöksillä, pyörityksillä ja sivuaskeleilla. Onneksi kisoihin on vielä reilu kuukausi aikaa. Itse ohjelmahan on onneksi valmiina mutta harjoitellaan edelleen siinä tarvittavia perusasioita. Ja mun tarttee ekaks harjoitella noita käskyjä ilman koiraa, ei ole reilua jos itse kämmäilee ja aiheuttaa epävarmuutta koiralle.
Katsoin noita ens vuoden koiratanssikisoja ja jos vaan mukaan mahtuu niin voisimme yrittää voittajaluokkaa ehkä maalis- tai huhtikuussa. Mikäli siis keksitään sopiva musiikki ja keksitään ohjelma. Yksi musiikki mulla oli varastossa mutta säästelen sitä vielä. Täytyisi löytää vähän hilpeämpi kappale kun koirakin on tuollainen iloinen hääräilijä. Ja toi musan löytäminen on tunnetusti se vaikein osuus. Plääh.

Niin ja perjantaina oltiin Sirken tokotreeneissä ja saatiin tosi hyvä vinkki tunnarin opettamiseen! Eli väärät kapulat ihan lähetyspaikan eteen ja itse vein kapulan piiloon pidemmälle. Tässä pääsi heti sanomaan koiralle kun se kiinnostui niistä vääristä että heihei, eksä muista että vein kapulan tonne pidemmälle. Flowhan meni suoraan noille väärille jolloin pystyin heti sanomaan että tekee nyt väärin. Tämän jälkeen se lähtikin etsimään omaa josta sai ison palkan. Tehtiin kuutisen toistoa ja siirryin aina kauemmas vääristä kapuloista jolloin F joutui juoksemaan niiden yli. Tässä tajusi kyllä tosi hyvin sen eron että ollaan haistelemassa eikä vaan oteta ekaa löytynyttä kapulaa! Hitsi, tätä tarttis varmaan tehdä Hipinkin kanssa ihan vain vaihtelun vuoksi.
Seuraamisessa saatiin vinkiksi tehdä paljon häiriötreeniä sillä F vilkuili sivusilmällä mm. putkea jonka ohi mentiin. Häiriötreeni aloitettiin perusasennossa jossa sanoin Flowlle joka kerta kun se haksahti Sirken häiriöihin (vibkuba lelu). Huomautin niin monta kertaa että ei enää reagoinut vinkuun vaan piti kontaktin ja sitten sai superpalkan. Tämä selkeästi treenilistalle!

sunnuntai 15. joulukuuta 2013

Voittajaluokkaan tiemme vie


Hih, näin pääsi käymään. Flow sai tänään neljänsistä koiratanssikisoistaan toisen tarvittavan avo-luokan kuman ja samalla oikeuden siirtyä voittaja-luokkaan! Flow taitaa olla tällä hetkellä nuorin koira Suomessa joka VOI-luokassa voipi kisata. Messariviikonloppu oli muuten totuttuun tyyliin hektinen. Eilen olin töissä kehäpalvelussa ja tulospalvelussa. Siinä tuli rampattua messaria ristiinrastiin hela dagen kun kehiin piti viedä tarjoilut ja hakea tuloksia. Onneksi tänään oli "vain" koiratanssikisa. Paikalle piti silti raahautua jo kahdeksaksi mutta odotusaika sujui rattoisasti HTM-esityksiä katsellessa ja rekvisiittatynnyrin painoja teippaillessa. Flow kun on kaatanut vauhdissa noita tynnyreitä niin piti jesarilla teipata vesipulloja painoiksi. Hyvin toimi tämä innovaatio. Vettä sai messarin hanoista niin ei tarvinnut raahata itse mitään painavaa mukana ;) Ihan kuin tuon tynnyrin ja häkin lisäksi olisi kaivannut mitään lisäpainoja kantamuksiin.

Itse esitys meni hyvin. Flow oli tuttuun tapaan innokas ja kovin ahkera pieni tantsuilija. Yksi kohta meni hieman ohi käsikirjoituksen, Flown piti tulla jalkojen väliin seuraamaan mutta jostain syystä eksyikin peruuttamaan mua takaperin hieman liian aikaisin. Nooh, tästä jatkettiin pokerinaamalla etiäpäin eikä se kauheasti näyttänyt siltä että väärin män. Hassu juttu että vaikka muu esitys menisi hyvin, jää tuollainen yksi kohta kummittelemaan mieleen ja se on ainoa mitä muistaa kun kehästä tulee pois. Ihmismieli ja sitä rataa. Tuo ison kehän matto on aika liukas ja se näkyi saavin kierroissa missä Flowlla vähän levisi kaarteet. Lopun tassunnostoissa Flowlla meni hetkellisesti rytmi sekaisin mutta hyvin se itse korjasi tämän. Niin ja syliin hypyn ponnistuksessa F taisi liukastua koska ei vaan onnistunut vaikka tää on sen superlempitemppu. Mutta ei se haittaa, kokonaisuus oli kyllä vahvasti plussan puolella.

Koska tämä on hyvin vahvasti arvostelulaji, ei tulosta voi kyllä etukäteen arvata sitten millään. Vaikka omasta mielestä esitys menisi hyvin, voi tuomarit olla ihan jotain muuta mieltä. Siksi jännitys säilyi palkintojenjakoon asti jossa siis Flow voitti avoimen luokan ainoalla KUMAlla pistein 171 :) SuperFlow! Messarin haastava ympäristö ei ollut mikään juttu, screeni ei häirinnyt ja Flow teki muutenkin hommia ihan kuin kotonakin. Mä oon kovin ylpee siitä miten se nuoresta iästä huolimatta hanskaa kaikki paikat eikä stressaa mistään. Ja siitä oon edelleen iloinen että päätin edetä sen kanssa hitaasti. Tällä hetkellä Flowlla on itsevarma olo kehässä koska se on aina osannut varmasti kaikki pyydetyt asiat. Jos olisin lähtenyt rakentamaan vaikeita ohjelmia heti alusta, olisi meillä erilainen tahti tällä hetkellä. Vaikeita asioita ehtii tehdä sitten myöhemmin, alemmissa luokissa niitä ei tarvita.

