14 viikkoa

Dio on tänään 14 viikkoa vanha. Heh, vanha-sana on ehkä tässä yhteydessä vähän omituinen, kyseessä kun on pesunkestävä kakara. Dio on ihan hirmuinen riiviö. Sitä ei ole varmaan kertaakaan kielletty mistään ja meno on sen mukaista. Se roikkuu edelleen lahkeessa kun yritän pukea housuja jalkaan, repii sukkia jalasta kun makaan sohvalla ja on muutenkin ihan hirveän ihana terrorosti. Iltaisin saa edelleen järjettömiä villikohtauksia jolloin juoksee hullu ilme naamallaan ympäri kämppää. Noi hepulit on oikeasti niin huvittavaa seurattavaa! Mutta osaa Dio käyttäytyäkin. Töissä on ollut ihan hipihiljaa ja kiltisti kun tajusin pistää häkin päälle vähän näköestettä. Se otti helposti kierroksia kun porukkaa tuli ja meni eikä se päässyt mukaan. Viettää kiireiset ajat häkissä ja hiljaisemmat hetket saa olla muun lauman kanssa keittiössä.



Eilen mittasin strategiset mitat, painoa on aikas tasan 4kg ja korkeutta kynä selän päällä ja viiva seinään-menetelmällä 29cm. Dio on kasvanut tosi tasaisesti vaikkakin nyt alkaa rumavaihe lähenemään. Kuono on venähtänyt ja kojoottimaiset piirteet ottavat vallan. Eiköhän siitä kuitenkin ajan kanssa ihan sheltin näköinen otus tule. Dio on ruokittu pelkästään raakaruoalla, onneksi kasvattajalta tulivat hyvät ohjeet pennun ruokintaan. Flown kanssahan en uskaltanut ihan kokonaan raakaruokaa syöttää, sai nappulaa osana. Tosin on Diollakin yksi kilon nappulapussi naksutteluun, tällä käytöllä se vaan kestää aika lailla ikuisuuden. Tämän viikon naksutteluna on ollut purkin päälle nouseminen etujaloilla. Nää on ihan vain sheipattuja temppuja jotta Dio oppii ajattelemaan itse, houkuttelua käytän sitten muiden temppujen kanssa. Tosin nyt kun Dio osaa seistä etujalat purkin päällä, jää tämä temppu odottelemaan aikaa myöhäisempää. Fyssarin luennolta jäi mieleen se, että vadin kiertäminen etujalat sen päällä ei ole pennuille hyvä temppu sillä sivuttaiset askeleet eivät ole kasvavan koiran lonkille hyväksi. Tämän Dio ehtii oppimaan myöhemminkin. Muuten on oppinut hirmu hienosti tarjoamaan asioita, innostuu hirmuisesti kun näkee että kaivan naksun ja namit esille. Hyvähyvä :)

Keskiviikkona Hippi pääsi tuuraamaan Flowta agilitytreeneihin. Töissä on jälleen vähän tilanne päällä kun puuttuu puolet työntekijöistä ja olin niin puhki, että meinasin jättää koko treenit välistä. Onneksi lähdin tuon terapiakoiran kanssa treenaamaan sillä Hippi oli ihan huippuhyvä! Eihän mulla tietenkään mitään videota ole todisteeksi mutta Hippi oli oikeasti vain ihan hirmu taitava. Kerrassaan hyvä fiilis jäi näistä treeneistä, onneksi tuli kuitenkin lähdettyä!

Flowkin on onneksi päässyt treenaamaan parina aamupäivänä ennen töihin menoa. Työn alla edelleen edessä kävely. Nyt on saatu muutamia edistysaskeleita (eli siis konkreettisesti eteenpäin suuntaavia askeleita :P ) aikaiseksi. Flow silti helposti sekoittaa tän sivuaskeleihin eikä mikään ihme kun sitä ollaan aika paljon tehty. Torstaina mulla ei ollut enää kosketuskeppiä apuna vaan kannustin vain Flowta ottamaan askeleita ja niitähän tuli aina muutama! Ehkä tää tästä edistyy! Toinen hirmu vaikea asia on Flowlle ollut tassujen nostot seisten. Sillähän on ollut ihan hirmuisen vahvat tassun heilautukset mutta se onkin aina istunut joten seisten tää on iiihan eri juttu bordercollien ajatusmaailmassa. Tätä on myös hinkattu ajan kanssa ja nyt tassut nousee vaikka välillä peppu meinaa ihan väkisin painua maahan. Katsotaan, saako näistä sellaista hienoa vieressä askellusta ikuna aikaiseksi.



Tiukka viikonloppu taas edessä kun vuorossa on kolmas ja viimeinen koiratanssi-tuomarikurssi. Tän jälkeen alkaa harjoitusarvostelut ja ehkä sitä sitten joskus valmistuu ihan viralliseksi ylituomariksi. Tällä hetkellä se tuntuu aika kaukaiselta ajatukselta!