Jepjep. Jos oltais oltu agilitykisoissa, olisin ollut eiliseen nollaputkeen enemmän kuin tyytyväinen mutta koska olimme tokokokeessa, oli tulos säälittävän ja toivottoman välimaastossa. Saimme pisteitä paikallamakuusta, seuraamisesta, luoksetulosta ja yhteisvaikutelmasta. Kaikki muut nollille, wuhuu! Koe oli parkkihallissa mikä saattoi osaltaan vaikuttaa koska Hippi ei parkkihallissa ole koskaan ennen ollut (paitsi autossa odotellessa). Olimme paikalla hyvissä ajoin sillä Vuokko kisasi setterin kanssa avoimessa luokassa. Tosin myös setteri ahdistui parkkihallista ja Vuokko keskeytti kokeen.
Ekana oli paikallamakuu ja jo rivissä Hippi vinkui. Olipa hyvä mieli jättää se neljäksi minuutiksi makaamaan. Ilmeisesti kuitenkin rauhottui jossain vaiheessa koska kun palasin sen luokse, oli koiruus ihan rauhallinen. Tuomarikaan ei tainnut kuulla tuota hiljaista alun vinkumista koska antoi tästä kympin. Hippi oli neljäntenä suoritusvuorossa. Yritin palkata sitä muutaman kerran luoksetulon maahanmenosta ennen kehää mutta toope tarjosi vain niiaamista! Siis voi kiesus! Jouduin aika napakasti sanomaan että se maahanmeno alkoi löytymään. Kehään päästessämme alkoi alamäki. Ekana yksilöliikkeenä oli ruutu. Hippi bongasi ruudun hienosti, lähti vauhdilla käskystä mutta ei pysähtynyt seiso-käskystä eikä mennyt myöskään maahan! Seikkaili ulos ruudusta jolloin annoin uuden ruutu-käskyn, löysi takaisin ruutuun mutta ei edelleenkään mennyt maahan vaan tollotti paikoillaan kun vähä-älyinen. Tässä vaiheesa liike oli toki jo nollaantunut mutta sain tuusata liikkeen loppuun. Ehkä noin viidennellä käskyllä Hippi tajusi vihdoin mitä siltä odotetaan ja putosi maahan. Liikkuri ohjasi liikkeen loppuun ja Hippi teki saman kuin viimeksi eli lähti seuraamaan heti kun olin kääntynyt sen edestä! Sain tosin nyt ärähdettyä asiasta.
Seuraaminen oli alusta asti yhtä näpsimistä! Ja lähes jokainen perusasento jäi tekemättä!! Ei vaan kyennyt istumaan! Saimme säälipisteitä 6,5 vaikka olisihan tuonkin voinut nollata.
Luoksetulon seisominen oli ihan ok, valui vain puolisen mittaa. Mutta maahan ei mennyt ekalla käskyllä. Tästä 7,5.
Sitten alkoi nollatehtailu 8)
Hyppynouto oli maton päällä ja kapula kimposi oikealle niin pahasti että Hippi ei hypännyt takaisin tullessaan vaikka periaatteessa ollaan kyllä vinossa olevan kapulan hakuakin treenattu. Eli nolla.
Tunnarissa nousi seisomaan kun käännyin ympäri, tästä huomautin. Käskyllä lähti ihan hyvällä vauhdilla, haisteli pari kapulaa ja sitten nappasi väärän mukaansa. Ei todellakaan tehnyt yhtään töitä. Nolla
Metallinoutoa ei hakenut. Saatiin yrittää niin kauan että lopulta haki. Nolla
Kaukokäskyissä teki ihan omaa liikesarjaansa, lisäksi tuli eteenpäin ihan huolella kun ei muutakaan keksinyt. Nolla.
Liikkeestä istumisessa oli jo odotetavissa että ei istunut, ei vaikka annoin aika täpäkän käskyn. Nolla.
Jostain syystä saimme peräti kasin yhteistyöstä. Toisaalta Hippi oli ihan tosi intona aina uutta liikettä tekemässä, ei vaan ollut aivot mukana että olisi tehnyt ne oikein.
Eipä tän kokeen jälkeen oikein voinut kuin nauraa. Ilmeisesti liukas parkkihallin lattia hankaloitti hieman alustavammaisen koiraparan elämää siinä määrin että tekeminen oli näinkin onnetonta. Täytynee siis treenata muillakin alustoilla kuin hiekalla. Tai katsoa hieman tarkemmin minkälaisiin paikkoihin tuota ilmoittelee. Toisaalta tulihan tässä kokeessa monta uutta ongelmanpoikasta esille joten ainakaan treenattava ei lopu kesken!
maanantai 28. marraskuuta 2011
keskiviikko 23. marraskuuta 2011
Onks järkee
Kisata jos on vähän epäkunnossa? Ei taida olla. Kisattiin siitä huolimatta :D Lauantaina oltiin siis Lohjalla kolmen startin verran liitelemässä. Mulla oli viikolla järkky vatsatauti eikä olo ollut ihan paras mahdollinen vielä lauantaina. Showlinkin hallin ruohomatto on vähän omituisen pitkulainen joten radoistakin tuli kapeita ja pitkiä. Ekan radan arvosteli Anne Viitanen ja ihan kivan radan oli suunnitellut. Lähdössä oli vain pari metriä mattoa ennen ekaa estettä jten jouduin jättämään Hipin betonille... Onneksi ei sutinut lähtiessään. Kepeille mentäessä teki hirmu lenkin kun ei vieläkään oikein osata noita putkijarrutuksia. Tai siis mä en ole niitä vielä opettanut Hipille... Puomi oli ok, meni suoraan alas asti ihan kohtuuvauhtia. Toisessa päässä olin suunnitellu hienosti useampia valsseja peräkkäin mutta jalat eivät vaan liikkuneet joten lopputuloksena yksi kökkövalssi suoraan koiran eteen, epätoivoinen poispäinkäännös ja veto putkeen. Hippi oli jo niin ihmeissään tuosta räpiköinnistä että meni tosi hitaasti putkeen, luuli raukka varmaan että nyt ei mennyt kaikki ihan ok :D Keinulle pysähtyi nätisti ja annoin paukahduksesta luvan jatkaa matkaa. Suoralla putkella ei taas jalat vaan toimineet ja koska Hippi ei oikein osaa eteen-käskyä(kään), ehti se kääntyä kohti putkesta tullessaan. Harvoin tuntuu nolla noin surkealta :D Ja vielä hupaisampaa oli että voitimme tuolla suorituksella! Tuloksia tosin ei tullut kuin viisi joista kaksi nollaa.
Toinen rata oli Jalosen Karin, astetta kinkkisempi. Alun kepit otin tosi varman päälle, tosin Hippi ryntäsi ekaan väliin ja sieltä suoraan läpi! Yritin sotkea takasin pujottelemaan mutta tuuppasin väärään väliin. Pitäis aina ottaa alusta koska mulla ei näköjään järki vaan toimi korjatessa. Kaikenlisäksi Hippi jätti taas kepit kesken enkä korjannut sitä. Tästä sitten hyl. Puomilla jäin vähän taakse jolloin Hippi ei mennyt suoraan itse alas. Tää ei näköjään toimi vieläkään kisoissa. Puomin jälkeen oli keinu jossa pääsin edes treenaamaan odottamista. Hyvin jäi. A:lle mentäessä en katsonut yhtään koiraa jolloin se juoksi ohi. Tähän oli hyvä lopettaa tämä rata :D
Vika rata oli Annen hyppäri joka tuntui tutustumisessa tosi kivalta. Ja periaatteessa rata rullasikin ihan hyvin tokavikalle esteelle asti. Pussista tultaessa en YHTÄÄN katsonut Hippiä vaan tein sellaisen epämääräisen huitaisun joka sitten torpedoikin ihan hienon nollaradan kun Hippi juoksi perääni. Voi elämä, että ihminen ei opi! Mä TIEDÄN että Hippi ryntää mun perään putkien ja pussin jälkeen mutta silti teen noita samoja oletusvirheitä kerta toisensa jälkeen. Ei kauhean etevää.
Koska viime viikolla ei paljoa ehditty treenailemaan muuta ohjaajan ollessa muutamia päiviä pois pelistä taudin takia, on Hipillä edessä tiivis kaksviikkoinen. Ohjelmassa on kahden koiratanssiohjelman harjoittelu, näistä HTM-ohjelma on kaikenlisäksi vasta hahmoteltu joten siinä tulee kiirus. Lisäksi sunnuntaina on tokokoe ja niissä liikkeissäkin on vielä hiomista. No, onneksi on innokas treenikaveri...
Ja kiitos muuten kaikille jotka ovat tunnustus-haasteen antaneet. Voin heti tunnustaa että olen erittäin huono ottamaan osaa mihinkään ketjukirjeisiin, haasteisiin tai vastaaviin :D Katsotaan, jos joskus inspiroituisin vastaamaan.
Toinen rata oli Jalosen Karin, astetta kinkkisempi. Alun kepit otin tosi varman päälle, tosin Hippi ryntäsi ekaan väliin ja sieltä suoraan läpi! Yritin sotkea takasin pujottelemaan mutta tuuppasin väärään väliin. Pitäis aina ottaa alusta koska mulla ei näköjään järki vaan toimi korjatessa. Kaikenlisäksi Hippi jätti taas kepit kesken enkä korjannut sitä. Tästä sitten hyl. Puomilla jäin vähän taakse jolloin Hippi ei mennyt suoraan itse alas. Tää ei näköjään toimi vieläkään kisoissa. Puomin jälkeen oli keinu jossa pääsin edes treenaamaan odottamista. Hyvin jäi. A:lle mentäessä en katsonut yhtään koiraa jolloin se juoksi ohi. Tähän oli hyvä lopettaa tämä rata :D
Vika rata oli Annen hyppäri joka tuntui tutustumisessa tosi kivalta. Ja periaatteessa rata rullasikin ihan hyvin tokavikalle esteelle asti. Pussista tultaessa en YHTÄÄN katsonut Hippiä vaan tein sellaisen epämääräisen huitaisun joka sitten torpedoikin ihan hienon nollaradan kun Hippi juoksi perääni. Voi elämä, että ihminen ei opi! Mä TIEDÄN että Hippi ryntää mun perään putkien ja pussin jälkeen mutta silti teen noita samoja oletusvirheitä kerta toisensa jälkeen. Ei kauhean etevää.