Taattua kännykkäkuvalaatua mutta muistoja nämäkin ;)





Nyt sitten reenataan HTM:ää tammikuun kisoihin ja viilataan Hippi sinne möykkäämään freestyleen. Flow pitää freestylestä pienen tauon. Flinstones saa jäädä unholaan ja uutta ohjelmaa pitäisi alkaa väsäämään. Toisaalta oli vähän hölmöä kisata neljä kisaa samalla ohjelmalla mutta kyllä sitä aina vähän tuunattiin uuteen uskoon. Mutta nyt ei enää ikinä kisata sillä, joissain esityksissä voidaan palata muistelemaan vanhoja hyviä aikoja.

maanantai 9. joulukuuta 2013

Lämpimässä treenaamassa


Tänään oli luksusta päästä treenaamaan lämpimään halliin Sennin kanssa, voittaa aika helposti pakkastreenit pihalla ;) Edellisenä yönä ilmosin koirat koiratanssikisoihin Janakkalaan ja valvominen tuottikin siinä mielessä tulosta että molemmat koirat saivat kisapaikan! Flown ilmoitin HTM:n alokasluokkaan ja Hipin FS:ään. Olin jo jossain vaiheessa pistämässä Hippiä varhaiseläkkeelle koiratanssin kisaamisesta mutta sitten se teki niin hyvin lemmikkimessuilla että päätin vielä kokeilla yhdet kisat, katotaan jatkoa sitten niiden perusteella. Flowlla on vielä tekemistä positioiden kanssa mutta toisaalta niitä voi harjoitella missä vaan ja milloin vaan (tyrsk, näkis vaan :D). Siispä tänään hinkattiin oikeaa puolta. Flow tarvii vielä kättä avittamassa mutta siitä olisi syytä päästä mahd pian pois. koitin tänään pallopalkkaa kainalosta ja se nyt ainakin tuntui toimivan suht hyvin joten sillä jatkamme. Oikea puoli ei ole myöskään vielä yhtä tiivis kuin vasen joten työsarkaa riittää vielä ihan kiitettävästi. Käännökset ja pyöritykset sen sijaan sujuvat jo kohtuullisesti.

Sivuttain kävelyn Flow oppi luvattoman helposti! Tai siis lähinnä sen etäisyyden siinä. Vastahan se oppi koko asian ja nyt tekee jo useamman metrin päästä hienosti etenemättä juurikaan! Hämmästyttävää :)

Myös Hipin edessä sivuttain kävely edistyy. Olen naksutellut sille nyt liikkeestä ja palaset alkavat loksahtelemaan paikoilleen pienen sheltin päässä. Vielä huomaa että se pelkkä front-asento on Hipillä tiukassa ja liike siksi vielä vähän "hapuilevaa" mutta eiköhän se tästä lähde etenemään.

Flown kanssa tehtiin myös saavin kanssa kiertämisen ja päällä kikkailun erottelua. Tämän F osaa kyllä ihan superhyvin. Tosin oon alusta asti tehnyt sille niin että kiertämään lähdetään pujottelun kautta ja saavin päälle ympärimenon kautta. Helpottaa pedantin bordercollien elämää huomattavasti. Muutenkin saavin päällä taiteilua vahvistettiin sillä lemmikkimessuilla ollut ruokatynnyri kaatui monta kertaa ja siksi jouduin ottamaan tuon runt-tempun pois esityksestä. Onneksi F ei ota pahemmin pulttia tuollaisista pienistä vastoinkäymisistä vaan teki hommia ihan normaaliin tahtiin.

Treenien jälkeen käytiin vielä lenkillä pimeässä metsässä otsalampun valossa. Lumi tekee metsästä heti paljon valoisamman, luksusta :)

Tässä vielä tyyppien treenailusta videotodistetta!

sunnuntai 8. joulukuuta 2013

Agilityvuosi pakettiin , tyyli se on tämäkin


Torstaina oli koirien huoltopäivä. Hipille ja Flowlle oli varattu ajat mutta koska etenkään Flowlla ei ollut juurikaan jumeja, ehti Anna käsitellä myös Pandan. Hipillä oli pieniä jumeja etenkin vasemmalla puolella. Tosin syynä niihin lienee yksi kova törmäys lenkillä työkaverin koiran kanssa muutama viikko sitten. Tosin Hippi nyt on tollanen täysilläkaikkeenpääedelläjee-tyyppi joten ei taida olla tilannetta että se olisi hoidettaessa täysin jumiton.

Perjantaina lähdettiin ajelemaan taas Turkuun sillä olin ilmoittanut Hipin ATT:lle kisoihin, tän vuoden vikoihin sellaisiin. Ensin kuitenkin vietetiin perjantai-ilta rattoisaasti Sannan ja Novan luona. Pientä treeniä mahtui toki aina iltaan vaikka sää oli aika mälsä räntäsateen takia. Flow treenaili sivuaskeliaan kaukana. Takapalkalla onnistuu jo kohtuullisen suoraan. Tällä hetkellä välimatkaa on ehkä viitisen metriä mutta nyt tarttis päästä treenaamaan kävelytien kivetykselle jotta saa koiralle selkeämmin osoitettua ettei se voi tulla eteenpäin.

