Hippi ja Flow rykäisivät tänään molemmat Forssan rally-tokokisoissa 100 pisteen suorituksen! Rata oli hämmästyttävän helppo, lyhyt ja simppelin selkeä.
Kun katselin kisapaikalle tultuani tuota alo-luokan karttaa, luulin siitä puuttuvan puolet radasta mutta kyllä se juuri tuollainen oli. Hippi oli suoritusvuorossa ensimmäisenä joten kävin radan vain paristi läpi rataantutustumisessa ja sitten koiraa seurauttamaan. Tämä tyyli näyttäisi sopivan Hipille, nytkin se oli tosi rauhallinen ja malttavainen radalla. No, kuten sanottua, rata oli lyhyt ja loppui ennen kun pääsi edes kunnolla alkuun. Mielestäni en tehnyt mitään radikaalia virhettä itse mutta koska tämän lajin arvostelu on mulle vielä hieman mysteeri, jäin suurella mielenkiinnolla odottelemaan pisteitä. Vihdoin pisteet raaputettiin seinälle ja Hippi sai kun saikin täydet 100 pistettä!
Flown vuoro oli reilun kymmenen koirakon päästä joten ei muuta kuin Hipille palkat ja sitten koirien vaihto. Flowlle tuo hihna on edelleen vähän omituinen juttu, on sen kanssa päivälenkille lähdössä. Tarttis varmaan treenata enemmän hihnan kanssa mutta toivottavasti siitä pääsisi nopeasti eroon. Flown suoritus oli siisti ja hallittu enkä tällä kerralla vienyt siltä pisteitä omilla töppäilyillä. Radan päätyttyä kehuin Flowta tapani mukaan ja sehän meinasi napata hihnan suuhunsa. Pyysin sen äkkiä seuraamaan jotta päästiin kehästä pihalle ilman hylkyä.
Flown pisteiden tultua seinälle, tuli tämä rally-efekti esiin sillä myös mustavalkee sai 100 pistettä! Kumpi olikaan nopeampi suorittaja?
Ja hei, ei se voitto vaan rehti kaksoisvoitto sillä tyypit valtasivat kaksi ekaa sijaa. Hippi oli tällä kertaa melkein kolme sekuntia rivakampi rallailija joten shetlantilainen ykköspallille ja Flow kakkospallille. Ei pöllömpi reissu!
Hankin muuten Lidlistä halpiskaiuttimen josta lähteekin yllättävän hyvin ääntä. Kävin testaamassa sitä viikolla ja treenasin hetken HTM:ää samalla. Hyvin kuului noin parinkymmenen metrin päähän joten ihan hyvä ostos. Mulla oli ennestään music angel mutta sen ääni ei ymmärrettävästi ulkona pitkälle kuulu. Hippi sai tehdä paristi oman ohjelmansa mutta Flow joutui tyytymään vain positioiden treenaamiseen sillä sen musiikkia mulla ei ollutkaan kännykässä. Ens viikko aikaa ja sitä rataa.
Näin alkoi Dion arvostelu ekassa näyttelyssään. Tuomarina sateisessa Tuomarinkartanossa oli Ann-Christine Johansson ja pentuja oli kehässä kolme kappaletta. Dio käyttäytyi varsin mallikkaasti, seisoi ryhdikkäästi ja liikkui hienosti ilman välipomppuja! Tuomari piti kovasti Diosta ja arvostelu oli oikein mukava: " Mycket lovande valp. Vackert välformat huvud med välplaserande öron. Snygg hals och överlinje. Bra kors. Mycket bra vinklar. Rör sig bra". Piupali ei saanut voitostaan pokaalia vaan otin mieluummin lahjakortin jonka pystyi käyttämään näyttelyalueen kojuissa. Tämä on oikeasti ihan tosi hyvä systeemi! Näyttelypäivä oli meidän osalta lyhyt ja ytimekäs joten päästiin ajelemaan aikaisessa vaiheessa kotiin. Hyvä näin.
Illalla käytiin vielä hallilla treenaamassa. Dio sai aloittaa hypylle tarjoamisen jonka hiffasikin vauhdilla. Alkuun palkkasin namilla mutta vaihdoin nopeasti leluun kun lamppu alkoi syttymään. Dii harjoitteli myös odottamista joka etenee hiiitaaastiii. Matka on edelleen muutamassa askeleessa ja odotusajat muutamia sekunteja, pentu on sen verran sinkoileva ettei tässä vaan voi edetä kauhean nopeasti...