Koska viime viikolla ei paljoa ehditty treenailemaan muuta ohjaajan ollessa muutamia päiviä pois pelistä taudin takia, on Hipillä edessä tiivis kaksviikkoinen. Ohjelmassa on kahden koiratanssiohjelman harjoittelu, näistä HTM-ohjelma on kaikenlisäksi vasta hahmoteltu joten siinä tulee kiirus. Lisäksi sunnuntaina on tokokoe ja niissä liikkeissäkin on vielä hiomista. No, onneksi on innokas treenikaveri...
Ja kiitos muuten kaikille jotka ovat tunnustus-haasteen antaneet. Voin heti tunnustaa että olen erittäin huono ottamaan osaa mihinkään ketjukirjeisiin, haasteisiin tai vastaaviin :D Katsotaan, jos joskus inspiroituisin vastaamaan.
lauantai 12. marraskuuta 2011
Pandan ell-käynti ja Hipin liidot
Ensin Pandan kuulumiset, torstaina oltiin siis Mevetissä Anu Saikku-Bäckströmin luona. Panda jatkoi tavoilleen uskollista tyyliään eikä tälläkään kertaa diagnoosin teko tullut helpolla. Pandaa väänneltiin ja käänneltiin, kuvattiin ja lihaksia ultrattiin. Panda kuvattiin mun toivomuksesta hereillä koska tiedän sen olevan niin kiltti että se onnistuu. Ja melkoiselle mutkalle Pandaa väännettiinkin eikä se ollut moksiskaan. Sen aikaa kun olin katselemassa kuvia, Panda makasi kyljellään röntgenpöydällä eikä se siitä mihinkään liikkunut. On se kiltti :) Kuvista ei löytynyt (onneksi) mitään muutoksia jotka olisivat selittäneet ontuman. Olkanivelissä oli molemmilla puolilla pienet iästä johtuvat luupiikit mutta niillä ei ole kliinistä merkitystä. Diagnoosiksi vahvistui lopulta oikean etujalan lapalihasten revähdys.
Tässä löydökset käynnniltä: " Hieman keventää eoj käytävällä, erityisesti kiertoliikkeessä. Seistessä ottaa painoa pois eoj jota kiertää ulospäin, jolloin lapa laskeutuu alemmaksi oikealla. Muuten niveltaivutuksetok mutta aristelee olkanivelen ojennusta joka kiristää taaempia lapalihaksia. Selkeä lihasatrofia spinan scapulean takana olevissa lihaksissa (infraspinatus) sekä kipua alueen painelussa/venytyksessä. Molemmat olkanivelet löysät mediaalisesti. Hereillä otetuissa rtg kuvissa ei löydöksiä lapaluussa, olkanivelissä pientä ikään katsoen normaalia luupiikkiä kapselin takareunalla eli ei merkittäviä löydöksiä. Ei rtg merkittävää luksaatiota tms. ultrassa ei nestekertymää tms mutta lihasatrofiaa. Lihasatrofian aiheuttaja historian perusteella trauma eli revähdys autosta hypätessä, johtanut lihassurkastumaan. Pystyy todennäköisesti mainiosti liikkumaan ja kirurginen korjaus ei järkevää enää."
Hoidoksi edelleen lepoa ja vielä pitkä tulehduskipulääkekuuri. Jos alkaa enemmän kiertämään tuota jalkaa niin sitten mennään kontrolliin. Muuten Anu sanoi että todennäköisesti alkaa kompensoimaan yhden lihaksen "puuttumista" muilla lihaksilla joten nyt kuntoutetaan pikkuhiljaa tuota jalkaa ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi :) Panda itse alkaa olemaan suhteellisen kypsä tuohon lepoon mutta nyt se on vain kestettävä.
Eilen lähdin koirien kanssa Turkuun äitini luona käymään ja samalla treffattiin Kupittaalla Saariluoman Johanna, joka oli myös Turussa käymässä, koiratanssitreenien puitteissa. Treenit olisivat tosin voineet mennä paremmin jos en olisi unohtanut musiikkia kotiin. Yritin käydä tosin polttamassa äkkiä äitini luona uuden CD:n mutta jostain syystä kappale ei siihen tullut kokonaisena joten jauhettiin sitten sitä alkua. No jauhamista Hippi onneksi jaksaa :D Saatiin monia hyviä ideoita ohjelmaamme, treenaamme siis niitä!
Tänään päästiin pitkästä aikaa tositoimiin agilitykisoihin! Olipa kivaa :) Kisat oli ATT:n hallilla. Olin ilmoittautunut vain kahteen starttiin koska kattelin että koiria on niin pirutsi joten päivälle tulisi anyway mittaa. Olin ottanut agilityradat puomin treenausta varten mutta kummallakaan radalla ei ollut puomia, pöh. Ekalla radalla hippi ei meinannut uskoa korviaan kun sanoin sille tule vaan lähti vähän nytkähtäen liikkeelle :D Pelkäsin, että se ryntää suoraan putkeen riemastuksissaan mutta hyvin kääntyi 2-hypylle ja sieltä ampui putkeen. Kepeillä pelkäsine ettei se osaa hakea niitä kun jouduin olemaan niin lähellä mutta turha pelko, hyvin sinkaisi kepeille. 6-hypyn jälkeen persjättö oli vähän myöhässä ja Hippi meinasi valahtaa putken ohi, onneksi pienellä hätärääkäisyllä löysi oikealle esteelle. Putken jälkeisillä hypyillä oli rytmi sitten vähän hukassa mutta onneksi Hippi kurvaili vauhdilla vähän epämääräisimmilläkin ohjeilla. A:n kontakti oli vähän hiinä ja hiinä, tosin valssi aina vähän häiritsee. Silloin Hipin vauhti hidastuu ja se helpommin hyppää. No, virhettä emme kuitenkaan saaneet. Putki-A hässäkkä meni hyvin vaikka putkia oli kaksi tyrkyllä. Keinu oli hyvä, Hippi jäi hienosti odottamaan käskyä. Nollalla siis maaliin ja siinä vaiheessa kärkeen :) Ja kärkipaikka piti loppuun asti joten nollavoitto karsintoihin vihdoinkin plakkarissa. Se tuntuu olevan näin syksyisin aina vähän kiven alla.
Toisella radalla mietitytti hieman suora putki ja sen jälkeinen elämä. Ei näyttänyt mitenkään siltä että ehtisin järkevästi ohjaamaan Hippiä mutta ei auttanut kuin lähteä kokeilemaan. Keinu oli kolmantena esteenä ja siltä sitten napattiin vitonen!! Olin juuri päässyt selittämästä kuinka kivaa on että kisapuomi on nyt kunnossa, heti tuli nenille! Eniten harmittaa se, että menin ryntäämään kohdassa jossa ei olisi edes tarvinnut rynnätä... Olisinpa malttanut sen nanosekunnin odottaa mutta kun ei. No, tästä kuitenkin jatkettiin rataa. Välistäveto ennen A:ta oli vähän ihmeellinen huitaisu mutta onneksi Hippi on haka lukemaan niitä ;) Ennen suoraa putkea Hippi irtosikin tosi hyvin takaakiertoon joten sain vähän etumatkaa ja ehdinkin hyvin heittämään Hipin putken jälkeiselle hypylle. Siitä pääsin taas ottamaan etumatkaa luottaen siihen että Hippi valitsee putken käskyllä jonka ansiosta taas ehdin viemään takaakierron. Loppurata rallateltiin pienillä kurveilla ja maalissa olin kyllä tosi tyytyväinen rataan vaikka se keinun 5 siellä kummittelikin. Aika oli luokan nopein mutta eipä niitä lasketa, olis kannattanut tehdä se nolla ;) Tuplahan meiltä vielä uupuu ja näillä hölmöillä virheillä sitä ei kyllä saavuteta.
Tässä radat
Loppuun vielä uudet syyskuvat tytöistä kun sain taas kameran pitkästä aikaa lainaan :)
Tässä löydökset käynnniltä: " Hieman keventää eoj käytävällä, erityisesti kiertoliikkeessä. Seistessä ottaa painoa pois eoj jota kiertää ulospäin, jolloin lapa laskeutuu alemmaksi oikealla. Muuten niveltaivutuksetok mutta aristelee olkanivelen ojennusta joka kiristää taaempia lapalihaksia. Selkeä lihasatrofia spinan scapulean takana olevissa lihaksissa (infraspinatus) sekä kipua alueen painelussa/venytyksessä. Molemmat olkanivelet löysät mediaalisesti. Hereillä otetuissa rtg kuvissa ei löydöksiä lapaluussa, olkanivelissä pientä ikään katsoen normaalia luupiikkiä kapselin takareunalla eli ei merkittäviä löydöksiä. Ei rtg merkittävää luksaatiota tms. ultrassa ei nestekertymää tms mutta lihasatrofiaa. Lihasatrofian aiheuttaja historian perusteella trauma eli revähdys autosta hypätessä, johtanut lihassurkastumaan. Pystyy todennäköisesti mainiosti liikkumaan ja kirurginen korjaus ei järkevää enää."