Hipin sivuttaisaskeleet mun edessä nokka menosuuntaan vaativat vielä hieman vahvistusta. Hyvä puoli tuossa on se, ettei Hippi yritäkään kääntyä vaan sillä on tositosi vahvana tuo front-asento. Mutta kyllä se vielä hiffaa ton sivuttain kävelynkin.

Lauantaina oli tarkoitus siis kisata kaksi agilityrataa Liedossa. Ennen kisoja oli kuitenkin Flowlla ja sen Kaiku-veljellä sisarustreffit. Treenattiin ensin tovi parkkipaikalla ja sitten päästettiin kaksikko metsään peuhaamaan. Tyypit on edelleen niin samanlaisia, molemmat on sellaisia onnellisia hönöjä :)

Agilitykisoissa ei sitten onni ihan ollut meidän puolella. Ekan radan kolmannen esteen jälkeen ajauduttiin ihan eri aaltopituuksille, Hippi sujahti mun jalkojen välistä niin että astuin sen tassulle ja meinasin lentää turvalleni. Oli kerrassaan yllättävä veto koiralta, mitälie koiratanssimuuvsseja oli tekemässä. Siinä hässäkässä katsoin äkkiä että Hippi ei ontunut ja sitten poistuttiin radalta. Hippi oli radan jälkeen ihan normaali, mitä nyt komensi tuplapalkkausta kivusta ja särystä. Juoksutin sitä hallissa enkä havainnut minkään sortin aristusta jalassa. Mutta koska Hippi käy aika kierroksilla eikä hevillä vaivojaan näytä, otin sen pois toiselta radalta. Ihan varmuuden vuoksi. Jos Hipiltä olisi kysytty, olisi se mennyt radalle vaikka pää kainalossa. Siksipä ei kysytty vaan tyytymätön shetlantilainen pakkasi kimpsunsa ja kampsunsa kotimatkaa varten. Elämä on. Meidän kulunut vuosi oli lähestulkoon pelkkää taukoa joten ehkä tää oli ihan luonnollinen päätös tällaiselle kökkövuodelle. Onneksi Hippi ei tällä kertaa ottanut isompaa osumaa, tuollaisen kamikazesyöksyn jälki olisi voinut olla myös pahempaa.

Tänään meidän sillisalaattitreeneissä keskityimme vain agilityyn, tai no Jos-poeka väänsi vähän tantsuja. Hallissa oli valmiina kiva hyppy-putki ympyrä joten tehtiin sitten sitä. Flow lukee jos älyhyvin tollaista suoraa, paahtaa menemään ihan järjetöntä vauhtia. Vauhtirallattelun jälkeen vähän kääntymisiä. Jos vaan rytmitys on kunnossa, kääntyy Flow ihan kolikolla. Onneksi se lukee myös Hippi-ohjausta aika hyvin joten mun ei tarvitse hirveästi muutella omia tekemisiäni, sehän olisi kerrassaan kauheaa. Iskettiin keppeihin myös ohjurit ja F pääsi niitä kokeilemaan. Nyt touhu alkaa näyttämään jo pujottelulta joten tokihan otin myös hyppyä ja putkea mukaan treeneihin. Eihän Flow tietenkään osannut jarruttaa pujotteluun kovasta vauhdista mutta lopuksi alkoi olla jo yritystä. Testasimme myös yhden ohjurin poistamista eikä F sitä tainnut edes huomata.
Hipille ei oikein löytynyt sopivaa pätkää joten se pääsi tekemään vain puomia. Sinällään hauskaa että kun en enää jaksa miettiä tuota puomia, oli suoritukset ihan tosihienoja. Hippi teki itsenäisiä puomeja hyvällä vauhdilla.

keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Tulis jo talvi ja loppuis tää pimeä


Koirilla on ollut tylsähkö viikko, ei juuri mitään muuta kuin tavalliset lenkit, ei näillä keleillä oo inspistä oikein muuhun. Meillä töissäkin muutettiin uusiin tiloihin ja eka viikko oli kyllä sellaista hässäkkää ettei tosikaan. Uusista, isommissa tiloista on se hyöty, että nyt koirat voivat olla joka päivä töissä mukana. Luksusta :)
Torstaina olin eläinlääkäripäivien hoitaja-luennolle kuuntelemassa ruoansulatuskanavan sairauksista. Aihe oli varsin mielenkiintoinen ja siellä tuli myös ilmi että nykyään eläinlääkärin pakeille joutuu paljon koiria joille luut ovat aiheuttaneet ongelmia. Luennoitsija ei mitenkään torpannut raakaruokintaa mutta kyllä luiden syöttämisessä piilee aina riskinsä.Paljon on tapauksia missä mm. ruokatorveen on juuttunut luunkappale ja niitä sitten tähystyksellä yritetään tuupata vatsalaukkuun. Itse näen myös omassa työpaikassa niin paljon murtuneita hampaita etten omilleni anna raakoja luita kaluttavaksi. Kova luu on valitettavasti erinomainen poskihampaan murtaja. Omat koirat olen jo vuosia syöttänyt raakaruoalla mutta luita en anna kuin murskattuna. Lihaisia rustoja saavat syödä mutta ei mitään sen kovempaa. Hampaat pysyvät kunnossa näilläkin järsittävillä, tosin siinä on toki isossa osassa hampaiden harjauskin. Toki täytyy todeta ettei raakaruoalla hampaisiin edes kerry samalla lailla plakkia kuin nappuloita syödessä.

