keskiviikko 4. syyskuuta 2013

Elävän elämän painajainen


Huh, mikä parin päivän painajainen takana :( Toivon todellakin, että pahin on nyt takana!

Maanantaina herättiin vähän myöhemmin koska olin menossa vasta iltavuoroon. Aamupissatuksella ei Panda ollut mitenkään epänormaali, tepasteli ihan normaalisti muun porukan mukana. Sisälle tullessa se oksensi pari kertaa vaahtoa eikä ottanut ruokaa joten siitähän aina tietää että sheltti on kipeä. En tässä vaiheessa ollut silti mitenkään erityisen huolissani sillä koira oli muuten ihan normaali. Vein sen kuitenkin töihin ennen pidempää lenkkiä ja annoin heti oksennuksenestolääkkeen pistoksena. Kun tulin takaisin töihin, oli Panda edelleen ihan normaalin oloinen. Tästä ei kuitenkaan kauaa mennyt kun tuli eka räjähdys, iso lammikko aivan vetistä ja veristä ripulia. Pandalla ei ollut maha viikonloppuna lainkaan sekaisin joten tää alkoi aivan kuin sormia napsauttamalla! Laitoin Pandan samantien tippaan ja otin verinäytteet jotka tuossa vaiheessa olivat vielä kunnossa. Tämän jälkeen alkoi Panda menemään suht nopeasti flaatimmaksi. Diagnoosina HGE eli hemorraaginen gastroenteriitti. Verinäytteistä seurattiin totaaliproteiineja ja albumiinia neljän tunnin välein ja nehän lähtivät laskemaan hyvinkin nopeassa tahdissa. Pandalle saatiin toiselta klinikalta plasmavolyymin lisääjää jota sai myös suonensisäisesti norminesteen lisänä. Nesteiden lisäksi meni suonensisäisesti antibioottia neljän tunnin välein. Pandalle haettiin varuiksi myös plasmaa Viikistä sillä vointi huononi niin nopeassa tahdissa vaikka oireenmukainen hoito aloitettiin käytännössä heti kun ensimmäiset oireet alkoivat!

Koska koiran piti jäädä tippaan, kävin äkkiä hakemassa kotoa Hipille ja Flowlle ruokaa + evästä itselleni koska jäätiin myös töihin yöksi. Työnantajani toi patjan joten pystyisi ainakin yrittämään torkahtaa. Kahdeltatoista yöllä katsoin taas verinäytteet ja pomon kanssa käydyn puhelinkeskustelun jälkeen päätettiin katsoa vielä neljältä uusi näyte jonka perusteella katsottaisiin plasman tarve. Panda oli koko yön tosi väsynyt. Enpä siinä sen kummempia nukkunut, vähän väliä piti kuitenkin katsoa koiran vointi vaikka se ihan vieressä olikin. Puoli viiden jälkeen aamulla oli veriarvot sellaiset että plasmaa tarvittiin. Siispä pomoni tuli myös klinikalle ja plasmansiirto aloitettiin. Kaunis kiitos luovuttajakoirille jotka verta käyvät luovuttamassa! Tekevät kyllä niin arvokasta työtä. Panda sai plasmaa neljän tunnin ajan ja aamulla koira olikin selvästi pirteämpi. Lääkityksiä ja nesteytyksiä jatkettiin koko eilisen päivän. Panda ei spontaanisti ripuloinut mutta aina kun vein sen pissalle, kyykistyi se myös "kakalle" joka tosin oli pelkkää vettä. Illalla Panda oli sen verran parempi että uskalsin ottaa sen kotiin mukaan tippaan. Illalla uskalsin antaa ekan pienen aterian, suolistoystävällistä purkkiruokaa ja raejuustoa ruokalusikallisen verran. Upposi hyvin :) Nyt aloitettiin myös suun kautta suolistoantibiootti.

Potilas "kotisairaalassa". Kuva taattua kännykkälaatua.


Yö meni rauhassa, mitä nyt itse heräilin vähän väliä koiran tilaa katsomaan. Tänään aamulla tuli vielä ulkona vesisuihku ulosteen sijaan mutta eipä Panda pariin päivään oikein mitään syönytkään. Onneksi tänään oli mulla vapaapäivä josta tosin osan vietin työpaikalla kun käytiin Pandan kanssa verinäyte katsomassa. Siinä arvot suunnilleen samoina kuin aikaisemminkin mutta koska vointi oli niin paljon parempi, lopetettiin nesteytys ja aloitettiin varovainen ruokinta. Loppupäivän Panda on viettänyt kotona nukkumassa. On syönyt nelisen ateria, noin ruokalusikallisen kerrallaan. Saa vatsahapposalpaajaa, maitohappobakteereita, suolistoantibioottia ja Diarsanylia. Pandan housukarvat on myös trimmattu pois sillä ne olivat niin verisessä liejussa enkä voinut huonokuntoista koiraa alkaa pesemään. Onneksi karva on uusiutuva luonnonvara vaikka lopputulos onkin aika hirveä.

Tällä hetkellä Panda nukkuu tuossa vieressä. Edelleen se on väsynyt mutta olipa tämä melkoisen raju tautikin. Täytyy vaan toivoa että toipuminen etenisi positiivisissa merkeissä eikä mitään takapakkeja tulisi.

Olen tässä parin päivän aikana miettinyt vaihtoehtoja mitä olisi käynyt jos tämä oireilu olisikin alkanut kun Panda olisi ollut yksin kotona. Siinä olisi koira kirjaimellisesti voinut ripuloida itsensä hengiltä koska nytkin meni niin huonoon kuntoon vaikka tehohoito aloitettiin käytännössä heti. HGE on raju tauti eikä sen syytä aina löydy. Nytkään Panda ei ollut lähes 100% varmuudella syönyt mitään epämääräistä koska oli viikonlopun menojen takia lähes kaikki lenkit hihnassa. Taudin alkuperä jäi siis täysin mysteeriksi mutta jatkossa ainakin tietää olla heti varuillaan jos koiralla on ulosteessa verta.

4 kommenttia:

  1. Paljon rapsuja Pandalle ja pikaista paranemista <3

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, onneksi potilas alkaa olemaan jo lähes oma itsensä :)

      Poista
  2. Rapsutuksia Pandalle ja jaksamista emännälle - täällä on oltu hyvin samoissa tunnelmissa, kun myös Ella-shletti (12v) viime viikolla poti gastroenteriittiä (ja emäntä oli vielä matkoilla!). Meillä ruoka nyt jo maistuisi, mutta emäntä vielä sitä kovasti säännöstelee (Ellan suureksi harmiksi) ja ulkona tehdään hyvin rauhallisia lenkkejä - 10 päivän antibioottikuuri loppuu tänään, minulla on peukut pystyssä, että toipuminen jatkuisi edelleen eikä tulisi takapakkia lääkityksen loppuessa.... Mitään selkeää syytä ei meilläkään löytynyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Voi Ellaa, vanhojen koirien sairastelut säikäyttävät aina, niin tärkeitä ovat! Onneksi teilläkin alkaa vointi olemaan parempi :) Pandan toipuminen on edennyt hitaasti mutta varmasti ja nyt alkaa näyttämään siltä että selvittiin (massiivisella) säikähdyksellä!

      Poista