Hoidoksi edelleen lepoa ja vielä pitkä tulehduskipulääkekuuri. Jos alkaa enemmän kiertämään tuota jalkaa niin sitten mennään kontrolliin. Muuten Anu sanoi että todennäköisesti alkaa kompensoimaan yhden lihaksen "puuttumista" muilla lihaksilla joten nyt kuntoutetaan pikkuhiljaa tuota jalkaa ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi :) Panda itse alkaa olemaan suhteellisen kypsä tuohon lepoon mutta nyt se on vain kestettävä.
Eilen lähdin koirien kanssa Turkuun äitini luona käymään ja samalla treffattiin Kupittaalla Saariluoman Johanna, joka oli myös Turussa käymässä, koiratanssitreenien puitteissa. Treenit olisivat tosin voineet mennä paremmin jos en olisi unohtanut musiikkia kotiin. Yritin käydä tosin polttamassa äkkiä äitini luona uuden CD:n mutta jostain syystä kappale ei siihen tullut kokonaisena joten jauhettiin sitten sitä alkua. No jauhamista Hippi onneksi jaksaa :D Saatiin monia hyviä ideoita ohjelmaamme, treenaamme siis niitä!
Tänään päästiin pitkästä aikaa tositoimiin agilitykisoihin! Olipa kivaa :) Kisat oli ATT:n hallilla. Olin ilmoittautunut vain kahteen starttiin koska kattelin että koiria on niin pirutsi joten päivälle tulisi anyway mittaa. Olin ottanut agilityradat puomin treenausta varten mutta kummallakaan radalla ei ollut puomia, pöh. Ekalla radalla hippi ei meinannut uskoa korviaan kun sanoin sille tule vaan lähti vähän nytkähtäen liikkeelle :D Pelkäsin, että se ryntää suoraan putkeen riemastuksissaan mutta hyvin kääntyi 2-hypylle ja sieltä ampui putkeen. Kepeillä pelkäsine ettei se osaa hakea niitä kun jouduin olemaan niin lähellä mutta turha pelko, hyvin sinkaisi kepeille. 6-hypyn jälkeen persjättö oli vähän myöhässä ja Hippi meinasi valahtaa putken ohi, onneksi pienellä hätärääkäisyllä löysi oikealle esteelle. Putken jälkeisillä hypyillä oli rytmi sitten vähän hukassa mutta onneksi Hippi kurvaili vauhdilla vähän epämääräisimmilläkin ohjeilla. A:n kontakti oli vähän hiinä ja hiinä, tosin valssi aina vähän häiritsee. Silloin Hipin vauhti hidastuu ja se helpommin hyppää. No, virhettä emme kuitenkaan saaneet. Putki-A hässäkkä meni hyvin vaikka putkia oli kaksi tyrkyllä. Keinu oli hyvä, Hippi jäi hienosti odottamaan käskyä. Nollalla siis maaliin ja siinä vaiheessa kärkeen :) Ja kärkipaikka piti loppuun asti joten nollavoitto karsintoihin vihdoinkin plakkarissa. Se tuntuu olevan näin syksyisin aina vähän kiven alla.
Toisella radalla mietitytti hieman suora putki ja sen jälkeinen elämä. Ei näyttänyt mitenkään siltä että ehtisin järkevästi ohjaamaan Hippiä mutta ei auttanut kuin lähteä kokeilemaan. Keinu oli kolmantena esteenä ja siltä sitten napattiin vitonen!! Olin juuri päässyt selittämästä kuinka kivaa on että kisapuomi on nyt kunnossa, heti tuli nenille! Eniten harmittaa se, että menin ryntäämään kohdassa jossa ei olisi edes tarvinnut rynnätä... Olisinpa malttanut sen nanosekunnin odottaa mutta kun ei. No, tästä kuitenkin jatkettiin rataa. Välistäveto ennen A:ta oli vähän ihmeellinen huitaisu mutta onneksi Hippi on haka lukemaan niitä ;) Ennen suoraa putkea Hippi irtosikin tosi hyvin takaakiertoon joten sain vähän etumatkaa ja ehdinkin hyvin heittämään Hipin putken jälkeiselle hypylle. Siitä pääsin taas ottamaan etumatkaa luottaen siihen että Hippi valitsee putken käskyllä jonka ansiosta taas ehdin viemään takaakierron. Loppurata rallateltiin pienillä kurveilla ja maalissa olin kyllä tosi tyytyväinen rataan vaikka se keinun 5 siellä kummittelikin. Aika oli luokan nopein mutta eipä niitä lasketa, olis kannattanut tehdä se nolla ;) Tuplahan meiltä vielä uupuu ja näillä hölmöillä virheillä sitä ei kyllä saavuteta.
Tässä radat
Loppuun vielä uudet syyskuvat tytöistä kun sain taas kameran pitkästä aikaa lainaan :)
maanantai 7. marraskuuta 2011
Jos jotain raapustais
Pieni kirjoitustauko taas takana, eipä tosin olla oikein mitään tehtykään. Paskin asia on se, että Pandan jalka ei ole kunnossa vieläkään. Todellakaan. Kaksi viikkoa sitten varasin sille ajan ortopedille kun jalan keventäminen oli kestänyt jo puolitoista viikkoa. Ajan varaamisen jälkeen hieroin koiraa ja venytellessäni huomasin että tämä jalka jota keventää (oikea etujalka), taipuu ihan omituiseen asentoon ihan itsestään. Normaalisti etujalkaa saa suorana venytettyä taaksepäin niin että tassu on suunnilleen siinä vatsalinjan kohdalla mutta Pandan jalka taipuu sen verran että tassu on heittämällä melkein selkälinjan yli. Mitä ilmeisimmin joku lihas tai jänne on katkennut/irronnut siinä kun hyppäsi autosta. Omituista on että koira ei ole tästä moksiskaan. Kevennyksen huomaa tietyssä vauhdissa mutta muuten menisi kuin päätön kana, etenkin kun olen pitänyt sitä levossa ja menojalkaa alkaisi jo vipattamaan. Töissä ovat molemmat ell:t Pandaa katsoneet mutta eivät ole vastaavaa ennen nähnyt joten ortopedin mielipidettä odotellaan. Pandahan on jälleen kerran tyypilliseen tapaansa varsinainen eläinlääkärin painajainen, ei mitään normaalia vaivaa vaan tällaisia todella omituisia tapauksia kerta toisensa jälkeen... Meillä piti olla viime perjantaina aika mutta koska omaan huonon tuurin, tuli ell kipeäksi ja jouduimme siirtämään ajan joka on vasta tulevana torstaina. Huoh, toivottavasti silloin saisin diagnoosin vaivalle.
Hippi on päässyt vähän treenailemaan koiratanssia, ilmoitin sen molemmille päiville messarin kisoihin :P Lauantaina heelworkkia ja sunnuntaina freestylea. Tosin meillä on harvinainen tilanne että ohjelma on periaatteessa jo kasassa ja sitä on päästy jopa treenaamaan! Siis melkein kuukausi ennen kisoja, wau! Mä en vieläkään oikein tiedä, mikä on Hipin kannalta paras tapa opettaa ohjelmia. Se, että se tietää tarkalleen mitä seuraavaksi tapahtuu, vaiko se että ei tiedä. Kun tuo koira on periaatteessa välillä niin palikka että sellainen rutiininomainen treenaus tuo sille toisaalta turvallisuuden tunteen kun ei tarvitse jännätä mitä jatkossa seuraa. Mutta toisaalta, sitten kun se tietää mitä tapahtuu, on sen helppo ennakoida ja suoristaa mutkia. Josta päästään siihen että Hippihän on suhteellisen huono ennakoimaan mutta se osaa aina välillä yllättää. Tällä hetkellä yritän siis ketjuttaa mahdollisimman paljon liikkeitä isompiin kokonaisuuksiin ja välillä "vaadin" tekemään koko ohjelman läpi josta megapalkka. Soppaa hämmentää myös se että ohjaaja aina välillä unohtaa ohjelman, käskyttää väärillä sanoilla tai muuten vaan sekoittaa koiraparan pään entistä sekaisemmaksi. Ehkä mä vaan luotan että Hippi oppii tekemään asiat musiikin mukaan jolloin mun häirintä jää toissijaiseksi :D
Lauantaina olin Sinin ja Sonicin kanssa treenamassa Leppävaarassa. Ohjelma on vielä kaikenlisäksi sellaisessa vaiheessa jolloin tulee paljon muutoksia kun huomaa että joku asia ei niin toimi tai on muuten vaan jotenkin vammanen. Onneksi Hipillä riittää intoa moniin toistoihin. HTM-ohjelma on vielä ihan hajalla mutta siihen me ei niin panosteta. Viime vuoden tapaan, tässä vaiheessa vuotta on kahden ohjelman lisäksi vielä tokokokeisiin treenaamista koska saatiin paikka 27.11 Hämeenlinnan kokeeseen. Kokeillaan vielä kerran VOIVOIta tän vuoden puolella, jos ei onnaa niin sitten isken otuksen joka pirun kokeeseen ensi vuonna. Ja hakeudun ehkä johonkin ohjattuihin koulutuksiin :D
Eilen oltiin agilitytreeneissä joista muodostuikin lähes privaattitreenit kun 8 koriakon ryhmästä vain kaksi oli paikalla. No hei, sopii meille! Siinä ehti sitten tehdä useamman toiston, tosin toistot johtuivat osaltaan myös siitä ettemme onnistuneet ihan kerralla. Koirassa ei onneksi ollut vikaa, tälläkään kertaa. Ensi lauantaina on pitkästä aikaa kisat, jotenkin taas tuli lahden kuukauden kisatauko vaikka meidän piti kisailla nyt syksyllä ja yrittää keräillä niitä nollia. No, muutamat kisat ehditään tänä vuonna vielä hömpötellä kunnes taas taukoillaan perinteinen talvitauko :D
Ps, kun yksi koira on levossa, pitää aktiivisinta väsyttää muilla tavoilla. Tässä yksi niistä ;)
Hippi on päässyt vähän treenailemaan koiratanssia, ilmoitin sen molemmille päiville messarin kisoihin :P Lauantaina heelworkkia ja sunnuntaina freestylea. Tosin meillä on harvinainen tilanne että ohjelma on periaatteessa jo kasassa ja sitä on päästy jopa treenaamaan! Siis melkein kuukausi ennen kisoja, wau! Mä en vieläkään oikein tiedä, mikä on Hipin kannalta paras tapa opettaa ohjelmia. Se, että se tietää tarkalleen mitä seuraavaksi tapahtuu, vaiko se että ei tiedä. Kun tuo koira on periaatteessa välillä niin palikka että sellainen rutiininomainen treenaus tuo sille toisaalta turvallisuuden tunteen kun ei tarvitse jännätä mitä jatkossa seuraa. Mutta toisaalta, sitten kun se tietää mitä tapahtuu, on sen helppo ennakoida ja suoristaa mutkia. Josta päästään siihen että Hippihän on suhteellisen huono ennakoimaan mutta se osaa aina välillä yllättää. Tällä hetkellä yritän siis ketjuttaa mahdollisimman paljon liikkeitä isompiin kokonaisuuksiin ja välillä "vaadin" tekemään koko ohjelman läpi josta megapalkka. Soppaa hämmentää myös se että ohjaaja aina välillä unohtaa ohjelman, käskyttää väärillä sanoilla tai muuten vaan sekoittaa koiraparan pään entistä sekaisemmaksi. Ehkä mä vaan luotan että Hippi oppii tekemään asiat musiikin mukaan jolloin mun häirintä jää toissijaiseksi :D
Lauantaina olin Sinin ja Sonicin kanssa treenamassa Leppävaarassa. Ohjelma on vielä kaikenlisäksi sellaisessa vaiheessa jolloin tulee paljon muutoksia kun huomaa että joku asia ei niin toimi tai on muuten vaan jotenkin vammanen. Onneksi Hipillä riittää intoa moniin toistoihin. HTM-ohjelma on vielä ihan hajalla mutta siihen me ei niin panosteta. Viime vuoden tapaan, tässä vaiheessa vuotta on kahden ohjelman lisäksi vielä tokokokeisiin treenaamista koska saatiin paikka 27.11 Hämeenlinnan kokeeseen. Kokeillaan vielä kerran VOIVOIta tän vuoden puolella, jos ei onnaa niin sitten isken otuksen joka pirun kokeeseen ensi vuonna. Ja hakeudun ehkä johonkin ohjattuihin koulutuksiin :D
Eilen oltiin agilitytreeneissä joista muodostuikin lähes privaattitreenit kun 8 koriakon ryhmästä vain kaksi oli paikalla. No hei, sopii meille! Siinä ehti sitten tehdä useamman toiston, tosin toistot johtuivat osaltaan myös siitä ettemme onnistuneet ihan kerralla. Koirassa ei onneksi ollut vikaa, tälläkään kertaa. Ensi lauantaina on pitkästä aikaa kisat, jotenkin taas tuli lahden kuukauden kisatauko vaikka meidän piti kisailla nyt syksyllä ja yrittää keräillä niitä nollia. No, muutamat kisat ehditään tänä vuonna vielä hömpötellä kunnes taas taukoillaan perinteinen talvitauko :D
Ps, kun yksi koira on levossa, pitää aktiivisinta väsyttää muilla tavoilla. Tässä yksi niistä ;)
maanantai 24. lokakuuta 2011
Tanssii alpakoiden kanssa
Tai jotain sinne päin. Hippihän oli lauantaina Helsinki International Horse Showssa esittämäsä koiratanssia. Ja hauskaa oli! Alkuun oli piiitkään odottamista Hartwall Areenan hevosten verkka-alueella omaa vuoroamme. Suunnitelmassa oli ensin agilitynäytös ja sitten radan purkamisen aikana Hipin koiratanssi. Verkka-alueella pyöri jos jonkinlaista heposta joista Hippi ei onneksi ollut moksiskaan. Hiekalla treenasin ja palkkailin muutamia temppuja. Tuollainen pöperöhiekka ei ollut ihan paras pohja sillä epätasaisen pinnan takia Hipillä oli välillä vähän hakeminen tasapainon kanssa, etenkin takajaloilla keikkuessa. Koirashown aikana olikin myös alpakat kehässä esittäen ensin omaa agilityaan. Eihän Hippi sellaisia ollut ennen nähnyt mutta viis veisasi niistä, onneksi! Itse show oli hirmu hektinen, musiikki pauhasi, yleisö taputti, alpakat juoksivat omaa rataansa ja koirat sitten omaansa. Hippi oli niin mahtava, se oli mulla siellä areenalla tietysti irti koko ajan mutta se vain pyöri mun ympärillä hinkuen tekemään vaikka muut tekivät parin metrin päässä agilitya. Temputin sitä vielä vähän siinä sivussa nähdäkseni ettei häiriötä ollut liikaa mutta huihai, kun käsky kävi niin koira oli tikkana tekemässä. Uskomaton tyyppi :) Jos mä jostain asiasta olen koirieni kohdalla erityisen ylpeä ja iloinen, niin se on just toi herkeämätön halu tehdä yhdessä asioita. Sulkevat kyllä lähes totaalisesti muun maailman ympäriltään. Mitä muuta mä voisin niiltä toivoa?
Itse esitys meni hyvin vaikka edelleen alpakat seisoivat kehässä ja ihmisiä sekä mönkijöitä pörräs areenalla kun agilityesteitä purettiin samalla. Etukäteen pelkäsin eniten sitä jos yleisö taputtaa kesken esityksen, ja tottahan näin tapahtui vähän väliä temppujen vaihtuessa. Hipille tuo taputtaminen yleensä laukaisee heti haukkumisen mutta ei tällä kertaa. Itse unohdin (!!) yhdessä kohdassa esityksen ja pientä sovellusta oli ilmassa, tosin tämä ei tainnut mitenkään näkyä ulos. Tulipahan vähän enemmän ämpärin kiertämistä...
Ehkä me siirrytään koiratanssin osalta näihin esityksiin kisaamisen sijaan koska näistä saa paljon enemmän positiivista palautetta ;)
Eilen shelttitytöt avasivat sisäuintikauden Hyvinkään koirauimalassa. Ehkä ketään ei yllätä että Hippi lähes sekosi nähdessään mihin tultiin. Seurasi puoli tuntia riemukasta pulikointia. Pistin Pandankin uimaan ja ihmettelin kuinka se vaan ui ympäriinsä pitkän pätkän kunnes tajusin ettei se muistanut miten sieltä päästään pois... Yritin huutaa sitä rampille mutta eihän se enää suostunut tulemaan luokse kun kerran sen sinne altaaseen tuuppasin. Lopuksi jouduin nostamaan sen altaasta mutta onneksi seuraavilla kerroilla alkoi rampin käyttäminen taas muistumaan mieleen. Kirppu pääsi hihnassa uimalenkille. Se kun ei niin tykkää uimisesta, on pieni apu tarpeen jotta mummeli saadaan polskimaan. Toivottavasti päästään pian uuden kerran, Hippi ainakin odottaa seuraavaa kertaa kuin kuuta nousevaa.
Itse esitys meni hyvin vaikka edelleen alpakat seisoivat kehässä ja ihmisiä sekä mönkijöitä pörräs areenalla kun agilityesteitä purettiin samalla. Etukäteen pelkäsin eniten sitä jos yleisö taputtaa kesken esityksen, ja tottahan näin tapahtui vähän väliä temppujen vaihtuessa. Hipille tuo taputtaminen yleensä laukaisee heti haukkumisen mutta ei tällä kertaa. Itse unohdin (!!) yhdessä kohdassa esityksen ja pientä sovellusta oli ilmassa, tosin tämä ei tainnut mitenkään näkyä ulos. Tulipahan vähän enemmän ämpärin kiertämistä...
Ehkä me siirrytään koiratanssin osalta näihin esityksiin kisaamisen sijaan koska näistä saa paljon enemmän positiivista palautetta ;)
Eilen shelttitytöt avasivat sisäuintikauden Hyvinkään koirauimalassa. Ehkä ketään ei yllätä että Hippi lähes sekosi nähdessään mihin tultiin. Seurasi puoli tuntia riemukasta pulikointia. Pistin Pandankin uimaan ja ihmettelin kuinka se vaan ui ympäriinsä pitkän pätkän kunnes tajusin ettei se muistanut miten sieltä päästään pois... Yritin huutaa sitä rampille mutta eihän se enää suostunut tulemaan luokse kun kerran sen sinne altaaseen tuuppasin. Lopuksi jouduin nostamaan sen altaasta mutta onneksi seuraavilla kerroilla alkoi rampin käyttäminen taas muistumaan mieleen. Kirppu pääsi hihnassa uimalenkille. Se kun ei niin tykkää uimisesta, on pieni apu tarpeen jotta mummeli saadaan polskimaan. Toivottavasti päästään pian uuden kerran, Hippi ainakin odottaa seuraavaa kertaa kuin kuuta nousevaa.
sunnuntai 16. lokakuuta 2011
Niin lähellä
Mutta kuitenkin niin kaukana. Tarkemmin sanoen 20 pisteen päähän jäi VOI-ykkönen lauantain kokeessa. Kokonaisuus oli loistava mutta pienet tarkkuusvirheet + ruudun nolla veivät mahdollisuuden ykköseen. Hippi oli erinomaisessa vireessä koko kokeen läpi, siitä olin todella tyytyväinen. Teki rauhassa töitä, ei vinkunut eikä haukkunut. Palkkaantui erinomaisesti kehuista eikä edes haukkunut vaikka vapautin sen ihan kunnolla liikkeiden välissä :) Tästä olin niiiin tyytyväinen!
Jos listaisi koottuja selityksiä, olisi lista seuraavanlainen:
Paikallamakuu 10: Tässä ei mitään ongelmaa, putosi nopeasti maahan, makasi liikkumatta koko ajan ja nousi tikkana perusasentoon. Tästä siis ansaittu 10.
Seuraaminen 9: Hippi teki hienon seuraamisen! Ensinnäkin kaavio oli tosi pitkä, sisälsi paljon asioita joita ei oltu hirveästi vielä treenattu. Yksi perusasento jäi uupumaan ja lopussa Hippi hyppäsi ilmaan juoksuosuudella, muuten olen tyytyväinen :) Tosin harmillisesti liikkeen loputtua, sen jälkeen kun olin vapauttanut Hipin, astuin sen tassulle siirtyessäni seuraavan liikkeen alkamiskohtaan... Reilu meininki :( Onneksi Hippi ei tästä vetänyt hernettä nenään vaan jatkoi työskentelyään kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan.
Liikkeestä istuminen 10: Noh, Hippi hieman edisti seuraamisessa mutta istahti kohtuu ripeästi. Saimme silti kympin.
Luoksetulo 8,5: Heti kun olin kutsunut Hipin, näin että vauhti oli taas sitä luokkaa ettei ollut odotettavissa mitään loistopysähdyksiä. Seisominen oli ihan ok, maahanmeno ryömivä. Huoh, ei muuta kuin lisää treeniä. Pisteet oli vähän yläkanttiin ;)
Ruutu 0: Siis voi rähmä tätä!! Hippi bongas ruudun hienosti, lähti ääneti liikkeelle, juoksi kovaa ja suoraan ruutuun, pysähtyi napakasti ja putosi maahan! Tässä vaiheessa hehkuttelin mielessäni että jes, nyt tää onnistus. Mutta jahka kävelin koiraa kohti ja käännyin oikealle, Hippi lähti kuin käskystä mukaan! Mietin siinä jo hetken aikaa vainoharhaisena että sanoinkohan mä jotain tolle koiralle kun se niin varmasti siitä pomppas mukaan! Ja eihän Hippi ole tietysti tätä koskaan ennen tehnyt, luonnollisesti :) Kokeisiin on hyvä mennä katsomaan mitä kaikkea pitäisikään vielä treenata.
Hyppynouto 10: Eipä tästä mitään sanomista, teki erinomaisen suorituksen ja suoristi itsensä hienosti perusasentoon vaikka kapula oli melkoisen iso pienelle koiralle.
Metallinouto 10: Luovutusasento hieman vino mutta silti 10.
Tunnistusnouto 7: Tämä liike tietysti jännitti koska sen kanssa ollut niin paljon ongelmia. Tällä kertaa Hippi odotti hiljaa, ei vinkunut lainkaan kun kapuloita vietiin, loistavaa! Kapulat olivat ympyrässä mitä ei olla pitkään aikaan treenattu joten ehkä se hieman hämäsi Hippiä. Nuuhki kapulat hyvin läpi, otti oman mutta pudotti sen jostain syystä. Jatkoi silti itsenäisesti työskentelyä ja palasi ottamaan omansa. Luovutus taas hieman vino, murr. Mutta eipä koskenut vääriin :)
Kaukokäskyt 5: Näihin olen oikeasti vähän pettynyt. Hippi tuli eteenpäin melko paljon, ma-sei ihan hypähti roiman matkan eteenpäin! Vaihtoi silti asennot ripeästi mutta jostain syystä oli vähän liian korkeassa vireessä tehdäkseen huolellista työtä.
Yhteisvaikutelma 8: Tuomarin mielestä ihan ok meininkiä.
Pisteet siis yhteensä 236 ja 2-tulos jolla sijoituimme toiseksi seitsemästä koirasta. Nyt iski pieni sisuunnus, kyllä me se ykkönen vielä otetaan! Käydään sitten vaikka sata koetta ;)
Ja nyt kun on yksi ontuva saatu kuntoon niin toinen aloitti :( Perjantaina oltiin Vuokon kanssa jerikonmäellä lenkillä ja siellä Panda oli ihan normaali. Lenkiltä mentiin hallille raivaamaan agilityesteitä tokokokeita varten ja tämän jälkeen lähdettiin lenkille. Siellä katsoin että keventääkö Panda vähän toista etujalkaa mutten kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota koska kevennys oli tuskin havaittavissa. La-aamuna olin jo unohtanut koko jutun koska koira ihan normaali. Hallilla Panda sitten hyppäsi autosta alas, mitä ei siis saisi tehdä korkean takaluukun takia. Tämän jälkeen klenkkasi sitten melko voimakkaasti :( Lähdettiin lenkille mutta jouduin kantamaan Pandaa koska kevensi niin paljon. Tassusta en löytänyt mitään eikä aristanut muutenkaan mitään tiettyä kohtaa. Kotona sai kipulääkettä ja tänään toisen kerran. Nyt jo paljon parempi mutta taas yksi koira lepoon. Ehkä märkä metsä liukkaine lehtineen tai jotain saa aikaan tämän... Toivottavasti menee levolla ja kipuläääkkeellä ohi!
Jos listaisi koottuja selityksiä, olisi lista seuraavanlainen:
Paikallamakuu 10: Tässä ei mitään ongelmaa, putosi nopeasti maahan, makasi liikkumatta koko ajan ja nousi tikkana perusasentoon. Tästä siis ansaittu 10.
Seuraaminen 9: Hippi teki hienon seuraamisen! Ensinnäkin kaavio oli tosi pitkä, sisälsi paljon asioita joita ei oltu hirveästi vielä treenattu. Yksi perusasento jäi uupumaan ja lopussa Hippi hyppäsi ilmaan juoksuosuudella, muuten olen tyytyväinen :) Tosin harmillisesti liikkeen loputtua, sen jälkeen kun olin vapauttanut Hipin, astuin sen tassulle siirtyessäni seuraavan liikkeen alkamiskohtaan... Reilu meininki :( Onneksi Hippi ei tästä vetänyt hernettä nenään vaan jatkoi työskentelyään kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan.
Liikkeestä istuminen 10: Noh, Hippi hieman edisti seuraamisessa mutta istahti kohtuu ripeästi. Saimme silti kympin.
Luoksetulo 8,5: Heti kun olin kutsunut Hipin, näin että vauhti oli taas sitä luokkaa ettei ollut odotettavissa mitään loistopysähdyksiä. Seisominen oli ihan ok, maahanmeno ryömivä. Huoh, ei muuta kuin lisää treeniä. Pisteet oli vähän yläkanttiin ;)
Ruutu 0: Siis voi rähmä tätä!! Hippi bongas ruudun hienosti, lähti ääneti liikkeelle, juoksi kovaa ja suoraan ruutuun, pysähtyi napakasti ja putosi maahan! Tässä vaiheessa hehkuttelin mielessäni että jes, nyt tää onnistus. Mutta jahka kävelin koiraa kohti ja käännyin oikealle, Hippi lähti kuin käskystä mukaan! Mietin siinä jo hetken aikaa vainoharhaisena että sanoinkohan mä jotain tolle koiralle kun se niin varmasti siitä pomppas mukaan! Ja eihän Hippi ole tietysti tätä koskaan ennen tehnyt, luonnollisesti :) Kokeisiin on hyvä mennä katsomaan mitä kaikkea pitäisikään vielä treenata.
Hyppynouto 10: Eipä tästä mitään sanomista, teki erinomaisen suorituksen ja suoristi itsensä hienosti perusasentoon vaikka kapula oli melkoisen iso pienelle koiralle.
Metallinouto 10: Luovutusasento hieman vino mutta silti 10.
Tunnistusnouto 7: Tämä liike tietysti jännitti koska sen kanssa ollut niin paljon ongelmia. Tällä kertaa Hippi odotti hiljaa, ei vinkunut lainkaan kun kapuloita vietiin, loistavaa! Kapulat olivat ympyrässä mitä ei olla pitkään aikaan treenattu joten ehkä se hieman hämäsi Hippiä. Nuuhki kapulat hyvin läpi, otti oman mutta pudotti sen jostain syystä. Jatkoi silti itsenäisesti työskentelyä ja palasi ottamaan omansa. Luovutus taas hieman vino, murr. Mutta eipä koskenut vääriin :)
Kaukokäskyt 5: Näihin olen oikeasti vähän pettynyt. Hippi tuli eteenpäin melko paljon, ma-sei ihan hypähti roiman matkan eteenpäin! Vaihtoi silti asennot ripeästi mutta jostain syystä oli vähän liian korkeassa vireessä tehdäkseen huolellista työtä.
Yhteisvaikutelma 8: Tuomarin mielestä ihan ok meininkiä.
Pisteet siis yhteensä 236 ja 2-tulos jolla sijoituimme toiseksi seitsemästä koirasta. Nyt iski pieni sisuunnus, kyllä me se ykkönen vielä otetaan! Käydään sitten vaikka sata koetta ;)
Ja nyt kun on yksi ontuva saatu kuntoon niin toinen aloitti :( Perjantaina oltiin Vuokon kanssa jerikonmäellä lenkillä ja siellä Panda oli ihan normaali. Lenkiltä mentiin hallille raivaamaan agilityesteitä tokokokeita varten ja tämän jälkeen lähdettiin lenkille. Siellä katsoin että keventääkö Panda vähän toista etujalkaa mutten kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota koska kevennys oli tuskin havaittavissa. La-aamuna olin jo unohtanut koko jutun koska koira ihan normaali. Hallilla Panda sitten hyppäsi autosta alas, mitä ei siis saisi tehdä korkean takaluukun takia. Tämän jälkeen klenkkasi sitten melko voimakkaasti :( Lähdettiin lenkille mutta jouduin kantamaan Pandaa koska kevensi niin paljon. Tassusta en löytänyt mitään eikä aristanut muutenkaan mitään tiettyä kohtaa. Kotona sai kipulääkettä ja tänään toisen kerran. Nyt jo paljon parempi mutta taas yksi koira lepoon. Ehkä märkä metsä liukkaine lehtineen tai jotain saa aikaan tämän... Toivottavasti menee levolla ja kipuläääkkeellä ohi!
keskiviikko 12. lokakuuta 2011
Back in business
Koska Hipin jalka ei sen parin ontumispäivän jälkeen ollut oireillut lainkaan rankoistakaan metsälenkeistä huolimatta, ajattelin kolmen viikon tauon riittävän ja uskalsin sen kanssa agilitytreeneihin sunnuntaina. Eikä jalka mitenkään oireillut, tää pitkä tauko taisi olla vähän hätävarjelun liiottelua mutta minkäs tekee kun on vähän hysteerinen omistaja...
Kouluttajana oli Vakkurin Iida joka oli kehitellyt tällaisen radan. Ekalla yriksellä yritin saada Hipin kepeille vetämällä, leijeröimällä tuon hypyn siinä välissä. No ei onnistunut koska pysähdyin kun seinään siinä hypyllä. Toisella kerralla otin kolmoshypyn kohdalta vastaan ja menin toiselta puolelta, onnistui näin huomattavasti paremmin. A:n tilalla meillä oli keinu. Hippi teki niin hienoja keinuja ja suurempi ongelma olikin saada se lähtemään sieltä. No, ainakin joku asia mennyt perille ;) 12 jälkeen tein persjätön mutta ajoituksen kanssa oli pieniä teknisiä ongelmia. Pitäis vaan mennä ja tehdä mitä on suunnitellut eikä nysväillä. Puomilla pidin palkka alhaalla jotta sain koiran itsenäisesti alas asti. 21 hypyllä tein takaaleikkauksen ja siinä Hippi rapsautti rimaa melkein joka kerta. Muutenkin pudotti ainakin kaksi rimaa treenien aikana, ehkä tauko kuitenkin vähän vaikttaa. Tai sitten voin alkaa tästä murehtimaan.
Putkelle (25) kokeiltiin kahta eri tyyliä, itse olin miettinyt persjätön 23 hypyn jälkeen ja valssin 24 hypylle ja siitä putkeen. Toinen vaihtoehto oli jättää viimeinen valssi tekemättä ja lähettää koira kiertämään putkea sekä menemään itse putkensuulle nappaamaan vastaan. Tämäkin toimi, yllättävän hyvin Hippi lähti hakemaan putken takaa oikeaa suuaukkoa. Pelkäsin että olisi irronnut puomille mutta ei Hippi edes vilkaissut sinne. Tosin pari kertaa juoksi mun edestä puomille loppusuoralla, siinä oli päällejuoksut lähellä.
Tokoa ollaan puuhailtu pariin otteeseen. Lauantaina olin itsekseni kikkailemassa Veikkolassa. Alkuun tein ruutua, ekalla kerralla palkka ruudussa. Nyt on taas paljon paremmin bongaillut ruutua, etsii katseellaan paljon rauhallisemmin ja huomaa että tällä kertaa on järkikin mukana. Nyt menee hyvää vauhtia ruutuun suoraa reittiä, ei enää kiertele reunoilta sisään. Hyvähyvä. Tein myös muutamia ajoja ilman ruudussa olevaa palkkaa. Useampi identtinen suoritus, Hipillä on haluttu paikka hyvin hallussa. Ainakin tällä hetkellä.
Seuraamisessa olen nyt yrittänyt puuttua näykkimiseen, olen pienen ärähdyksen päästänyt jokaisesta lahkeen nappaamisesta. Ehkä vähän auttanut. Muuten seuraamispaikka on hyvä, käännökset oikelle ovat paljon parempia eivätkä aukea enää niin paljon kuin aikaisemmin.
Luoksetulossa on ihme tapahtunut ja usean vuoden tahkoamisen jälkeen on pientä ennakointia havaittavissa! Siispä tein vain suoria luoksetuloja. En hitsi edes muista milloin olen viimeksi niitä treenannut. Tein myös maahanmenoja puunkierroilla. Hipillä on tässä vähän huono tekniikka, "ryömii" maahan. Ei mikään nopein mahdollinen tapa, pitäisi oikeasti ottaa muutamia askeleita taaksepäin tän liikkeen kanssa. Hippi on sellainen räkäroiskuu-pinkoja että näihin pysähdyksiin olis oikeasti pitänyt panostaa paaaljon enemmän kuin mitä olen tehnyt. Tässä sen näkee, kunnollinen pohjatyö pitäis olla hallussa ennen kuin vaikeuttaa asioita.
Sunnuntaina otettiin agilitytreenien aikana parit tunnarit. NYT näyttäis oikeasti olevan sellainen systeemi joka on toiminut niin hyvin. Onhan noita kaikkia eri kikkoja tullut kokeiltua paitsi tätä, pelkäsin sen olevan jotenkin hankala Hipille mutta olin väärässä, täähän on toiminut kaikista parhaiten. Eli tunnarikapuloiden väliin nameja! Olin ihan varma että Hippi unohtaa täysin asian mitä oli tekemässä kun on ruokaa sekoittamassa mutta koira laski hännän, etsi huolella namit, etsi vähän ympäriltäkin nameja jonka jälkeen palasi kapuloille ja otti omansa koskematta yhteenkään muuhun! Tällä tavalla on nyt tehty kymmenisen toistoa ja jokainen on ollut hyvä! Tänään viimeksi kaksi toistoa, ei ongelmaa! Nyt on vihdoinkin tilanne, että Hippi ensinnäkin odottaa rauhassa, menee kapuloille häntä alhaalla nenä takuulla auki! Etsii ensin namit, syö ne ja sitten jatkaa "oikeita töitä", kapulan tuomisesta saa multa sitten paremman palkan. Saas nähdä toimiiko tää lauantaina, peukut pystyyn että vihdoinkin tää murheenkryyniliike alkais olemaan kasassa!
Loppuun muutamat kuvat Hipistä shelttierkkarista, oli siellä jokapaikanhöylänä mukana pyörimässä ;)
Tässä puutarhatonttu valokuvauspistettä testaamassa
"Eli mä istun siis tässä ja sit me katellaan rokotukset?" Kuva: Satu Tuominen
"No nää näyttäis olevan kunnossa" Kuva: Satu Tuominen
Kouluttajana oli Vakkurin Iida joka oli kehitellyt tällaisen radan. Ekalla yriksellä yritin saada Hipin kepeille vetämällä, leijeröimällä tuon hypyn siinä välissä. No ei onnistunut koska pysähdyin kun seinään siinä hypyllä. Toisella kerralla otin kolmoshypyn kohdalta vastaan ja menin toiselta puolelta, onnistui näin huomattavasti paremmin. A:n tilalla meillä oli keinu. Hippi teki niin hienoja keinuja ja suurempi ongelma olikin saada se lähtemään sieltä. No, ainakin joku asia mennyt perille ;) 12 jälkeen tein persjätön mutta ajoituksen kanssa oli pieniä teknisiä ongelmia. Pitäis vaan mennä ja tehdä mitä on suunnitellut eikä nysväillä. Puomilla pidin palkka alhaalla jotta sain koiran itsenäisesti alas asti. 21 hypyllä tein takaaleikkauksen ja siinä Hippi rapsautti rimaa melkein joka kerta. Muutenkin pudotti ainakin kaksi rimaa treenien aikana, ehkä tauko kuitenkin vähän vaikttaa. Tai sitten voin alkaa tästä murehtimaan.
Putkelle (25) kokeiltiin kahta eri tyyliä, itse olin miettinyt persjätön 23 hypyn jälkeen ja valssin 24 hypylle ja siitä putkeen. Toinen vaihtoehto oli jättää viimeinen valssi tekemättä ja lähettää koira kiertämään putkea sekä menemään itse putkensuulle nappaamaan vastaan. Tämäkin toimi, yllättävän hyvin Hippi lähti hakemaan putken takaa oikeaa suuaukkoa. Pelkäsin että olisi irronnut puomille mutta ei Hippi edes vilkaissut sinne. Tosin pari kertaa juoksi mun edestä puomille loppusuoralla, siinä oli päällejuoksut lähellä.
Tokoa ollaan puuhailtu pariin otteeseen. Lauantaina olin itsekseni kikkailemassa Veikkolassa. Alkuun tein ruutua, ekalla kerralla palkka ruudussa. Nyt on taas paljon paremmin bongaillut ruutua, etsii katseellaan paljon rauhallisemmin ja huomaa että tällä kertaa on järkikin mukana. Nyt menee hyvää vauhtia ruutuun suoraa reittiä, ei enää kiertele reunoilta sisään. Hyvähyvä. Tein myös muutamia ajoja ilman ruudussa olevaa palkkaa. Useampi identtinen suoritus, Hipillä on haluttu paikka hyvin hallussa. Ainakin tällä hetkellä.
Seuraamisessa olen nyt yrittänyt puuttua näykkimiseen, olen pienen ärähdyksen päästänyt jokaisesta lahkeen nappaamisesta. Ehkä vähän auttanut. Muuten seuraamispaikka on hyvä, käännökset oikelle ovat paljon parempia eivätkä aukea enää niin paljon kuin aikaisemmin.
Luoksetulossa on ihme tapahtunut ja usean vuoden tahkoamisen jälkeen on pientä ennakointia havaittavissa! Siispä tein vain suoria luoksetuloja. En hitsi edes muista milloin olen viimeksi niitä treenannut. Tein myös maahanmenoja puunkierroilla. Hipillä on tässä vähän huono tekniikka, "ryömii" maahan. Ei mikään nopein mahdollinen tapa, pitäisi oikeasti ottaa muutamia askeleita taaksepäin tän liikkeen kanssa. Hippi on sellainen räkäroiskuu-pinkoja että näihin pysähdyksiin olis oikeasti pitänyt panostaa paaaljon enemmän kuin mitä olen tehnyt. Tässä sen näkee, kunnollinen pohjatyö pitäis olla hallussa ennen kuin vaikeuttaa asioita.