Sunnuntaina pääsi koirat omiin sillisalaatti-treeneihin. Tunti käytettiin jälleen tehokkaasti ja ehdittiin treenata niin agilitya, tokoa, HTM:ää kuin freestyleäkin. Hilasin puomin alastulolaudan pöydän päälle ja naksuttelin oikeaa paikkaa mutta jossain välissä on Foolin päästä tää selvästi pudonnut sillä oli yllättävän hukassa. No ei muuta kuin helpottamaan. Tää hyvin satunnainen treenaaminen ei ainakaan edistä näiden uusien asioiden oppimisessa. Sama juttu keppien kanssa. Heti kun tuli pimeää, märkää, liukasta ja inhottavaa, jäi meidän 2x2 keppien opettelu. Siksipä tehtiin taas plan B treeniä ohjureiden kanssa. Tää oli nyt toinen (vai kolmas, juuri nyt en muista) kerta ohjureilla eikä F enää ällönnyt niitä. Alkuunhan se vaan pomppi joka välistä pois mutta nyt tajusi vähän homman ideaa. Tää mun sekakoulutettu koirani ei ehkä ikinä ole kisavalmis :D

Hippi sai toimia keppien osalta terapeuttitreenaajana ja teki irtoamistreenejä hallin toisesta päästä kepeille. Hyvin irtosi ja haki oikean välin vaikka välissä oli toista koiraa ja muutakin hässäkkää. Välimatka ei oo Hipille temppu eikä mikään.

Eilen olin reipas ja kävin töiden jälkeen pikaisesti treenaamassa valaistulla lähikentällä. Tää ulkona treenaaminen kylmässä ei kyllä oo mun juttu. Flow pääsi kuitenkin tekemään seuraamista niin oikealla kuin vasemmallakin. Oikealla puolella on se ongelma, että F meinaa rykäistä helposti kuuta kiertävälle laukkaympyrälleen johon se on fiksoitunut. Sen iso rinkin kun kulkee mun oikealla puolella niin se tarjoaisi paljon mieluummin tätä juoksirinkiään kun seuraamista. No, pikkuaskelin tääkin positio alkaa kuitenkin hahmottumaan. Käännökset ja pyöritykset sujuu mutta ihan suoraan liikkuminen on vaikeampaa. Haluan toki opettaa Flowlle tuon position heti mahdollisimman monipuoliseksi suuntien, käännösten ja temmpn suhteen mutta silti toivoisin että voisimme kisoissa esittää myös pätkää ihan vaan suoraan. Jatkamma siis harjoituksia. Sivuttain kulkeminen mun edessä sujuu jo läheltä joten luonnollisesti piti heti lisätä välimatkaa. Takapalkalla teki jopa ihan hyviä, lyhyitä, pätkiä parin-kolmen metrin päässä! Enää tarttee kasvattaa välimatka noin kymmeneen metriin joka olisi siis meidän tavoite.

Hippi treenasi uutena sovelluksena front-tempusta sivuttain kävelyä. Täytyy vaan katsoa että se menee oikeasti suoraan mun eteen seisomaan, sivuaskeleet kyllä tekee suoraan kunhan ei ole alusta asti vinossa. Tän tempun Hippi on osannut targetin kanssa pitkään mutta nyt siis tavoitteena on ilman mitään apuja pelkällä käskyllä. Kaikki nää jutut (missä Hippi seisoo nokka menosuuntaan) on niin huvittavan näköisiä kun Hippi joutuu keskittymään niiiin kovasti. Silti Hippi on ottanut nää temput oikein kunnian asiakseen koska se ei koskaan sählää näissä vaan menee sellaiseen ihme tilaan. Tietää varmasti itsekin ettei kykene niitä tekemään jos härveltää omiaan. Hassu otus!

tiistai 26. marraskuuta 2013

Täyden kympin messupuurtaja


Jopas oli hektinen viikonloppu Lemmikkimessuilla. Mulla oli taas lusikaa vähän joka sopassa joten sen mukaan pyöriteltiin minuuttiaikatauluja. Ehkäpä seuraavalla kerralla hieman vähemmän aktiviteetteja ;) Hippi oli lupautunut taas Etelä-Suomen shelttien ständille temppuilemaan. Esityksiä oli tunnein välein yhteensä viisi kipaletta per päivä. Tämän lisäksi oli sagin agilitynäytös EO-joukkuekisatyyliin sekä koiratanssinäytökset. Tosin perjantaina messujen edustaja soitti että eivät olleet saanut kuin sellaista näyttelymattoa joka on liukas ja mahdollisesti polttaa tassuja. No great. Koska olin anyway menossa paikan päälle, lupauduin tulla kokeilemaan tuota mattoa niin että voisin vielä kieltäytyä jos tuntuu tosi huonolta.

Lauantaina olin hyvissä ajoin messarissa joten menin ekana katsastamaan maton. Sagin porukka olikin keksinyt laittaa kaksi kerrosta mattoja päällekkäin niin että kumipohja oli ylöspäin joten pohjasta tuli siedettävä. Hippi kokeili pohjaa ja oppi nopeasti liikkumaan sillä. Lauantain ekaan agilitynäytökseen ei tiimitoverini Outi ehtinyt omien kisojen takia joten päästiin kuokkimaan toiseen joukkueeseen joilta puuttui sattumalta yksi koira aamun näytöksestä. Näytös käytiin siis yksillä esteillä mutta jokainen seurasi omaa rataansa. Kun eka koirakko oli maalissa, lähti toinen koirakko eri nurkasta liikkeelle ja tämän tullessa maaliin, kolmas suoritti oman ratansa. Tää on kyllä hauska systeemi ja onneksi meidän radalla oli keinu sillä Hippi kävi ihan hirmuisilla kierroksilla ja saatiin hyviä keinusuorituksia! Meidän joukkueen kaikki koirat tekivät nollat joten ekan näytöksen voitto plakkariin ;)

Ennen seuraavaa agilitynäytöstä pääsi Hippi esittelemään temppujaan. Joka kerta oli käytävällä ihmismuuri temppuja katsomassa mutta ei tuollaiset pikkuseikat jaksa Hippiä hetkauttaa. Ympäristö suljetaan kaiken ulkopuolelle kun Hippi hyppää duunikuplaan.
Toiseen agilitynäytökseen Hippi sai seuraksi Outin sheltit Ainon ja Eetun. Outi oli niin reipas että juoksi 1 ja 3 etapit kun me rallateltiin 2 osuus. Hippi nakutteli näissä näytöksissä pelkkiä nollia. Heh, esteitähän ei ollut kuin se 10 mutta toki tuo pohja, ihan vieressä ollut yleisö ja yleinen hälinä olisi voinut vaikuttaa. Hyvää treeniä silti.

