Tällä periaatteella mentiin tän vuoden perinteiset Juhannuskisat. Radat olivat kivoja, koira toimi hyvin mutta ohjaaja onnistui silti sössimään molemmat radat. Ah, niin taidokasta! Eka rata oli Minna Räsäsen agilityrata, mukava rata jossa oli kuitenkin tarpeeksi haastetta. Alussa mietin vähän kakkoshyppyä, siinä oli pakko jarruttaa koiraa tai kaarros leviäisi pahemman kerran. Hipillä on vaan ollut nyt paha tapa tiputtaa rimoja tällaisissa hidastuskohdissa. Alku kuitenkin meni tosi hyvin, Hippi reagoi hienosti pieneen rytmitykseen ja hyppäsi hypyn hirmu pienellä kaarteella. Kepeille vedin taas ihan turhan paljon, Hippi olisi taatusti ampunut oikein sisään vähemmälläkin varmistelulla. Keppien jälkeen oli kuvio jota rataantutustumisessa hieman mietin, siinä olisi ollut mahdollisuuksia virheisiin joita ei nyt kuitenkaan tullut. Ihme ja kumma :D Puomi oli taas vähän sellainen hitaanpuoleinen. Nopeammat vapautukset eivät ole tuoneet toivottua vauhtia, jotain muuta tarttis nyt keksiä treeneihin. Kahden putken jälkeen tuli kiva pikku suora jossa tuli hieman kiire. Suoran jälkeen oli taas kökkövalssin paikka ja sen jälkeen jäi yksi askel ottamatta ja Hippi hyppäsi toiseksi viimeisen aidan väärinpäin. Olisi kannattanut vähän ohjata eikä olettaa että tuo avuton huitaisu olisi kertonut koiralle tarvittavan infon. Hippi ei kuitenkaan tiennyt missään vaiheessa että rata ei mennyt numerojärjestyksen mukaan, koira oli hieno ja teki juuri ohjauksen mukaan.
Toinen rata oli Anne Saviojan hyppis. Erittäin kiva rata! Jossain vaiheessa alkaa aina miettimään että miten tällaisia kivojakin ratoja voi hyllyttää tähän tahtiin! Radan ensimmäinen hieman mietittävä kohta oli muurin jälkeinen takaakierto jonne tultiin järjettömän vauhtikaaren jälkeen. Hippi onneksi irtosi putkeen niin hyvin että pystyi jo hyvissä ajoin lähteä ohjaamaan tätä kohtaa. Sitten putken jälkeen oli ihan perushyppy-hyppytakaa-kuvio jossa vain oletin iloisesti että kyllähän Hippi nää osaa. Ja periaatteessa epäilemättä osaakin mutta joskus vaan tarvitsisi vähän ohjaajan tukea ratkaisuilleen. Tästä käsittämättömästä ohjauskällistä huolimatta jatkoimme taas rataa kuin ei mitään olisikaan tapahtunut, koiran ei todellakaan tarvitse luulla tehneensä jotain väärin. Jos olisi vähän tsempannut molemmilla radoilla, olisi tuplanolla ollut paljon lähempänä.
Tässä molemmat radat, hyvin zoomattuina ;)
Kisoista lähdimme kaverin mökille. Siellä grillailtiin, pelailtiin ja koirat pääsivät uimaan. Hippi tykkäsi kovasti. Panda ja Kirppu kävivät vain dipattuina järvessä. Lauantaina käytiin pitkä lenkki ihanissa maisemissa, koirat nauttivat! Mökiltä ajoin toisen kaverini luokse katsomaan viikon ikäistä minihevosvarsaa, voi jösses että oli suloinen :) Harmi, ettei ollut kameraa mukana... Panda-raukka oli aivan kauhuissaan vaikka pieniähän nämä heposet olivat. Se kun on kerran joutunut juoksemaan hevosen edellä tallille kun putosin selästä ja heppa läks :P Tämän jälkeen en myöskään saanut sitä enää hevoslenkeille mukaan. Kirppu on kaikista eläimistä yhtä kiinnostunut, haluaisi tehdä lähempää tuttavuutta ja heiluttelee häntää korvat tötteröllä. Hippi olisi halunnut kovasti käydä katsomassa varsaa mutten päästänyt sitä kovin lähelle, tamma olisi tuskin tästä riemastunut.
Tänään käytiin vielä uimassa ja vähän treenaamassa hallilla. Hippi teki lähinnä puomia, pidin sitten namialustaa siellä alhaalla jotta sain vauhtia lisää. Tästä täytyisi keksiä vielä seuraava askel, tuskin tuo kauhean pitkälle kantaa tuollaisenaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti