Uutta vuotta

Potilas Saarinen seuraavana päivänä operaatiosta.


Tässä saa kyllä tiuhaan muistutella itselle, että Flown operaatiosta on vasta kolmisen vuorokautta. Vähän turhan nopeasti tuokin on leikkauksestaan toipunut. Eniten herkkähipiäistä bordercollieta häiritsi se haavan suojana ollut laastari joten otin sen jo seuraavana aamuna pois. Flowlla on selvästi kaikinpuolin herkkä tuo iho sillä se oli aavistuksen ärtyneen näköinen. Joko karvojen ajelu, leikkausalueen pesuun käytetyt aineet, liimaside tai kaikki yhdessä olivat aiheuttaneet punoitusta iholle. Itse haava oli siisti mutta iho reunoilta ärtynyt joten suihkuttelin koko mahan vedellä ja laitoin Vetericyniä.

Eilen hieman huoletti nuo paukut, Flowhan on kesän aikana reagoinut ääniin enemmän kuin ennen ja nyt on tämä toipilasaika samaan syssyyn. Lähdettiin siis raketteja pakoon samaiselle mökille missä oltiin juhannuksena. Siellä olikin sitten 9 koiran lauma juhlistamassa uutta vuotta. Tuonne kuului kyllä paukkuja mutta Flow ei niistä onneksi välittänyt. Muutkaan koirat eivät olleet moksiskaan. Puolenyön aikaan muut koirat olivat sisällä mutta Hippi ja Flow lähtivät ulos katsomaan raketteja. Tuo alue on aidoitettu tukevilla aidoilla kokonaan joten sieltä ei olisi hevillä karkuun päässyt. Eikä mistään läheltä ammuttu raketteja joten koirilla oli "turvallista" ulkoilla pahimpaankin poksahteluaikaan. Sheltit palloilivat rannalla eivätkä kiinnittäneet paukahteluihin mitään huomiota. Lähimmät raketit taidettiin ampua vastakkaiselta rannalta joten tuolla ei ollut koirille vaaraa myöskään siitä, että joku raketti olisi lähtenyt väärään suuntaan. Pahimman tulituksen jälkeen lähdettiin vielä lyhyelle lenkille eikä Flow reagoinut kaukana kuuluviin paukahduksiin lainkaan. Jolkotti hihnassaan rentona ja olisi halunnut leikkiä kepillä. Saa nähdä, vaikuttaako tuo sterilointi Flown mahdolliseen ääniherkkyyteen millään muotoa. Nyt se ainakin oli ihanan rento koko uuden vuoden.



Tuossa Flown haava äsken kuvattuna. Iho punoittaa tuolta yläreunasta vielä mutta haava on edelleen varsin siisti. Itse haavahan on pieni, vain noin viisi senttiä pitkä. Nyt vain sitten mustavalkeen pitäisi malttaa olla levossa vielä tovin. Vaikka Flow on rauhallinen tyyppi, alkaa sillä selvästi tämä totaalilepo aiheuttamaan pieniä patoumia joten täytyy keksiä sille vaikka uusia temppuja naksuteltavaksi. Vaikka jotain tassuilla tehtäviä juttuja.

Flow ei ole ihmeemmin kiinnostunut haavasta mutta saa silti öisin pitää puhallettavaa kauluria, ihan varmuuden vuoksi.


Jos viime vuotta pitäisi jotenkin laittaa pakettiin niin hirveästi ei ole paketoitavaa. Koiratanssissa ei paljoa kisailtu, enemmän meni aikaa tuomarointiin (ja sama tahti jatkuu tänäkin vuonna). Itseasiassa freestylessä Flow kisasi Suomessa vain yhden kisan, SM-kisat. HTM:ssä kisattiin peräti kaksi kisaa. Kunniamainintoja niistä ei herunut mutta Flown asenne alkaa olla parempi seuraamisissa. Se on tärkein asia! Tätä yritämme työstää paremmaksi tänäkin vuonna.
Rallyssa kisattiin VOI- ja MES-luokat läpi. Valionarvoon on vielä matkaa sillä ollaan otettu joka kisassa yksi tai useampi -10. Milloin mistäkin.
Tänä vuonna olisi tarkoitus treenata rallya enemmän ajatuksella, jospa nuo kympit sillä häviäisivät ajan kuluessa.

Hippikin kisasi parit HTM-kisat saaden molemmista KM:t. Nyt pitäisi siirtyä avoimeen, jos haluaa vielä kisata. Tosin oon niin paljon tuomaroimassa, että omien koirien kanssa kisaaminen väistämättä jää hyvinkin vähäiseksi. Mutta ainahan Hippiäisen kanssa voi treenailla uutta ohjelmaa, siitä se tykkää! Rallyssa Hippi sai RTK3-koularin ja ajattelin jättää kisaamisen siihen. Treenaillaan nyt kuitenkin noita MES-juttuja, jos kuitenkin innostuisi korkkaaman senkin luokan. Käytösruutu on vain niin haasteellinen Hipille, se kun alkaa niin helposti haukkumaan siinä. Muutenhan kyseisessä luokassa ei ole mitään ylitsepääsemätöntä Hippiäiselle. Mutta kassellaan.


Piio kokeili yhden rallyn alokisan ja tänä vuonna olisi tarkoitus kisata sitten enemmän. Muiden luokkien liikkeitä ollaan tehty pienessä mittakaavassa jotta ylempiin luokkiin voisi tarvittaessa siirtyä ilman taukoja. Piupalin tärkein tehtävä on kuitenkin olla oma, hömelö itsensä. Siinä se on ihan paras!