Hipin kanssa tein HTM-ohjelman kertaalleen läpi ja sitten naksuttelin muutamia positioita ja sivuaskeleita. Tekee periaatteessa sivuaskeleet suorassa mutta jos alkaa keulimaan, jää myös takapää jälkeen. Mutta mistä saisi malttia tuon ikäiselle koiralle joka on koko elämänsä saanut olla kupliva ja keuliva ;) No, tehdään mitä osataan ja katsotaan mihin se riittää. Hipin kanssa ei tavoitteita ole, se voi tehdä tosi hienosti tai tosi räyhäkkäästi. Riippuu niin monesta asiasta eikä niihin voi aina vaikuttaa. Hippi on Hippi.
Flown kanssa hinkkasin positioita. Näitä ei olla pitkiin aikoihin treenattu kunnolla, muutamia yksittäisiä toistoja silloin tällöin mutta nyt tein vaihtoja ja varmuutta seuraamisiin. Ensimmäistä kerta myös oikean puolen seuraaminen onnistui ilman käsitargettia, tauko on jälleen kerran tehnyt hyvää! Oikean puolen seuraamisen kanssa olen tahkonnut kauan, se ei vaan ole tuntunut hyvältä mutta tänään oli eka kerta kun Flow teki sitä oikeasti kunnolla. Agilityesteet taas hieman häiritsivät Flowta, se kun jää tosi helposti jähmeilemään kaikesta häiriöstä. Pitäisi siis enemmän treenata häiriöiden kanssa mutta harvemmin niitä on mukana. Flowlle tosin riittäisi häiriöksi maassa olevat merkit ja lelut mutta jostain syystä en tätä ole tehnyt, ehkä pitäisi.
Eilen käytiin rallytokoilemassa Orimattilassa. F ja H pääsivät molemmat mukaan. Tavoitteena oli tehdä kaikki kyltit ja olla itse pilaamatta koirien suorituksia. Tämä melkein onnistuikin, pieni moka kävi itselläni joka tosin tällä kertaa vei vain pisteitä Flowlta. F lähti numerolla 11 joten ehdin muistutella rataa mielessäni useampaan otteeseen. Tää ratatyöskentely on vaan niin hankalaa, mulle siis! Flow oli lähdössä vähän kyttäilevä, sitä selvästi häiritsee kyltit joten ratatreeniä pitäisi tehdä niin paljon enemmän. Teki kuitenkin tosi kiltisti hommia, tosin jouduin juttelemaan ja kannustamaan sitä radalla. Flow tuntuu tosi tahmaiselta tällaisessa verkkaisemmassa lajissa. Ei välttämättä näytä siltä videolta mutta se tuntuu siltä kuin olisi useissa kohdissa jätättämässä tai muuten vain tahmaantumassa. Tää tunne voi toki olla myös sitä, että Hippi on niiin erilainen. No anyway, Flow sai -10 pistettä kyltillä nro 5, Flow tuli aavistuksen vinoon perusasentoon edestä ja pyysin sen korjaamaan. Tässä lajissa siitä lähtee 10 pistettä kun se vino pa ei olisi pudottanut yhtään pistettä. Loppukommenttina luki "erinomaista työskentelyä" ja kyllähän F tunnollisesti teki kaikki vaadittavat asiat.
Flown rallattelut
Hippi oli luokan viimeinen numerolla 21 joten ehdin seuruuttaa sitä ympäri kenttää tovin. Hippi on siitä hassu koira, että se parantaa tekemistä kun saa tehdä "tarpeeksi". Kun tein rataa mielikuvaharjoitteluna sen kanssa useaan otteeseen ja pidin sen kokoajan työmoodissa, oli se kehässä sopivan innokas olematta ylikierroksilla. Toisessa eteentulossa alkoi tas hieman komentamaan mutta muuten teki oikein mallikkaasti. 360 oikealle kyltillä osui hieman kylttiin, siitä -1 ja pujottelussa tuli kontr -1 kun ilmeisesti seuraamisessa esti hieman kulkua. Hipille siis pisteitä 98 ja kommenttina "hieno takapään käyttö, oikein pätevää työtä.
Tän vuoden rutistus on onnellisesti päätöksessään. Projekti vaati paljon kilometrejä, kaksi reissua Ouluun, viisi Tampereelle ja kerran Saloon. Projekti vaati myös paljon kärsivällisyyttä ja hermoja mutta nyt on pieni tunne siitä, että tietää mitä tekee. Jatkuvaa oppimistahan tämä edelleen on mutta nyt on onneksi päässyt edes hieman jyvälle lajin hienosäädöistä. Jahka kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunta tämän vielä lopullisesti hyväksyy, on meikäläinen valmis koiratanssin ylituomari :) Kaksi kutsua on jo tullut arvostelemaan joten uudet tuomarit tulevat tarpeeseen.
Tuomarikolleegio oli sunnuntaina ja jo alku oli hieman tökkivä. Olin antanut Diolle jostain kisoista saamamme muruluun ja sehän ei pennulle oikein sopinut, se kun ei ole tuollaisia mössöluita oikein syönyt. Dio-parka oksensi yöllä useita kertoja ja läjiä kahden aikaan yöllä siivotessa kävi jo mielessä, että en mitenkään voi aamulla Tampereelle lähteä. Dio kuitenkin oli aamulla pirteä ja söi halukkaasti pienen määrän raejuustolientä joten annoin sille vatsahapposalpaajaa ja päätin lähteä liikkeelle. Huonosti nukuttu yö aiheutti pientä väsymystä mutta se korjaantui kahvikup(e)illa.
Kolleegiossa oli 11 arvosteltavaa koirakkoa eri luokista. Yksi koirakko esiintyi jonka jälkeen puitiin arvostelu heti läpi. Virallisia tuomareita oli kolme paikalla ja meitä "kolleegiolaisia" myös kolme. Tämän porukan kesken tuli paljon hyvää keskustelua arvosteluista, yhtä oikeaa vastaustahan ei ole joten siksi niitä tuomareita on virallisissa kisoissakin kolme. Tasoittaa eri ihmisten painotuksia pisteiden keskiarvossa. Eri mieltä saa olla mutta mielipiteet tulee pystyä perustelemaan. Päivän aikana oli ilahduttavaa huomata miten oma linja piti (myös verrattuna aikaisempiin kisoihin) ja piste-erot olivat pieniä toisiin tuomareihin verrattuna. Arvostelu on muuttunut hieman helpommaksi, ei siis helpoksi. Onneksi nuo harjoitusarvostelut olivat niin pian kurssin jälkeen, pääsi heti soveltamaan opittuja asioita käytännössä useampaan otteeseen. Onhan tässä ihan vasta polun alkupäässä mutta nyt ne ensimmäiset askeleet on otettu, tästä matka jatkuu!
Diokin nukkui koko päivän rauhassa häkissään, ei oksentanut enää kertaakaan ja illalla oli kotona tylsän päivän takia varsinainen villiviikari. Penulta ei armoa herunut vaikka omistajalla oli rankka päivä takana ;)
Viime sunnuntaina maajoukkuetreeneistä ei montaa sanaa kerrottavaksi riitä. Mä käytin oman puolituntiseni seisomalla kentällä ja mumisemassa mitä me aiottaisiin tehdä jos Flow vaan osais suunnitellut jutut. Lähtökohdat ovat selkeät, ei musiikkia eikä tarvittavia liikkeitä kasassa. Tällä lähdetään liikeenteeseen! Ontuminen on edelleen tosi haparalla pohjalla joten olen vain vahvistanut jalan pitoa ylhäällä. Tässäkin on Flowlle haastetta riittämiin, se kun haluaisi niin kovasti huitoa! Kokeilin myös esineen kantamista samalla kun Flow kävelee mun edessä eteenpäin. Aluksi oli lelu suussa mutta sen kanssa jäi vain seisomaan totaalisen hölmistyneenä. Otin sitten noutokapulan jonka kanssa kävelykin alkoi luonnistumaan. Ohjelmassa Flown pitäisi kantaa esinettä musta poispäin mutta tämä näyttäisi olevan sovellettavissa olemassa olevista taidoista. Saatiin silti vinkkejä porukalta joista otetaan osa varmasti käyttöön.
Päivän paras anti oli huomata miten hienosti Dio osasi vain olla hallin reunamilla. Sidoin sen hihnalla kiinni Hipin viereen ja sinne tyyppi nukahti. Oli myös kiltisti odottamassa Flown treenin ajan! Ihan lopussa tuli pieni itku kun heitin Flowlle lelun hallin toiseen päähän, juokseva F oli vielä vähän vaikeaa katseltavaa kakaralle. Mutta noin muuten Dio sai kymmenen pistettä käytöksestään, jaksoi niin hienosti pitkän ja tylsän päivän!
Siellä se nukkuu!
Ai niin, Flow sai kirjeen Ruotsin kennelliitosta. Nyt on valionarvot vahvistettu, vielä odotellaan PKU:n (?) päätöstä pohjoismaiden koiratanssivalionarvosta. Ihan hauska tittelirivi se on noinkin!
Noin muuten Flow onkin taas vähän tauolla, siitä kun irtosi taas palanen. Oltiin lenkillä Nummelan lentokentällä jossa se juoksutti shelttilaumaa innoissaan. Oli lenkin lopussa vähän könkkä ja tässä lopputulos, oikean takajalan anturasta oli pala kuoriutunut pois. Hitsin kaahari, aina sitä sattuu ja tapahtuu.
Onneksi Vetramil, Vetericyn ja jalan suojaus ulkona ovat tehneet tehtävänsä ja anturassa on jo uutta pintaa päällä eikä Flow enää arista sitä hiekalla kävellessä. Ulkoilut tapahtuvat toki vielä tovin remmissä. Flow on kyllä päässyt uimaan, pääsee edes vähän väsyttämään itseään.
Eilen käytiin Piskipajalla treenaamassa. Tai sheltit pääsivät, Flow joutui tyytymään muutamiin helppoihin aktivointitemppuihin saikun takia. Dio alkaa hiljalleen hiffaamaan miten hauskaa tekemminen voikaan olla. Sehän on ollut vähän sellainen itsenäinen viipottaja joka lähtee helposti omia juttuja puuhastelemaan. Siksi sen treenit ovat olleet superlyhyitä ja täynnä onnistumisia. Nyt alkaa maltti riittämään vähän pidempiinkin sessioihin, ilman häiriötä toki, sitä se ei juurikaan kestä. Mutta mihinkäs tässä kiire. Tehdään omalla tahdilla juttuja ja katsotaan mitä siitä seuraa :)
Hippi pääsi treenaamaan HTM:ää. Löysin sille simppelin musiikin josta sai pätkittyä just 1:30 min kestävän mjuusikan. Ohjelmakin tulee olemaan simppeli, ei liikaa positionvaihtoja sillä ne pistää vähän kuumottamaan Hippiä. Tosin Hippiä nyt saattaa kuumottaa ihan pelkkä seuraaminenkin :P Hippi kuitenkin teki treeneissä hyvinkin maltillisesti vaikka meno oli hieman päämäärätöntä kuljeskelua, ohjelma kun ei ole ihan vielä valmiina omassa päässä.
Tänään Dio kohtasi ensimmäistä kertaa trimmaussakset. Kuvista on ehkä näkynyt tuo kakaran rokkitukka ja koska kahden viikon päästä on Piupalin eka näyttely, päätin kokeilla onneani ja nyrhiä nuo korvakarvat yksin. Ihan hirveän helppoa ei ollut rimpuilevan kakaran kyniminen ilman apukäsiä, etenkin kun tavoitteena oli vain tiettyjen karvojen poisto. Aikaa vierähti mutta nyt on Dio "trimmattu". Ei se vieläkään ihan oikeassa näyttelytrimmissä ole mutta tuo saa riittää.
Tästä lähdettiin
Dio näyttää kieltä trimmaussuunnitelmille.
Puolenvälin pakollinen tauko molemmille.
Lopputulos. Oikeassa korvassa roikkuu tuollainen karvatuppo mutta se on irronnut liimakökkäre joka kyllä poistetaan myös. Penu näyttää ihan oudolta, ihan liian aikuiselta!
Dio on oppinut uimaan ja on tästä taidostaan kovin innoissaan. Helteillä suurin osa lenkeistä korvaantuu uintireissuilla joten ihan hyvä, että penukin pääsee osaksi tästä kesähauskasta. Diolla on yllättävän hyvä uintitekniikka, ui selkä suorassa eikä räpiköinyt kun ihan muutamalla ekalla kerralla. Vähän on joutunut katsomaan perään silloin kun olen itse uimassa, ettei ui liian pitkiä aikoja kerrallaan. Sehän ui niin pitkään kun itsekin uin.
Hipillä taisi mennä heinä nenään
Huomenna olisi maajoukkueen treenipäivä Riihimäellä. Meillä on vähän siinä mielessä hölmö tilanne, että ohjelmaa ei ole. Haparoiva idea on mutta siihen tarvitsee opettaa uusia asioita Flowlle eivätkä ne ole ainakaan ihan heti ottaneet tulta allensa. Ohjelman toteutus vaatii nämä uudet liikkeet joten aika heikoilla ollaan, jos niitä ei saa opetettua. Blan B:tä tai C:tä ei oikein ole olemassakaan. Mutta hei, puoli vuotta aikaa. Tässähän ehtii vaikka kuinka pitkään olla tekemättä mitään asian eteen, ihan niinkuin ennenkin :D
Dion pentukarva on hauska kun se menee kreppilaineille aina kastuessaan. Varsinainen kasarikakara!
Tänään käytiin korkkaamassa Hipin ja Flown rallytoko-ura. Kisat olivat Ylöjärvellä ja matkaan lähdin jo lauantaina koska Riihimäellä oli koiratanssin työryhmän kokous. Kokous oli Naurava koira-hallissa joka olikin hulppean hieno halli! Koirat olivat päivän kompostiverkkojen takana nukkumassa. Jopa Dio osaa nykyään nukkua missä vaan eikä sitä tylsä päivä haitannut. Kokouksen jälkeen ajoin Hämeenlinnaan jossa oltiin hotellissa yötä. Tämä oli Diolle jo kolmas hotellireissu nuoresta iästä huolimatta mutta eipä tuo vieraissa paikoissa nukkuminen tuota sille lainkaan ongelmia. Iltalenkin jälkeen simahti sängyn alle eikä sitä näkynyt kuin vasta aamulla seuraavan kerran. Aamupalan ajaksi jätin koirat hotellihuoneeseen mutta taisivat koisata senkin ajan koska tulivat hyvin unisen näköisenä vastaan kun palasin hakemaan koirat.
Kisapaikalla oltiin ajoissa koska molemmille piti varmentaa kisakirja. Tuomarina oli Krista Karhu ja tällaisen radan oli meille tehnyt
Rataantutustumisessa kyselin kaikki tyhmät kysymykset jotka mieleen juolahti. Huomaa, etten ole ihan kauhean tarkkaan sääntöjä tavannut...
Hippi oli toisena vuorossa joten päästiin heti tositoimiin. Hippi sai heti ekalla kyltillä -1 kontrollivirheen. Kolmoskyltillä ohjasin Hipin huonosti eteen joten uusin ja siitähän Hipillä meni hermo. Hipillehän ei ole koskaan opetettu eteentuloa vaan oon vain ohjannut sen siihen. Tällaisissa tilanteissa sillä meni heti herne nenään kun ei vaan tiennyt mitä siltä halusin. Tämän takia sain kuulla palautetta pitkin rataa. 10 kyltillä Hippi ei enää suostunut istumaan edessä vaan haukkuen meni maahan joka kerta. Heh, yleensä mä komennan Hipin maahan rauhoittumaan jos se haukkuu joten Hippi ajatteli olla tässä askeleen edellä ja mennä oma-aloitteisesti maahan koska hiljaa ei voinut olla. Tätä en alkanut uusimaan koska ajattelin siinä vaiheessa radan olevan jo hylätty kaikkien ihmekikkailujen takia. Tuloksissa olikin hylätty joten oletin sen johtuvan radalla olleista virheistä.
Flow oli yhdentenätoista vuorossa joten vein Hipin siksi aikaa autoon. Flowlla oli pieniä vaikeuksia päästä yli (henkisesti siis) rajana olevista agilityaidoista joten palkkailin sitä seuraamisesta aitojen vieressä. Flown rata meni hyvin paitsi eteentuloissa peruuttaessa se istahti yhden ylimääräisen kerran. Flowllekaan ei tätä ole opetettu kunnolla joten eihän se tiennyt, mitä siinä halusin. En uusinut kylttiä koska ei Flown tarvitse tehdä tuplasuorituksia sen takia, etten ole sille asioita kunnolla opettanut. Radalta poistuttuani olin iloinen Flown tekemisestä. Tuloksista sitten huomasin, että rata oli hylätty. Ihmettelin tätä itsekseni ja muutaman kanssakisaajan kanssa, jotka samaa asiaa ihmettelivät. Tätä pähkäillessäni välähti mieleeni yhtäkkiä, että mähän taisin jättää yhden kyltin tekemättä, nro 13. Sitten kun siinä vähän mietin pidemmälle, totesin, että enhän mä tehnyt sitä Hipinkään kanssa :P No hei, jos sitä ajaa Ylöjärvelle niin kyllä sitä kannattaa molempien rata hyllyttää jättämällä yksi kyltti tekemättä.
Tuomari tuli vielä juttelemaan ja ihmetteli siinä molempien koirien kanssa tekemääni mokaa. Eihän mulla siihen mitään hyvää selitystä ollut, black out mikä black out. Arvostelulomakkeet saatuani mua nauratti eniten se, että Hippi olisi saanut hyväksytyn tuloksen tolla kikkailulla ilman sitä mun pientä unohdusta. Flowlta olisi lähtenyt se 10 pistettä ylimääräisestä istumisesta mutta muuten sillä oli virheetön rata. Ilman siis mun mokaa.
Tästä on suunta vain ylöspäin ja seuraavalla kerralla lupaan ymmärtää luetun jokaisen kyltin kohdalla. Rallytoko on selvästi haasteellinen laji, ohjaajalle. Ihan liikaa vastuuta ohjaajalla itsellään. Kukaan ei kerro mitä tehdä, ihan itse pitää osata soveltaa saamaansa tietoa. Se osoittautui vähän liian vaikeaksi tehtäväksi tänään ;)
Dio on oppinut odottamaan sen verran, että pääsen ottamaan kännykällä yhteiskuvia :P Normikameralla ei vielä onnistu sillä siinä mun tarttis kumartua ja se on liian iso häiriö vielä. Mutta edistystä on tapahtunut muutaman askeleen verran.
Eilen sain Vuokon avustuksella napattua seisomakuvia Piiosta. Tyyppi on nyt puolivuotiaana kotimittauksella 35,5cm ja painoa on kertynyt 6,3kg. Vähän vaaleanpunaisilla laseilla katsottuna Dio on vallan nätti pentunen. Kasvanut kovin tasaisesti ja on muutenkin tosi liioittelematon tapaus. Nyt alkaa tekemään turkkia, mitä nyt niskassa on vielä haituvamaista pentukarvaa. Varsinainen rokkitukka.
Tässä puolivuotias Dio, useammasta kuvakulmasta ikuistettuna.
Ja yksi hieman epäedustavampi kuva ;)
Tasapuolisuuden vuoksi kuvat myös Hipistä ja Flowsta
Jopas oli olevinaan taas niin kiireinen lomaviikko, ettei ehtinyt edes tapahtumia kirjata ylös. Tosin tämä miniloma onkin jo käytännössä ohi, seuraavaa pätkää saa odotella elokuulle. Treenaamassa ehdittiin käymään paristi. Viime sunnuntaina rakenneltiin taas muutamia rallyratoja hallille. Ei siirretty agilityesteitä pois vaan kyltit kulkivat siellä välissä ja tämä olikin mustavalkeelle astetta haasteellisempi juttu. Se jäi jähmeilemään ja tuijottamaan esteitä. Ei oo eka kerta kun esteet saavat Flown tilttaamaan. Olis varmaan pitänyt sanoa asiasta mutta päätin vain vaihtaa koiraa, Hippiä kun ei esteet häiritse. Hipillä on edellee haasteellista tulla edestä mun sivulle oikealta. Sillä kun tuppaa toi kiertäminen vähä hirttää kiinni. Tässä vaan joutuu käskyttämään tarpeeksi aikaisin ja napakasti.
Tiistaina käytiin Sinin ja shelttien kanssa treenaamassa. Dio sai harjoitella häiriötä. Sitä ei musiikki tai muut koirat häirinneet mutta sen keskittyminen kestää vain ja ainoastaan jos keskityn siihen 100%. Jos jään juttelemaan tai tekemään jotain muuta, on Piio takuulla juoksentelemassa muualla. Mutta ihan ymmärrettävää, toinen on ihan lapsi vielä. Tekee siihen nähden tosi keskittyen sen muutaman minuutin mitä oon sen kanssa tehnyt. Flown kanssa tein lähinnä edessä kävelyä. Sisällä olen palkkaillut paljon pään asennosta, front-asennossa sen pitäisi katsoa suoraan eteenpäin, eikä kääntyillä taaksepäin. Tätä toki vaikeuttaa päänkääntö-kuuntelutreenit mutta aika hyvin se on hiffannut eron päänkääntöjen ja suoraan eteenpäin katsomisen välillä. Toki tässä on vielä tekemistä mutta alku on hyvä erotteluilla.
Hippi pääsi treenaamaan HTM:ää sillä ajattelin ilmota sen syksyn kisoihin jotta tuomariharjoittelijoilla on varmasti riittävästi koiria myös HTM:n puolella. Mistä tulikin mieleet, että omat tuomariharjoittelut ovat nyt ohi. Olin Oulussa 6.6 ja Akaassa 13.6 harjoittelemassa joten nyt on iso urakka takana ja edessä enää tuomarikollegio joka on hyvässä lykyssä jo heinäkuussa. Sitten sitä olisi valmis koiratanssin ylituomari! Edellyttäen siis, että kollegiosta pääsee läpi.
Torstaina lähdettiin ajelemaan kohti Turkua. Samana iltana sattui siellä olemaan match show niin piipahdettiin matkan varrella kehässä pyörähtämässä. Dio pääsi pieniin pentuihin ja Hippi pieniin veteraaneihin. Dio oli taas viimeisessä parissa, jossa olikin kolme koiraa. Pöydällä Dio oli kiltisti, seisoi aloillaan eikä yrittänyt kiivetä tuomarin syliin. Edistystä siis. Liikkeissä nuuski ajoittain maata, harvemmin tällaista tekee joten ehkä siinä oli jotain äärimmäisen hyviä tuoksuja. Dio sai punaisen nauhan. Punaisten kehässä ei enää sijoitusta herunut mutta sielläkin Dio malttoi seistä yllättävän hyvin vaikka tarjoilikin peruuttamista vähän väliä.
Hippi oli tyypilliseen tapaan hyvin tohkeissaan kehässä. Ennen olen saanut sen liikkumaan kunnolla kun olen hieman murahtanut sille, liikkuu silloin hieman mutta nyt sillä ei ollut pienintäkään vaikutusta Kikkiäisen menoon. Hippi mennä porskutti keulien häntä tötteröllä. Tästä kikkailusta huolimatta Hippi sai punaisen nauhan.
Lopulta Hippi oli punaisten toinen häviten aivan ihastuttavalle 15 vuotiaalle shelttimummelille. Nyt vaan tarttis saada Hippi ilmoitettua johonkin näyttelyyn, se kun on ikäisekseen varsin virkku tyyppi. Vaikka eihän se vielä edes ole vanha ;)
Perjantaina oli perinteiset Tsaun agilitykisat. Ekana oli Leena Rantamäki-Lahtisen hyppäri. Oikein kiva rata paitsi alun kepeille meno, joka oli tosi lyhyellä estevälillä. Ajattelin silti antaa Hipin mennä sinne itse mutta ei vaan taipunut kovassa vauhdissa oikein sisään. Kepeillä tuli ihan käsittämättömän paljon virheitä luokkaan nähden. Hipille tuli vielä kielto putkelta ja siinä samassa hässäkässä multa putos roska taskusta jonka kiltisti noukin ylös. Tästä saimme terveisiä tuomarilta, ettei niitä kannata poimia :D
Toinen rata oli Marjo Heinon agilityrata. Makseille rata näytti kinkkiseltä mutta onneksi minikoirille rata oli sujuvampi. Varsinkin alku oli jotenkin ei-kiva. Ainakin mun ohjausvalinnoilla. Ei me osata kuin noita perusohjauksia ja tähän olisi ollut näppärä vaikka joku hienompikin suunnitelma. No, selvisimme kuitenkin alusta vaikka Hippi jotenkin tosi hassusti hyppäsi ekan hypyn. Jostain syystä tuli tuollainen pikkulaukka vielä ennen hyppyä, joku arviointivirhe. Keinulla jouduin antamaan hieman napakamman tuplakäskyn sillä jäin hieman jälkeen ja otin sivuetäisyyttä enkä oikein luottanut Hipin malttiin suorittaa este kunnolla. Aika liukkaasti se nytkin lähti mutta virhettä ei onneksi saatu. Puomi oli vähän hidas mutta tuli ainakin alas asti. Rata rullasi oikein kivasti, lopulta niinkin kivasti, että tehtiin nolla jolla voitettiin luokka! Niin vain Hippi 9,5 vuotiaana pistää nuoremmilleen kampoihin :)
Eilen oli myös Dion puolivuotis-juhlat joten puolipäivänsankari sai itselleen uuden pannan Irene Vinhan pantapuodista.
Nyt ei ole tuoretta kuvaa tarjolla mutta täytyy yrittää vaikka huomenna napsia, jos sää vain on edes jollain muotoa säädyllinen.
Tässä sen sijaan on kuva iloisesta kaveruslaumasta joiden kanssa kierreltiin Meikossa parin tunnin lenkki. Yksi kyy nähtiin, hyi, oli polulla piilossa mustikkavarvun alla ja puolet porukasta käveli sen ohi kunnes näin sen ja slaagin partaalla huusin koirat pois. En tykkää.
Ai niin. Torstaina tuli Tanskasta meiliä etteivät vahvista Flown valionarvoa koska sertejä pitää olla kolme! Myös ulkomaisilla koirilla, vaikka olisivat valioita! Olin tästä kovin ällistynyt sillä kisapaikallakin oli puhetta siitä miten yksi serti riittää... Ei mulla todellakaan olisi rahaa lähteä kahdesti Tanskaan kisaamaan uudestaan! Laitoin tästä tanskaan viestiä Emmy Marie Simonsenille joka kirjoitti heti, että kyseessä täytyy olla joku virhe. Hän otti Tanskan kennelliittoon yhteyttä ja vahvisti sinne, että Pohjoismaiden kennelunioni on tehnyt päätöksen jonka ansiosta pohjoismaissa koira tulee valioksi yhdellä sertillä. Tämän jälkeen sainkin uutta viestiä, että tämä valiohakemus käsitellään uudestaan ja vahvistetaan lähipäivinä. Loppu hyvin, kaikki hyvin siis.
Onnittelut, Sinut ja koirasi on valittu Kennelliiton koiratanssin Freestyle-edustusjoukkueeseen kilpailemaan Koiratanssin Pohjoismaisissa mestaruuskilpailuissa Helsingissä 4.-6.12.2015 . "
Jei :)
Toki voisi sanoa, että näinhän sen pitikin mennä. Flow voitti molemmat maajoukkuekarsinnat hyvillä pisteillä mutta pessimisti ei tunnetusti pety, odotetaan aina virallista päätöstä :) Tän vuoden kisat on siis Suomessa, mikä on hyvä asia. Ei sitä raskasta reissaamista. Flow ei matkustamisesta välitä mutta omistaja ei kykene samanlaiseen rentoutumiseen missävaanmilloinvaanmitenvaan.
Sheltit pääsivät eilen hetken päähän pistosta match showhun kun Nummelassa sellainen järjestettiin. Laskeskelin, että jos kehät menisivät nopeasti, ehdin sieltä vielä juuri kasiksi Veikkolaan kouluttamaan. No, kehät menivät pikavauhtia. Hippi oli veteraaneissa pun. 2, koiria läävittiin vähän maassa, juoksutettiin kerran yhdessä ympäri ja edestakaisin ja sitten jaettiin nauhat. Tää setti oli nopeasti arvosteltu. Ilmoitin tyypit myös parikilpailuun joissa sama meininki, kerran kaikki koirat yhdessä ympäri, sitten eestaas ja tämän kahden minuutin jälkeen parit sijoitettiin. H&D olivat neljästä parista toisia. Hirmu hyvin esiintyivät taas yhdessä, samalla tohinalla liikkuivaat tosi nätisti lähes samaan tahtiin.
Pentuja oli 32 mutta tämäkin kehä oli ohi ennen kuin se ehti edes kunnolla alkamaan. Dio oli vikassa parissa jossa oli sitten kolme koiraa. Pennuilla (tai siis pienillä koirilla ylipäätään) ei ollut pöytää joten tuomari tuli nopeasti hiplaamaan koiran maassa. Tämä ei onneksi Dioa häirinnyt mutta moni pentu pelkäsi päälle kumartuvaa tuomaria. Yksin ei liikutettu lainkaan. Tuomari antoi yhdelle koiralle punaisen ja kahdelle sinisen, Dio sai sinisen. Harmi, että tällaisia mätsäreitä on, näihin kun lähinnä mennään hakemaan pennulle kehätreeniä. Nyt tämä treeni jäi hyvin vähäiseksi. No, eipä siinä mitään, onneksi Dio käyttäytyi hyvin sen muutaman kymmenen sekuntia mitä sitä tutkittiin. Sinisten (tai punaisten) kehässä ei pienet koirat jatkoon päässeet. Tässäkään ei enää juoksutettu ketään joten kerrassaan tyngäksi jäi tämä kokemus. Ehdinpä todellakin ajoissa kohti Veikkolaa, sillä tämä sessio oli ohi niin nopsakasti! Toivottavasti seuraavissa mätsäreissä olisi tuomareita, jotka jaksavat edes hieman enemmän panostaa koirien tutkimiseen ja liikuttamiseen. Niin ja pöytä olisi pienillä koirilla kiva, sitä kun ei muuten tule treenattua.
Loppuun kuvatodiste siitä, että PiioPiupali osaa odottaa! Odotti noin kaksi sekuntia muiden mukana! Kyllä tää tästä :D
Oli vähän märkää metsässä sateen jäljiltä, siksi tuo pentukarvainen on noin uitetun rotan näköinen.