Päivän vikana ohjelmanumerona oli koiratanssinäytös. Olin ajatellut passata Hipin tanssit, sillä kun oli ollut jo ihan tarpeeksi ohjelmaa päivän aikana. Edellisenä päivänä perui kuitenkin kolme koiraa joten tättähääräkin pääsi esiintymään. Mun nakkina oli myös juontaa esitys joten pakko oli laittaa omat koirat loppuun peräkkäin. Ensin meni Flow. Tää tyyppi on kyllä aika mieletön. Mun oli tarkoitus palkata sitä kesken esitysen mutta se oli niin järjettömän innokkaalla ja vauhdikkaalla tuulella ettei sellaista palkkakohtaa oikein ilmaantunut :D Se palkkaantui jo pelkästään tekemisestä niin paljon että ei voinut kuin nauraa sen intoa katsellessa! Ja mikä vauhti sille on tullut! Olen aina sanonut että se on Hipin rinnalla sellainen diesel mutta tämä vertaus ei enää pidä mitenkään päin paikkaa. Flowsta on tullut turbo. Ja mikä asenne sillä on työskentelyyn. Ei fuskaa tai ennakoi vaan tekee kellontarkkaa työtä käskyjä tarkasti kuunnellen vaikka varmasti osaa jo ohjelman etu- ja takaperin.

Hippi yllätti myös. Kaiken touhuilun jälkeen esitti hienon esityksen ja sai ansaitut aplodit yleisöltä. En käsitä tuon(kaan) koiran intoa tehdä töitä. Se on vaan aina valmis. Kun vain hihkaan että mentäiskö niin se on salamana käsi lipalla vaikka se olisi oikeasti aika väsynyt. On kyllä ollut onni saada tällaiset koirat joiden mielestä meikäläisen kanssa tekeminen on siisteintä ikinä.

Sunnuntaina oli edessä sama setti. Hippi oli ladannut akut yöllä ja esityksiä paukutettiin samalla innolla. Agilitynäytöksissä Hippi teki taas pelkkiä nollia vaikka rataakin muutettiin vikaan esitykseen. Päivän päätti taas koiratanssinäytös. Otin molemmat koirat mukaan, Hippikin pääsi napsimaan nameja kehään.
Tässä Flown esitys, oon vaan niin iloinen tosta asenteesta. Sehän se kuitenkin on tärkeintä :)



Hippi teki nyt hieman enemmän vänkyröiden mutta annettakoon se hänelle anteeksi, takana oli jo ihan hirmuinen urakka! KLIK
Tuo esitys on vielä keskeneräinen ja alussa oli vain noiden temppujen kokeilua. Tosin tämä ohjelma on ollut meillä ennenkin käytössä mutta nyt se olisi hieman tuunausta vailla.

Onneksi joka viikonloppu ei oo näin vauhdikasta, vois vaikka väsy muuten iskeä!

maanantai 18. marraskuuta 2013

Sehän meni paremmin kuin osasin odottaa!


Ei me edelleenkään ykköstä saatu vaan kakkostulos mutta ei se haittaa, tosi tyytyväinen olo jäi kokeesta! Olin itse kokeessa muissa luokissa koetoimitsijana joten olin tietysti alusta asti paikalla. Pelkäsin etukäteen, että odottelu saattaisi aiheuttaa pientä painetta Hippiäisen nupissa.
Ennen voittaja-luokkaa kävin pikaisesti pihalla palkkaamassa kaukot ja pakko oli myös tehdä yksi tunnari joka tällä kertaa oli ehkä paras suoritus ikinä. Tää suoritus olisi pitänyt jättää kokeeseen ;)
Paikallamakuussa oli pieni epäilys takaraivossa sillä viime treeneissä nousi Hippi istumaan. Tällä kertaa kuitenkin hyvin rauhallinen makuu ja siitä 10. Tosin Hippi hieman tärisi kun tulin takaisin, ei oo kivoja nää marraskuun kokeet luonnonkylmässä hallissa :(

Oltiin ekoina suoritusvuorossa joten ei muuta kuin pikaisen palkkauksen jälkeen hommiin. Liikejärjestys oli sekoitettu mikä on aina mukavaa vaihtelua. Ekana hyppynouto. Tää on oikeasti meidän "varma" liike, Hipin lemppari. Tälläkin kertaa hyvä suoritus ja 10. Kaukoissa oon käyttänyt takapalkkaa joten nytkin tein pienen hämyliikkeen ennen suoritusta ja Hippiraukka luuli että heitin namin selän taakse. Vaihdot olivat sitä mihin Hippi kykenee. Pysyi hienosti asennoissa eikä ennakoinut mitään. Lähiaikoina oon vapauttanut Hipin istumisesta tai seisomisesta joten vikaan maahanmenoon tartti kaksi käskyä ja tuli vielä kommentti kaupan päälle, hitto kun vieläkin pitää jumpata vaikka tästä ollaan yleensä jo vapautettu namille. Kaukoista 8,5, tuplakäskystä ja pienestä etenemästä seiso-istu-vaihdosta. Sitten tunnari. Hippi nappasi melkein heti omansa, sitten alkoi varmistamaan, nosti väärää ja palasi oman luokse jonka toi mulle. Voihan harmi, vaikka oon Hippiin tositosi tyytyväinen. Sitä kun on nyt aika rankasti "kiusattu" ton tunnarin kanssa. Nyt vaan täytyy uskoa että kaikki se treeni tuottaa vielä tulosta. Tästä siis nolla.
Metallinouto ok, kalisutteli aika paljon ja perusasento vähän vino -> 9.

