Kisojen jälkeen ajeltiin kotio, en ottanut majoitusta viikonlopulle kun matka ei ollut tuon pidempi. Sai koirat ainakin nukkua tutussa paikassa. Ainoa mikä vähän riipi, oli aikaiset herätykset mutta siitäkin selvittiin ;) Minien hyppärin tuomaroi Anne Huittinen. Rata näytti ensin hankalalta, sitten mielenkiintoiselta ja lopulta ihan hauskalta. Etukäteen hankalimmalta kohdalta näytti renkaan jälkeinen elämä. Siihen oli vain runtattava valssi vaikka tiesin ettei se kauhean ketterästi onnistuisi. Muuten rata tuntui ihan suoritettavalta, tarkkana sai olla koska ahdasta oli. Hippi onneksi ei ole mikään esteille sinkoilija, yrittää kyllä aina ymmärtää parhaansa mukaan ohjausta. Vuoromme oli numerolla 74 joten hetken aikaa saatiin odotella enne radalle pääsyä. Kun päästiin lähtökarsinoihin, keksi Hippi uuden paikan odotella starttia ja keikkui mun olkapäillä kun olin kyykyssä keskittymässä. Kaipa sieltä näkyi paremmin radalle :D Lähdössä olo oli harvinaisen varma, koirakin oli ihanan tyyni. Mikäli tyyni nyt ylipäätään on sana millä Hippiä voi kuvata missään tilassa ;)
Kakkoselta kolmoselle Hippi vähän kaarratti, otin sen varman päälle kun ei olisi eka kerta että ohjaan tuollaisissa kohdissa hypyn ohi. Renkaan jälkeen rynttäsin sen kökkövalssin ja pituuden jälkeen takaaleikkaus. Kepeille haki hienosti keppien jälkeinen valssi oli myöhässä kun Riihimäen kisoista takaraivoon jäänyt keppien keskeytys pakotti vähän varmistelemaan. Putken jälkeen kääntyi jostain hassusta syystä väärään suuntaan, teki pienen pyörähdyksen ja bongasi taas oikean reitin. Lopun hyppyhässäkkä meni pienillä teillä, siitä putkeen ja loppusuora. Maalissa ehdin hehkuttamaan nollaa ja lähdin hyvillä mielin jäähdyttelemään koiraa. Lenkiltä tullessa kävin kurkkaamassa tuloksia ja hämmästys oli suuri kun Hipille oli merkattu 5. Kukaan ei osannut sanoa, mistä virhe tuli kunnes Karo tiesi sanoa että pituudelta se oli tullut, kosketusvirhe. No mutta, eihän siinä mitään. Se oli tuomarin arvio tilanteesta ja that´s it. Videolta yritin tihrustaa tilannetta mutta ei tuosta kulmasta näy mitään ihmeellistä. Palikka ei heilahda eikä koiran hypyssä näy mitään erilaista joten ehkä sen takakynsi oikesti rapsahti esteeseen. Kisat loppus sit siihen :D Tässä Hipin hyppäri
Jäätiin kuitenkin katsomaan minien finaali koska kärjessä oli niiin paljon hyviä koirakoita pienillä eroilla. Ja finaali olikin ihan järkyn jännä näytös missä tehtiin toinen toistaan parempia suorituksia! Voittajat olivat kyllä todella mitalinsa ansainneet :) Onnea kaikille roppakaupalla, mahtavia koirakoita!
Laitetaan tähän väliin mummo-osaston kuulumisia. Pandan jokakesäiset mysteerioireet palasivat tänäkin vuonna... Koira kutisi, raapi pohjavillat irti, laihtui ja menetti lihaksiaan. Koska oireisiin ei löydy mitään järjellisempää syytä kuin joku siitepöly tms kevään tuliainen, pistettiin koiruus lyhyelle kortisonikuurille. Onneksi se tehosi nopeasti ja kutina lakkasi lähes samantien. Nyt kun annosta on jo pienennetty, on Panda edelleen kutiamaton :)
Kirppu kävi viime torstaina sydänkontrollissa sillä se oli alkanut taas yksimään, etenkin öisin. Olin jo ehtinyt panikoida kaikki mahdolliset vaihtoehdot keuhkokasvaimista lähtien joten halusin että otetaan röntgenkuvat. Sydämen sivuääni kuului vähän selkeämmin kuin vuosi sitten mutta onneksi kuvissa ei näkynyt mitään mörköjä :) Sydän oli aavistuksen laajentunut mutta ei mitenkään pahasti. Hengitysäänet olivat paikoittain aavistuksen voimistuneet joten nesteenpoistolääkitystä nostettiin hieman. Nyt viikon jälkeen on yskä selvästi vähentynyt :)
Loppuun vielä pari kuvaa Hipistä SM-kisoista. Ei mikään ihme jos pituuteen rapsahtelee, Hipin hypyt kun ovat melko tarkkaan mitoitettuja. Ylimääräistä ilmatilaa ei harrasteta. Tuo Hipin tapa pitää tassuja ristissä hypätessä on myös melko huvittava :)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti