keskiviikko 4. joulukuuta 2013

Tulis jo talvi ja loppuis tää pimeä


Koirilla on ollut tylsähkö viikko, ei juuri mitään muuta kuin tavalliset lenkit, ei näillä keleillä oo inspistä oikein muuhun. Meillä töissäkin muutettiin uusiin tiloihin ja eka viikko oli kyllä sellaista hässäkkää ettei tosikaan. Uusista, isommissa tiloista on se hyöty, että nyt koirat voivat olla joka päivä töissä mukana. Luksusta :)
Torstaina olin eläinlääkäripäivien hoitaja-luennolle kuuntelemassa ruoansulatuskanavan sairauksista. Aihe oli varsin mielenkiintoinen ja siellä tuli myös ilmi että nykyään eläinlääkärin pakeille joutuu paljon koiria joille luut ovat aiheuttaneet ongelmia. Luennoitsija ei mitenkään torpannut raakaruokintaa mutta kyllä luiden syöttämisessä piilee aina riskinsä.Paljon on tapauksia missä mm. ruokatorveen on juuttunut luunkappale ja niitä sitten tähystyksellä yritetään tuupata vatsalaukkuun. Itse näen myös omassa työpaikassa niin paljon murtuneita hampaita etten omilleni anna raakoja luita kaluttavaksi. Kova luu on valitettavasti erinomainen poskihampaan murtaja. Omat koirat olen jo vuosia syöttänyt raakaruoalla mutta luita en anna kuin murskattuna. Lihaisia rustoja saavat syödä mutta ei mitään sen kovempaa. Hampaat pysyvät kunnossa näilläkin järsittävillä, tosin siinä on toki isossa osassa hampaiden harjauskin. Toki täytyy todeta ettei raakaruoalla hampaisiin edes kerry samalla lailla plakkia kuin nappuloita syödessä.

Sunnuntaina pääsi koirat omiin sillisalaatti-treeneihin. Tunti käytettiin jälleen tehokkaasti ja ehdittiin treenata niin agilitya, tokoa, HTM:ää kuin freestyleäkin. Hilasin puomin alastulolaudan pöydän päälle ja naksuttelin oikeaa paikkaa mutta jossain välissä on Foolin päästä tää selvästi pudonnut sillä oli yllättävän hukassa. No ei muuta kuin helpottamaan. Tää hyvin satunnainen treenaaminen ei ainakaan edistä näiden uusien asioiden oppimisessa. Sama juttu keppien kanssa. Heti kun tuli pimeää, märkää, liukasta ja inhottavaa, jäi meidän 2x2 keppien opettelu. Siksipä tehtiin taas plan B treeniä ohjureiden kanssa. Tää oli nyt toinen (vai kolmas, juuri nyt en muista) kerta ohjureilla eikä F enää ällönnyt niitä. Alkuunhan se vaan pomppi joka välistä pois mutta nyt tajusi vähän homman ideaa. Tää mun sekakoulutettu koirani ei ehkä ikinä ole kisavalmis :D

Hippi sai toimia keppien osalta terapeuttitreenaajana ja teki irtoamistreenejä hallin toisesta päästä kepeille. Hyvin irtosi ja haki oikean välin vaikka välissä oli toista koiraa ja muutakin hässäkkää. Välimatka ei oo Hipille temppu eikä mikään.

Eilen olin reipas ja kävin töiden jälkeen pikaisesti treenaamassa valaistulla lähikentällä. Tää ulkona treenaaminen kylmässä ei kyllä oo mun juttu. Flow pääsi kuitenkin tekemään seuraamista niin oikealla kuin vasemmallakin. Oikealla puolella on se ongelma, että F meinaa rykäistä helposti kuuta kiertävälle laukkaympyrälleen johon se on fiksoitunut. Sen iso rinkin kun kulkee mun oikealla puolella niin se tarjoaisi paljon mieluummin tätä juoksirinkiään kun seuraamista. No, pikkuaskelin tääkin positio alkaa kuitenkin hahmottumaan. Käännökset ja pyöritykset sujuu mutta ihan suoraan liikkuminen on vaikeampaa. Haluan toki opettaa Flowlle tuon position heti mahdollisimman monipuoliseksi suuntien, käännösten ja temmpn suhteen mutta silti toivoisin että voisimme kisoissa esittää myös pätkää ihan vaan suoraan. Jatkamma siis harjoituksia. Sivuttain kulkeminen mun edessä sujuu jo läheltä joten luonnollisesti piti heti lisätä välimatkaa. Takapalkalla teki jopa ihan hyviä, lyhyitä, pätkiä parin-kolmen metrin päässä! Enää tarttee kasvattaa välimatka noin kymmeneen metriin joka olisi siis meidän tavoite.

Hippi treenasi uutena sovelluksena front-tempusta sivuttain kävelyä. Täytyy vaan katsoa että se menee oikeasti suoraan mun eteen seisomaan, sivuaskeleet kyllä tekee suoraan kunhan ei ole alusta asti vinossa. Tän tempun Hippi on osannut targetin kanssa pitkään mutta nyt siis tavoitteena on ilman mitään apuja pelkällä käskyllä. Kaikki nää jutut (missä Hippi seisoo nokka menosuuntaan) on niin huvittavan näköisiä kun Hippi joutuu keskittymään niiiin kovasti. Silti Hippi on ottanut nää temput oikein kunnian asiakseen koska se ei koskaan sählää näissä vaan menee sellaiseen ihme tilaan. Tietää varmasti itsekin ettei kykene niitä tekemään jos härveltää omiaan. Hassu otus!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti