Roskilden reissu

Olipas melkoisen rankka reissu vaikka menikin niin nappiin kun vaan voi mennä! Tosin ensimmäinen mutka tuli jälleen lentokentällä kun virkailija sanoi Hipin olevan liian iso lentokassiin. Onhan se tosi hyvä, että ovat nykyään tarkempia asian suhteen mutta onneksi sain puhuttua koiran koneeseen. Olisi muuten tullut ajateltua lyhyempi reissu kun oltais jääty tiskille.
Oltiin tultu hyvissä ajoin kentälle joten odoteltiin portilla lentoa tunnin verran, Hippi otti lungisti ja nukkui lattialla.



Itse lento meni tuttuun tapaan, Hippi kääntyi ehkä kerran kassissaan ja muuten veti sikeitä. Ruotsissa vaihtokin onnistui näppärästi eikä jatkolentokaan tuottanut Hipille ongelmia. Tanskassa odoteltiin kolmisen tuntia kyytiä. Onneksi ilma oli aurinkoinen joten istuttiin Hipin kanssa pihalla lueskelemassa.

Ollaan saavuttu kohteeseen!


Lopulta Vuokon seurue saapui myös Tanskaan ja kavuttiin matkailuauton kyytiin jossa Flow jo innokkaana odottelikin! F oli ollut helppo matkaseuralainen, mitä nyt oli kerran varastanut Jos-holskun ruoat. Perjantaina ajettiin suoraan Roskilden leirintäalueelle joka olikin ihan näyttely/kisapaikan vieressä. Oli kyllä tosi näppärää asua ihan tapahtumien vieressä, pystyi käymään välissä vaihtamassa koiria tai hakemassa vaatetta lisää. Sää oli muuttunut harmaammaksi ja sellaisena se pysyikin koko viikonlopun ajan. Kylmää, märkää ja harmaata. Ei varsinaisesti ihan mikään ihannesää.

Lauantaina oli Hipin vuoro päästä näytelmäkehään. Shelttejä oli saapunut 44 Blaz Cavcicin arvosteltavaksi. Taso oli samalla lailla vaihtelevaa kuin Suomessakin. En katsonut kaikkia koiria mutta luonteet näyttivät hyvin reippailta muutamia vässyköitä lukuunottamatta. Veteraaninarttuja oli 4 kappaletta. Hippi oli kovin tohkeissaan ja jos kehässä olisi palkittu täpäkin esiintyjä, olisi tämä palkinto kuulunut ehdottomasti Hipille. Siellä se seisoi kuin tinasotilas asennossaan. Tuomari huomasi puuttuvan hampaan mutta totesin siihen vain että se piti poistaa. Eikä hän syytä siihen kysynyt. Laatuarvostelussa tuli eri ja kilpailuluokassa Hippi oli kolmas, voitti sentäs yhden inttivalion :P Arvostelu oli vähän mitäänsanomaton, sellaista yleistä diipadaapaa mutta niinhän noi tuppaa olemaan "9 years tricolour bitch of good size and type. Very lively. Correct feminin head. Compact neck. Good body, good angulation and movement" Tosin mua nauratti toi very lively-kommentti, sellainen se Hippi on <3

Leirintäalueen suihkut olivat oikein ihana kokemus. Vaati vähän sisua käydä sellaisessa kylmässä katoksessa suihkussa, ilman mitään lämmitystä. Onneksi vesi oli siedettävän lämmintä. Olishan tuo kokemus ollut astetta miellyttävämpi jos ulkona ei olisi ollut niin pirun kylmä. Tästä(kin) selvittiin kuitenkin hengissä ja asuntoautossa oli onneksi toimiva lämmitys.



Sunnuntaina ilma oli vieläkin kurjempi. Vettä tihkutti heti aamusta alkaen eikä vähäiset lämpöasteet piristäneet millään muotoa. Eipä siinä muu auttanut kuin lähteä raahautumaan koiratanssikehälle joka oli näyttelyn isossa kehässä keskellä myyntikojuja. Heti alkuun oli käynnistymisvaikeuksia kun sähköä ei tullut ja kaapeleita piti vaihtaa. Tämän takia kisat pääsivät alkamaan myöhässä. No hei, mikäs siinä tihkusateessa seistessä. Meillähän ei luonnollisesti mitään telttoja ollut mukana (toisin kuin noin jokaisella tanskalaisella, taitavat tuntea maansa sääolosuhteiden vajaavaisuudet). Vuokko ja Jos aloittivat kilpailun sillä Vuokon spitz-lapset olivat menossa näyttelykehään melkein heti kt-kisan jälkeen. Jos tekikin hienon suorituksen johon sai olla syystäkin tyytyväinen! Luokkajärjestys oli ihan sikinsokin ja koska en tietenkään ollut ottanut lähtöluetteloa mukaani, olin ihan pihalla kisan kulusta. Muistelin vain, ettei Flow ollut ihan ensimmäinen 3-luokassa. Tihkusateessa vuoroa odotellessa alkoi takin poisottaminen tuntua hyvin epämiellyttävältä ajatukselta, kuin myös ohjelman alun maassa makaaminen. Märkä ruohokaan kun ei kauhean houkuttelevalta tuntunut.


3-luokassa oli hyvä taso, koirat olivat kauttaaltaan teknisesti tosi taitavia ja uusia ideoita temppuihinkin tuli. Flown esitys meni hyvin. Reippaasti könysin sinne litimärälle ruohollekin makaamaan. Sen kerran kun sitä on kuitenkin Tanskaan asti lähdetty kisaamaan niin tehdään sitten tyylillä ;) Flow hoiti oman osuutensa kellontarkasti, ei onneksi tietoakaan viime kisojen hämmennyshetkistä joten uskon niiden johtuneen kyseisten kisojen olosuhteista ja siitä, että koira pääsi niin myöhään halliin juoksun takia. Ihan loppu meni vähän vammaisesti kun olin hippasen liian nopeasti loppuasennossa vilkuttelemassa, musiikki sitten jatkuikin vielä aika pitkään joten siinä me sitten tönötettiin ja vilkutettiin...



Kisan jälkeen vietiin koirat hetkeksi autoon lepäämään ennen kun lähdettiin taas kisapaikalle jännittämään palkintojenjakoa. Jos oli ainoa luokassaan ja koska sai kuitenkin hyvät pisteet, oli Tanskan HTM-serti näin plakkarissa! Freestyle-luokassa oli 7 osallistujaa ja Flow meni nappaamaan luokkavoiton sertin kera! Kisa oli tosi tiukka, eroa kakkoseen oli vain 0,23 pistettä! Flow sai pisteitä yhteensä 26,8/30. Kommentteja saatiin muutamia: " Fin udförelse, mygt fine detaljer" Good timing trough the hole story. Nice work. Good Intro tells the story very well".
Huimaa, nyt Flowlla on Ruotsin ja Tanskan sertit odottelemassa Suomen "kolmatta" eli valioivaa sertiä. Aikarajahan ei ollut vielä täynnä viime kisoissa joten ehkäpä joskus Flow saa nuo kolme valionarvoa kerralla. Tai itseasiassa vissiinkin neljä sillä noista saanee rakennettua kasaan myös Pohjoismaiden koiratanssivalionarvon! No, se on sen ajan murhe. Se valionarvo tulee jos on tullakseen.


Voittoisat kaverukset


Kisojen jälkeen lähdettiin ajelemaan Ruotsin puolelle jossa yövyttiin Skånessa eläintarhan leirintäalueella. Matkalla huomattiin yhden renkaan olevan hieman huonossa hapessa. Soitto auton omistajalle ja sovittiin, että ajetaan kuienkin perille ja aamulla vaihdetaan vararengas alle. Leirintäalueella taas huomattiin, että kaasu oli asuntoautosta loppu eikä lämmitys toiminut. Kylmä yö siis tiedossa eikä aamulla autossa ollutkaan enää kuin 9 astetta lämmintä. Olin pukenut paljon vaatetta ylle mutta silti aamulla olin aivan jäässä. Herätys oli aikaisin jotta päästiin heti ensimmäisenä jonottamaan autohuoltamon pihalle. Onneksi nämä suostuivat vaihtamaan renkaan samantien joten päästiin sitten jatkamaan matkaa kohti Tukholmaa. Ajomatka meni suht näppärästi vaikka aikaa kuluikin pysähdyksineen melkein 9 tuntia. Siihen päälle pienet seikkailut isolla autolla Tukholman keskustassa kun ensin ajoimme väärään terminaaliin. Lopulta päästiin kuitenkin laivaan jossa mahdutimme yhteen hyttiin kuusi koiraa ja 3,5 ihmistä. Eikä tehnyt edes tiukkaa :)


Hiukan tärähtänyt kuva iloisesta matkaseurueesta.



Tiistaina oltiin aamulla Turussa josta vielä parin tunnin ajomatka kotiin. Ehdin käydä kotona pienillä päikkäreillä ja sitten reippaana (=rättiväsyneenä) iltavuoroon. Yksi lisävapaapäivä ei olisi ollut lainkaan huono idea.

Tänään sain Dion hoidosta kotiin. Siellä oli käynyt pieni tapaturma kun hässäkkätilanteessa Dio oli saanut pienen tokkaisun päähänsä. Onneksi mitään ei mennyt rikki ja selvittiin karvojen ajelulla ja antibioottikuurilla. Koirat ovat koiria ja näitä nyt vaan sattuu ja tapahtuu vaikka olisi kuinka varovainen. Onni onnettomuudessa ettei kulmahammas osunut silmään vaan teki pienen reiän tuohon stopin kohdalle. Nyt siitä on karvat ajeltu ja Piupalilla on aika katu-uskottava look.



Onneksi karvat ovat uusiutuva luonnonvara eikä pentua haava häiritse millään muotoa. Pieni reikäpää <3

(Bloggeri ei taas anna tehdä noita kappalejakoja... Nyt on pätkiä ihan pötkössä! Siksi välissä on muutama aiheeseen liittymätön kuva jakamaan tekstiä)