Liikkeestä istuminen oli aavistuksen hidas mutta muuten ok -> 9,5. Ruutu onnistui vihdoinkin kokeessa. Hippi bongasi heti ruudun, juoksi vauhdilla sinne eikä edes lähtenyt tarjoamaan merkkejä! Ei vaan mennyt heti maahan joten annoin uuden käskyn. Tuomari tosin sanoi että olisi pitänyt odottaa kun Hippi oli menossa maahan. Useissa kokeissa Hippi on varastanut ruudusta kun olen suorittamassa kävelykaaviota mutta nyt se pysyi siellä kutsuun asti. Tällä kertaa ei myöskään tullut oikealle puolelle seuraamaan vaan muisti että vasemmalla on oikea paikka ;). Tuplakäskyn takia 8.

Seuraaminen oli alkuun hienoa. Hippi ei edes purrut lahjetta niin paljon! Lopussa alkoi kuitenkin kikkailemaan ja perusasennot unohtuivat! Argh. Oon palkannut perusasennoista tosi paljon mutta joku pieni klikki tuli shetlantilaisen päähän. Mene ja tiedä. Alun perusasennoissa näkyi myös tuo uusi Hipin ulospäin-kenotus... Tuomari kuitenkin tykkäsi kokonaisuudesta joten saatiin 9. Luoksetulossa Hippi esitti taas raivostuttavan tapansa nousta istumaan kun jätin sen. En tiedä mistä se on tämän keksinyt mutta aika monessa kokeessa on tämän tehnyt. Treeneissä ei juuri koskaan. Tyypillistä. Alun vauhdista melkein pystyi sanomaan että ei tule pysähtymään. Eikä pysähtynytkään. En antanut uutta käskyä vaan käskytin seuraavaksi maahan joka sentäs onnistui. Oijoijoi, jos vaan sais jostain kaivettua inspiraation niin opettaisin tuon pysähdyksen alusta asti uudestaan. Voi olla, ettei tuollaista inspistä tule löytymään. Luoksetulosta saatiin 5.

Yhteistyöstä saatiin 10 mikä pelastaa aina huonommankin kokeen :) Hippi oli ehkä parhaassa mielentilassa mitä koskaan aikaisemmin on ollut. Se keskittyi tekemiseen eikä sillä keittänyt yli missään vaiheessa. Pystyin myös vapauttamaan sen kunnolla ja kehumaan aika railakkaasti liikkeiden välissä eikä haukkua tullut kuin tunnarin jälkeen. Hippi myös palkkaantui valtavan hyvin kehuista ja se lähti aina hyväntuulisesti tekemään uutta liikettä. Meillä molemmilla oli tosi kivaa kehässä. Tällaista tän pitäis olla!



Laskeskelin kisakirjan tuloksia, tää oli 9. voittajaluokan koe. Ei mee ihan putkeen tää koe-ura mutta onneks tossa kirjassa on vielä rivejä ja sivuja jäljellä, ei kyllä hitto anneta periks! Ja ei kun treenaamaan.

tiistai 12. marraskuuta 2013

Ei lopu treenaaminen


Hippi on siitä veikeä otus, että mitä enemmän sen kanssa treenaa, sitä ihmeellisimpiä ongelmia ilmenee. Tällä hetkellä sen perusasennot ovat sellaisia että se istahtaa kyllä nopeasti mutta tassuttelee sitten etujaloillaan itsensä kenoon ulospäin. Huoh, oon varmaan ihan itse naksutellut sille tosta steppaamisesa. Palkkaan sen kyllä aina oman jalan vierestä mutta silti tällainen kenoasento on Hipille muodostunut. Viime perjantaina reissattiin Turkuun tavoitteena kisata ATT:n kisoissa. Pe-iltana käytiin taas Sannan ja Novan luona. Treenattiin pieni pätkä toko parkkipaikalla joka oli täys fiasko. Seuraaminen oli tosi levotonta, Hippi puri lahjetta ja perusasennot olivat luokattoman huonoja. Tavoitteena oli tehdä uudessa paikassa muutamia tunnaritoistoja mutta tämähän meni aivan reisille sillä Hippi otti taas kilometrin verran takapakkia. Toi vääriä haistelematta, nappasi kerran tuurilla omansa (haistelematta) ja oli muutenkin aivan kuutamolla sen suhteen mitä yritettiin tehdä. Harvoin on ollut näin epätoivoisia treenejä missä mikään ei onnistu.

Lauantai-aamuna oli siis tarkoitus lähteä kisoihin mutta aamulenkin jälkeen Hippi jäi hetkeksi venyttelyasentoon -> pakko olla maha kipeä. Se oli sitten siinä, emme lähteneet kisaamaan. Hippi oli muuten normaali oma itsensä eikä se olisi takuulla pistänyt hetkeäkään hanttiin jos sen radalle olisin vienyt mutta en vaan halua kisata jos olisi pienintäkään epäilyä että koira ei ole kunnossa. Onhan se veemäistä ajella Turkuun pyörähtämään mutta no can do, onneksi nähtiin edes Sannaa ja Noppista että ei ihan hukkareissua tullut. Hipille ei selvästikään sovi nuo tietyt raakaruokapötköt joita hätäpäissäni ostin kun kunnon lihat loppui. Ovat selvästi liian luupitoisia Hipille, kakatkin ovat olleet pientä kovaa pipanaa. Nyt kun sain taas varastoihin normitavaraa, on Hippi ollut täysin normaali.