Sunnuntaina otettiin agilitytreenien aikana parit tunnarit. NYT näyttäis oikeasti olevan sellainen systeemi joka on toiminut niin hyvin. Onhan noita kaikkia eri kikkoja tullut kokeiltua paitsi tätä, pelkäsin sen olevan jotenkin hankala Hipille mutta olin väärässä, täähän on toiminut kaikista parhaiten. Eli tunnarikapuloiden väliin nameja! Olin ihan varma että Hippi unohtaa täysin asian mitä oli tekemässä kun on ruokaa sekoittamassa mutta koira laski hännän, etsi huolella namit, etsi vähän ympäriltäkin nameja jonka jälkeen palasi kapuloille ja otti omansa koskematta yhteenkään muuhun! Tällä tavalla on nyt tehty kymmenisen toistoa ja jokainen on ollut hyvä! Tänään viimeksi kaksi toistoa, ei ongelmaa! Nyt on vihdoinkin tilanne, että Hippi ensinnäkin odottaa rauhassa, menee kapuloille häntä alhaalla nenä takuulla auki! Etsii ensin namit, syö ne ja sitten jatkaa "oikeita töitä", kapulan tuomisesta saa multa sitten paremman palkan. Saas nähdä toimiiko tää lauantaina, peukut pystyyn että vihdoinkin tää murheenkryyniliike alkais olemaan kasassa!
Loppuun muutamat kuvat Hipistä shelttierkkarista, oli siellä jokapaikanhöylänä mukana pyörimässä ;)
Tässä puutarhatonttu valokuvauspistettä testaamassa
"Eli mä istun siis tässä ja sit me katellaan rokotukset?" Kuva: Satu Tuominen
"No nää näyttäis olevan kunnossa" Kuva: Satu Tuominen
sunnuntai 2. lokakuuta 2011
Kirppu shelttierkkarin VSP-veteraani :)
Voihan mummeli, minkä teki! Eilen oltiin Lohjalla Etelä-Suomen Shelttien järjestämässä shelttien sivuerkkarissa. Olin ilmoittanut molemmat vetskut kehään mutta vain Kirppu pääsi näytille asti. Tällä kertaa jopa minulla toimi sensuuri sen suhteen millaisia koiria kehään voi viedä, siitäkin huolimatta että näyttelyt ovat mielestäni vain hauskaa hömpötystä. Panda on edelleen NIIN kalju, lähinnä ajellun näköinen, joten tosimummo pääsi yksin misseilemään. Päivästä tuli pitkä koska olin lupautunut auttamaan ja tarkastamaan rokotuksia. Olin siis jo heti seiskan jälkeen paikalla. Harmillisesti ei kehiä päässyt seuraamaan aamupäivän aikana kun ovella riitti kuhinaa, paljon kauniita shelttejä kuitenkin vilisi pitkin hallia.
Vetskunartut olivat lähes viimeisenä arvosteltavana ja Kirppu siellä jonon jatkona viimeisenä :) Tuomarina toimi englantilainen Mary Bathurst. Veteraaninarttuja oli ilmoitettu 12kpl mutta jostain syystä vain kuusi oli kehässä. Hämmästyksekseni tuomari jakoi kolmelle ensimmäiselle eh:t. Hipin Kiti-äitee oli ensimmäinen eri:n saanut. Myös Kirpun edellä arvosteltu koira sai eri:n. Tuomari leperteli Kirpulle pöydällä ja mummeli oli niin tärkeänä poseeraamassa ja kerjäämässä lihapullaa. Siis koiramummeli.
Kuvat: Sirpa Saari
Liikkeissä Kirppu malttoi tällä kertaa olla hyppimättä mutta vauhtia ei silti puuttunut. Tuomari arvosteli pitkään ja Kirppu seistä tönötti asennossaan karvaakaan liikuttamatta. Niin liikkis tyyppi :)
Kuva: Sirpa Saari
Tuomari katsoi Kirpunkin erinomaiseksi joten kilpailuluokassa oli kolme narttua. Tuomari juoksutti jokaisen vielä edestakaisin ja hetken tarkasteltuaan osoitti Kirpun ykköspallille :) Jouduin tosin tarkistamaan että tarkoittiko siis oikeasti first... Olin niin iloinen etten meinannut saada sanaa suustani. Kirppu on ollut aina minun silmääni niin kaunis, vähän pieni mutta siitä viis. Ja nyt edes yksi tuomari oli kanssani samaa mieltä. Kirppu sai vielä SA:n joten seuraavaksi siirryimme PN-kehään. Siellä oli parisenkymmentä kaunista narttua eikä sieltä enää sijoitusta herunnut mutta sepä ei millään muotoa meitä haitannut :)
Tämän jälkeen Etelä-Suomen Sheltit yllättivät ja palkitsivat näyttelyn vanhimman koiran. Tuo palkinto päätyi Kirpulle :) Ihana kunnianosoitus, kiitos tästä! Ylpeänä voin vielä tuoda näytille hyväkuntoisen vanhuksen joka näyttää edelleen nuoremmilleen mallia kuinka tohkeissaan kehässä voi esiintyä. ROP-veteraaniin valinnassa oli vastassa hyvin menestynyt uros, Helskon Kaleva joka oli tuomarin valinta ROP-vetskuksi Kirpun ollessa VSP-veteraani. Meille täysin riittävä saavutus!
Kuva: Sirpa Saari
Ja voi ihme sitä palkintojen määrää! Kirppu sai 20 euron lahjakortin W-Wooliin sekä näyttelyn vanhimman koiran-tittelistä että VSP-veteraanista joten sain hankittua Kirpulle ihanan villalloimen talveksi. Lisäksi saimme 2 pulloa Nutrolin Senioria, RC:n lahjakortteja, RC ruokapussin sekä hienon pytyn ja ruusukkeen. Ei näin upeita palkintoja ole missään näkynyt aikaisemmin!
Upean erkkarin olivat ESS:in puuhaihmiset järkänneet! Showlinkin tila on ihan mahtava tällaisille näyttelyille, tilaa on, parkkipaikkoja on, valoisa ja puhdas halli. Kiitämme suuresti tästä näyttelystä!
Kun kävin hakemassa lopuksi Kirpun arvostelun, kertoi kehäsihteeri tuomarin olleen ihan haltioissaan siitä missä kunnossa Kirppu oli ja kuinka sen liikkeistä ei ikinä arvaisi että koira on jo 13,5v :´)
Tässä vielä arvostelu
"Typical bitch. Well balanced. Correct widge with good stop and good underjaw. Dark well set eyes. Good ears. Well made bitch. Good rounden bone. Moved extremely well"
Hipistä muutama lause. Ontuminen meni onneksi nopeasti ohi, kolmen päivän jälkeen ei pienintäkään keventämistä ollut enää havaittavissa. Pidin kuitenkin viisi päivää ihan totaalilevossa. Nyt ollaan käyty normaalisti lenkeillä mutta agilitysta taukoillaan edellään. Mieluummin pari viikkoa turhaa taukoa kuin yksi päivä liian vähän. Kattellaan, josko ensi viikolla uskaltaisi esteille kun olisi ollut reilun kaksi viikkoa täysin oireeton.
lauantai 24. syyskuuta 2011
Taukoa pukkaa
Suunnitelmat uusiksi ja sitä rataa. Keskiviikkona kävin metsälenkillä ennen töitä, koirat riekkuivat niinkuin ennenkin enkä huomannut silloin mitään ihmeellistä. Kun kävelin työpaikan pihaan, katsoin että keventääkö Hippi välillä toista etujalkaansa mutta parin askeleen jälkeen kulki taas normisti. Kun sitten parin tunnin jälkeen kävin takahuoneessa, oli Hippi lähes kolmijalkainen. Nilkutti tosi ilkeän näköisesti :( Kävin jalan ja anturat nopeasti läpi mutten löytänyt mitään. Piiitkän työpäivän jälkeen ell ehti vielä onneksi kurkata Hipin jalan läpi, kello kaksitoista yöllä :D Mitään varsinaista kipukohtaa ei löytynyt mutta vasemman jalan biceps-jänne oli tunnettavissa, oikealla puolella ei. Tämän löydöksen perusteella vahva epäily on biceps-jänteen tulehduksesta (tenosynoviitista). Siispä koira lepoon ja kipulääkekuurille. Jää liuta kisoja käymättä mutta ei mahda mitään, tuleehan noita uusia. Nyt kolmen päivän kipulääkkeen jälkeen Hippi ei onnu mutta välillä ylösnoustessaan saattaa ihan nanosekunnin ajan keventää. Tai sitten vain kyttään sitä liiankin innolla... Hipin levossa pitäminen ei ole ihan helpoin mahdollinen tehtävä, virtaa kun ei vähennetä millään pikkupuuhailuilla.
Täytyy katsoa, mikä on tilanne nyt viikonlopun jälkeen. Jos maanantaina on yhtään keventämistä tai ontumista, varaan ajan ortopedille lisätutkimuksiin.
Sitä ennen lepäillään.
keskiviikko 21. syyskuuta 2011
Koe lähenee
Taidot vähenee. Normaalia? Pitäisi vain pitäytyä siinä "ei juurikaan treeniä"-tavassa, silleen ne liikkeet pysyy ainakin suunnilleen kasassa. Nyt ollaan siis useana päivänä otettu liikkeitä ja mehän rupeaa sopivasti hajoilemaan tässä vaiheessa kun lauantaina on koe :D
Viime to otettiin tunnaria. Ensin esineillä -> ei ongelmaa. Sitten muiden esineiden joukkoon yksi tunnarikapula -> ei ongelmaa. Yksi kokeilu tavan kapululoilla -> otti vääriä suuhun mutta toi oikean. Pah. Loppuun vielä esineillä jossa mukana yksi karvalelu, käytti sitä nopeasti suussaan mutta toi oikean.