Sunnuntaina ajelin Tampereelle treenaamaan ja kouluttamaan. Mulla oli Flowlle osittain tehtynä HTM-ohjelma johon tarttin muutamia ideoita loppuun. Sallan kanssa saatiinkin homma pakettiin joten nyt ei tartte enää kuin treenata. Positioita ohjelmassa on kolme, pituutta kappaleella 2 ja risat joten jatkossa sitä pystyy tuunaamaan jos vaikka opettais joskus muutaman uuden position. Hippi sai kikkailla kaikkea mahdollista ilman sen suurempia suunnitelmia. Oon kallistunut sen puoleen etten taida virallisiin kisoihin sen kanssa enää mennä. Harrastaa voi ilman kisojakin eikä Hippi eläkkeelle lajista ehdi, sen verran hauskaa sen kanssa on touhuta ja opettaa uusia asioita.

Tänään olin reipas ja kävin töiden jälkeen sateessa ottamassa pienet tokotreenit läheisellä kentällä. Tulitikkutunnareita ollaan tehty kotona ja ne onneksi ovat sujuneet viime perjantain katastrofitreenien jälkeen. Tänään palkkailin ruudun oikeasta paikasta, perusasennoista seuraamisessa ja kaukokäskyjen vaihdoista. Sunnuntain koe tulee taas vähän liian äkkiä. Sillähän ei luonnollisesti ole mitään merkitystä että olen treenannut liian vähän ja suunnittelemattomasti. Eikä meille varmaan tule koskaan tilannetta että olisi varma olo tokokokeeseen mennessä. Huomenna mennään tekemään kokeenomainen treeni hallille ja sitten se on taas herran (tai siis Hipin) haltuun mitä kokeessa tulee tapahtumaan.

Flow tekee juoksua. Merkkailee tositosi paljon. Kerroin sille, että olisi tasan viikko aikaa aloittaa, muuten jää messarin kisat väliin. Se nyt olis tyypillistä meidän tuuria, sen kerran kun mahtuisi mukaan niin tulee jotain muuta estettä.

keskiviikko 6. marraskuuta 2013

Seuramestari Hippi


Flown mölliagilitydebyytin selostus tulee pari päivää myöhässä kun eioomukaolluttaaskaanaikaakirjoittaa. Superdupermöllirata oli onneksi ihanan helppo tällaisille noh, supermölleille. Tosin mietin rataa katsoessa että Flown kanssa ei olla koskaan vaihdettu noin montaa kertaa puolta, mitähän mahtaa tuumia kun ohjaaja on putkien jälkeen aina eri puolella. Rimat olivat 40:ssä joten koira pääsi mukavahkoon vauhtiin sujuvalla radalla. Otin reteesti kaksi starttia koska uskoin viisaan koirani oppivan ekasta kerrasta radan oikean suoritusjärjestyksen. Lähdössä jätin Flown aika pitkälle jonka jälkeen totesin ettei se varmaan tuollaisen välimatkan jälkeen osaa nostaa sitä tassua joten en edes yrittänyt kun se istui muutenkin niin hievahtamatta ja ryhdikkäästi. Täytyy tuota treenata vielä paljon varmemmaksi erilaisten matkojen kanssa. 2 hypyn rima tuli alas ja sen jälkeen tehtiin muutamia esteitä ilman virheitä. Suoran putken jälkeistä putkea ei Flow lukinnut vaan tuli mun liikkeen mukana ohi. Tämän jälkeen radan ainoassa ohjattavassa kohdassa Flow kaahotti yhden esteen ohi jota sähläiltiin kuntoon hetki. Loppu meni hienosti. Flowhan teki rataa kuin vanha tekijä! Tosin ei ymmärrettävästi osaa vielä tulkita mun HippiHuitaisuja mutta kyllä se ne vielä oppii lukemaan. Toisella yrityksellä sinkaisi toiseen putkeen mun selän takaa mutta sentäs oikeaan päähän. Muuten meni sujuvasti paitsi vikalla putkella yritin taas huithaistha jolloin Flow pyöri hetken paikoillaan hämmentyneenä. Tämän takia jäin väärälle puolelle kuin mitä olin suunnitellut jolloin F pudotti tokavikan riman eikä tiennyt minne mennä. 5 tulokseksi. Olipas hauskaa ja nyt tuli ihan uutta intoa treenata puuttuvat (eli kaikki muut paitsi hypyt ja putki) esteet kuntoon. Olin tosi iloinen siitä miten F käyttäytyi kisatilanteessa, odotti osaamallaan tavalla lähdössä ja teki rataa paremmin kuin olisin osannut odottaa. Kyllä siitä vielä kelpo agilitykoirakin tulee!

Kisoissa oli hurjasti startteja (255!) joten minikilpailevien alkuun vierähti useampi tunti. Kävin siinä odotellessa juoksuttamassa koiria ja kaupassa joten Hippi oli jo hieman kypsä odottamiseen kun sen vuoro vihdoinkin tuli. Kolmantena esteenä oli keinu jonka Hippi juoksi näppärästi läpi. Otettiin siis keinu uudelleen ja jatkettiin matkaa. Ekan puomin jälkeisellä putkihässäkällä onnistuin olemaan hienosti Hipin tiellä ja videolta katsottuna se kohta näyttää just niin tyhmältä kuin se radalla tuntui. Koira oli pitkään hukassa koska se hillui mun takana ja yritti arpoa mistä sinne putkeen pääsee :D.