Lauantaina tunnaria esineillä, alkuun ei meinannut löytää omaansa vaan lähti esineiltä haistelemaan muualle. Palasi itsenäisesti takaisin ja löysi omansa. Tässä hyvää on se, ettei Hippi hätääntynyt vaan malttoi tehdä töitä vaikka oma ei heti löytynytkään. Kolme toistoa ja kaikki onnistuivat. Näillä esineillä se kyllä etsii varsin ok.
Sunnuntaina kolme toistoa esineillä -> kaikki ok.
Maanantaina myös ruutua, bongasi hyvin ja juoksi kovaa ruutuun jossa palkka valmiina. Tämän jälkeen muutamia ruutuun ajoja niin lähetyspaikalta kun sivustakin, hyvin löytyi paikka myös silloin kun jätin koiran ruudun sivuun ja käskytin itse lähetyspaikalta.
Tunnarissa oli esineissä myös yksi kapula, otti sen kertaalleen suuhun ennen kuin toi omansa, aaargh! MIKSI niitä kapuloita pitää pitää suussa sen aikaa kun etsii??
Eilen otettiin vielä pienet treenit. Ensin ruutua niin että luoksetulon merkit olivat vieressä. Sinnehän Hippi kaarratti. Kielsin ja kutsuin takaisin. "Komensin" bongaamaan ruudun paremmin ja nyt menikin sinne, pienen kaarteen kautta mutta kuitenkin nopealla vauhdilla. Hitsi, kun tuohon Hipin "ruudun havaitsemiseen" ei voi enää oikein luottaa! Ennen alkoi heti etsimään virityssanan jälkeen ruutua, sen huomatessaan jähmettyi hetkeksi ja silloin tiesi että ruutu havaittu. Nykyään pää pyörii kuin tuuliviirillä enkä pysty olemaan aina varma siitä, mitä se on löytänyt. Eilen kyllä palkkasin siitä kun merkkasi katseellaan ruudun, tiedä sitten tajusko siitä mitään.
Tunnarissa olin päättänyt ottaa normikapuloilla ja kieltää väärän koskemisesta. Tällä hetkellä kun on tilanne että Hippi tuo oikean lähes 100% varmuudella mutta ei selvästi tiedä sitä että muihin ei saisi koskea. Alkuun ajattelin että se menee varmuuden kautta pois mutta nyt juuri ei siltä näytä. No, tämä ei mennyt ihan niinkuin ajattelin. Tein liikkeen niin että olin itse kapuloilla ja kutsuin Hipin etsimään. Ekalla kerralla etsi hienosti, en päässyt korjaamaan. Toisella kerralla otti väärän suuhun, sanoin OHO (joka on siis Hipin vituiks meni-sana), tästä pudotti kapulan ja jäi seisomaan sen näköisenä että hukassa oli. Käskystä jatkoi etsimistä, löysi oikean mutta pudotti sen samantien sen näköisenä että saako edes tän sit tuoda, HÄH? Kannustin tuomaan ja palkkasin kunnolla. Seuraavassa toistossa oli taas epävarma mutta toi oikean.
Tehtiin sitten vielä esineillä joissa kerran otti väärän hetkeksi suuhun mutta muuten teki hyvin.
Luoksetulossa ennakoi ekaa seisomista :D Se on jännä, silloin kun on liikkuri niin Hippi ennakoi mutta silloin kun treenaan yksin niin ei ennakoi! Ja kaikki virittelyt aivan samat. Otin siis läpijuoksuja, pysähdyksiä ei treenattu. Eihän ne toimi kuitenkaan :D
Otin vielä liikkeestä istumista jossa jäi kaksi kertaa seisomaan vaikka tämä on ollut tosi varma liike! Wuhuu! Joudun siis kokeessa vähän varmistamaan pään kääntämisellä, ei voi mitään.
Eipä jäänyt mitenkään varma olo kaikesta treenailusta. Enkä tee kyllä muuta enää kuin luoksetulon pysäytyksiä puunkierroilla lenkillä, muutamat ruutuun ajot ja torstaina vielä tunnaria. Muut liikkeet saavat jäädä herran haltuun.
Loppuun Kirpun kuulumiset. Kesällä vaivannut yskä on lähestulkoon historiaa :) Diagnoosina krooninen bronkiitti joka on melko yleinen vanhoja shelttejä. Hoitona tällainen "astmapiippu" joka on McGyvermaiseen tapaan tuunattu koiralle sopivaksi. Jeesusteipillä vessapaperirulla kiinni tuohon piipun päähän ja avot, sheltin nokkaan täydellisesti istuva maski rakennettu :D Kirppu ei niin rakasta tätä viritystä mutta joutuu kärsimään siitä kaksi kertaa päivässä. Ja oireet pysyvät poissa :)
Viime to otettiin tunnaria. Ensin esineillä -> ei ongelmaa. Sitten muiden esineiden joukkoon yksi tunnarikapula -> ei ongelmaa. Yksi kokeilu tavan kapululoilla -> otti vääriä suuhun mutta toi oikean. Pah. Loppuun vielä esineillä jossa mukana yksi karvalelu, käytti sitä nopeasti suussaan mutta toi oikean.
Lauantaina tunnaria esineillä, alkuun ei meinannut löytää omaansa vaan lähti esineiltä haistelemaan muualle. Palasi itsenäisesti takaisin ja löysi omansa. Tässä hyvää on se, ettei Hippi hätääntynyt vaan malttoi tehdä töitä vaikka oma ei heti löytynytkään. Kolme toistoa ja kaikki onnistuivat. Näillä esineillä se kyllä etsii varsin ok.
Sunnuntaina kolme toistoa esineillä -> kaikki ok.
Maanantaina myös ruutua, bongasi hyvin ja juoksi kovaa ruutuun jossa palkka valmiina. Tämän jälkeen muutamia ruutuun ajoja niin lähetyspaikalta kun sivustakin, hyvin löytyi paikka myös silloin kun jätin koiran ruudun sivuun ja käskytin itse lähetyspaikalta.
Tunnarissa oli esineissä myös yksi kapula, otti sen kertaalleen suuhun ennen kuin toi omansa, aaargh! MIKSI niitä kapuloita pitää pitää suussa sen aikaa kun etsii??
Eilen otettiin vielä pienet treenit. Ensin ruutua niin että luoksetulon merkit olivat vieressä. Sinnehän Hippi kaarratti. Kielsin ja kutsuin takaisin. "Komensin" bongaamaan ruudun paremmin ja nyt menikin sinne, pienen kaarteen kautta mutta kuitenkin nopealla vauhdilla. Hitsi, kun tuohon Hipin "ruudun havaitsemiseen" ei voi enää oikein luottaa! Ennen alkoi heti etsimään virityssanan jälkeen ruutua, sen huomatessaan jähmettyi hetkeksi ja silloin tiesi että ruutu havaittu. Nykyään pää pyörii kuin tuuliviirillä enkä pysty olemaan aina varma siitä, mitä se on löytänyt. Eilen kyllä palkkasin siitä kun merkkasi katseellaan ruudun, tiedä sitten tajusko siitä mitään.
Tunnarissa olin päättänyt ottaa normikapuloilla ja kieltää väärän koskemisesta. Tällä hetkellä kun on tilanne että Hippi tuo oikean lähes 100% varmuudella mutta ei selvästi tiedä sitä että muihin ei saisi koskea. Alkuun ajattelin että se menee varmuuden kautta pois mutta nyt juuri ei siltä näytä. No, tämä ei mennyt ihan niinkuin ajattelin. Tein liikkeen niin että olin itse kapuloilla ja kutsuin Hipin etsimään. Ekalla kerralla etsi hienosti, en päässyt korjaamaan. Toisella kerralla otti väärän suuhun, sanoin OHO (joka on siis Hipin vituiks meni-sana), tästä pudotti kapulan ja jäi seisomaan sen näköisenä että hukassa oli. Käskystä jatkoi etsimistä, löysi oikean mutta pudotti sen samantien sen näköisenä että saako edes tän sit tuoda, HÄH? Kannustin tuomaan ja palkkasin kunnolla. Seuraavassa toistossa oli taas epävarma mutta toi oikean.
Tehtiin sitten vielä esineillä joissa kerran otti väärän hetkeksi suuhun mutta muuten teki hyvin.
Luoksetulossa ennakoi ekaa seisomista :D Se on jännä, silloin kun on liikkuri niin Hippi ennakoi mutta silloin kun treenaan yksin niin ei ennakoi! Ja kaikki virittelyt aivan samat. Otin siis läpijuoksuja, pysähdyksiä ei treenattu. Eihän ne toimi kuitenkaan :D
Otin vielä liikkeestä istumista jossa jäi kaksi kertaa seisomaan vaikka tämä on ollut tosi varma liike! Wuhuu! Joudun siis kokeessa vähän varmistamaan pään kääntämisellä, ei voi mitään.
Eipä jäänyt mitenkään varma olo kaikesta treenailusta. Enkä tee kyllä muuta enää kuin luoksetulon pysäytyksiä puunkierroilla lenkillä, muutamat ruutuun ajot ja torstaina vielä tunnaria. Muut liikkeet saavat jäädä herran haltuun.
Loppuun Kirpun kuulumiset. Kesällä vaivannut yskä on lähestulkoon historiaa :) Diagnoosina krooninen bronkiitti joka on melko yleinen vanhoja shelttejä. Hoitona tällainen "astmapiippu" joka on McGyvermaiseen tapaan tuunattu koiralle sopivaksi. Jeesusteipillä vessapaperirulla kiinni tuohon piipun päähän ja avot, sheltin nokkaan täydellisesti istuva maski rakennettu :D Kirppu ei niin rakasta tätä viritystä mutta joutuu kärsimään siitä kaksi kertaa päivässä. Ja oireet pysyvät poissa :)
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)