Hippikin pääsi toistamiseen radalle ja nyt alun keinu oli huomattavasti hallitumpi. Ennustan, että meille tulee ongelmia tuon kisapuomin kanssa koska Hippi on nyt keksinyt ettei siellä tarvitse viihtyä loppuun asti. Tältä radalta tuli nolla ja putkihässäkkäkin meni sujuvammin erilaisen ohjauksen kanssa. Tällä suorituksella Hipistä myös leivottiin KKK:n seuramestari mineissä. Hippi ei ollut ihan parhaimmillaan enää kuuden tunnin odottelun jälkeen mutta teki silti ihan kelpo suorituksen.

Tässä molempien molemmat radat



Maanantaina oltiin tokoilemassa Sennin ja bortsujen kanssa. Päivällä keli näytti todella huonolta mutta onneksi sade laantui ja lopulta sää oli mitä mukavin! Hippi aloitti tunnarilla, haisteli jonon hyvin, nosti omansa mutta sitten pudotti ja jatkoi haistelua. Jostain syystä otti sitten väärän josta sanoin sille. Mentiin yhdessä kapuloiden viereen ja tässä Hippi malttoi jatkaa työskentelyään ja otti omansa. Ruudussa tehtiin taas kosketusalustalla oikean paikan hakemista pitkältä matkalta. Ekalla toistolla rämäytti vähän reteesti alustalle jolloin liukui ulos ruudusta. Sen jälkeen muutamat oikein hyvät toistot missä pysähtyi kiltisti käskystä. Sitten tauko. Flow teki myös hieman ruutua lelupalkalla. Juokse hyvällä vauhdilla ruutuun kun pidän sitä lantiosta kiinni ja vedän vähän taasepäin samalla hetsaten lelulle. Flowlle tulee pieni kiukku vetovastuksesta ja lähtee heti kovalla vauhdilla liikenteeseen. Tällä samalla tyylillä olen saanut peruutukseenkin vauhtia kun pidän kaulasta kiinni, vedän vähän itseeni päin, hetsaan mennään pakki-käskyllä ja sitten päästän irti jolloin F peruuttaa niin kovaa kuin vaan pääsee.

Hippi pääsi vielä toistamiseen tekemään tunnaria ja tämä toisto olikin ihan superhyvä! Tulitikkuleikkien jälkeen se ei ole nyt siirrellyt muita kapuloita vaan oikeasti haistellut! Pessimistinä veikkaan, että jossain vaiheessa mennään taas takapakkia mutta ainakin nyt näyttää hyvältä. Liikkuroidussa seuraamisessa otettiin paljon käännöksia ja perusasentoja. Tällä hetkellä Hippi yli-tekee noita pysähdyksiä käännöksista. Se istahtaa kyllä perusasentoon mutta sitten sen etupää tepastelee vielä jonkin matkaa ja koira on ulospäin kierossa. Huoh, Hipin kanssa treenaaminen ei ainakaan ole tylsää, aina se keksii jonkun uuden älyvapaan viritelmän liikkeistä. Tai sitten olen naksutellut sille vahingossa tosta steppaamisesta, Hipillä kun on aina muurahaisia tassuissa eikä sen etujalat vaan voi pysyä aloillaan. Treenit siis jatkuu!

lauantai 2. marraskuuta 2013

Koira joka leikki tulitikuilla


Haa, ollaan oltu ahkeria ja leikitty lähes päivittäin tunnaria tulitikuilla. Ennen aamu- ja iltaruokaa on tehty yksi toisto ja olen vielä nostanut ennen sitä Hipin ruokakupin pöydälle jolloin sheltillä flippaa aina pienimuotoisesti. Tässä tulee hyvää treeniä kun (yli)korkeasta vireestä on vaan pakko rauhoittua ja keskittyä haisteluun tai ruoka viivästyy. Muutaman kerran Hipillä on mennyt ihan säheltämiseksi jolloin napsii tikkuja suuhun sitä tahtia kun ne nenän eteen tupsahtavat. Tästä olen antanut moitteita ja koira joutuu sohvalle makaamaan ja miettimään syntyjä syviä.
Nyt ollaan tässä vaiheessa.



Tässä Hippi kävi haistelemassa ensin omaansa, päätti vielä tarkistaa muttei menettänyt hermojaan missään vaiheessa vaan kävi sitten ottamassa oikean tikun. Ei muiden nostelua, siirtelyä eikä muutakaan ylimääräistä härveltämistä. Tosin en tiedä että millä ihmeellä saisin Hipin opetettua haistelemaan kaikki kapulat/tikut. Sille tulee välillä edelleen sellaisia lukkoja jossa jumittuu parin kapulan/tikun välille jolloin se ignooraa muut ja tohottaa vain näiden kahden välillä -> jossain vaiheessa turhautuu kun niistä kumpikaan ei muutu omaksi ja nappaa sitten jonkun suuhun. No, täytyy nyt katsoa mitä tällainen parin viikon tulitikkutunnari-kuuri saa aikaan.

Tänään koirat saivat kavereita kylään kun Vuokko tuli koirineen kylään. Flow ja Jos-holsku painivat pellolla kuin pahaiset kakarat ja täytyy kyllä sanoa että F on melkoinen sissi. Jos painaa noin puolet enemmän mutta Flow ei anna leikeissään tuumaakaan periksi vaikka välillä on kyllä niin alakynnessä. Sieltä se aina jotenkin kampeaa itsensä jaloilleen ja leikki jatkuu. Eikä Flow inahdakaan vaikka Jos välillä roikkuu niskassa niin että nahka näyttää irtoavan (toki peli puhalletaan aina välillä poikki). Voisi kuvitella että Flow alkaisi välttelemään tuollaista astetta rajumpaa poikakaveria mutta ei sinne päinkään.

Äly ja Väläys kesältä


Huomenna on tarjolla melkoista hupia kun Flow pääsee ekoihin möllikisoihinsa. Toivottavasti radalla ei ole paljoa yli kymmentä estettä, se kun on meidän henkilökohtainen ennätys tällä hetkellä ;)