Hmmm, tänne ei ole näköjään hetkeen tullut mitään kirjoiteltua joten korjataan tilanne :) Viime lauantaina oli toinen Niina-Liina Linnan koulutus. Olimme Hipin kanssaheti aamun ensimmäisessä ryhmässä sillä yritin kovasti ehtiä ajoissa vielä töihin. Rata oli sellainen sopivan haastava, ei missään tapauksessa helppo. Lisähaastetta tekemiseen tuli siitä että yhdestäkin virheestä pois raalta ja seuraava suorittamaan. Koska mulla oli sinne töihin hieman kiirus, oli se nolla pakko tehdä heti ensimmäisellä yrityksellä! Hippi meni kyllä taas tosi hyvin, ei mitään ongelmia. Tämän jälkeen treenattiin pätkiä vielä eri ohjusvariaatioilla ja niissä saatiin pieniä tökkimisiä aikaan. Mm pakkovalssit ovat ihan painajaisia, en tykkää yhtään tehdä niitä. Ja loogistahan on se että jos joku asia on hankalaa niin sitä ei missään nimessä kannata treenata, ikinä ;) Onneksi on tällaisia koulutuksia jossa pistetään tekemään asioita jotka eivät tunnu omilta jotta huomaa miten pienellä vaivalla niistä saisi toimivia. Toisaalta musta on hauskempi opettaa koiralle uusia asioita kun opetella niitä itse ;D.
Sunnuntaina oli tokotreenit mutta ne oli jotenkin semisekavat, huonosti suunniteltua ja päätöntä tekemistä. Vähän kaikkea eikä mitään kunnolla. Vähän niinkuin ei-kannattavaa. Ainoa mistä olin tyytyväinen oli paikallamakuu koska se on ollut hieman levotonta pidemmän aikaa. Nyt Hipi kuitenkin makasi rauhassa vaikka hallissa oli häiriötä. Odotelemme innolla KKK:n valmennusryhmän treenejä 21.11 jonne on tulossa Angelica Leiman kouluttamaan :) Jospa silloin saisi kunnon vinkkejä liikkeisiin, mitä tehdä ja miten. Illalla olin vielä agiitytreeneissä Pandan kanssa, Hippi sai vapaaillan tokotreenien takia. Ja jos taas voi olla enemmän hukassa tuon koiran kanssa! Rata ei näyttänyt yhtään Pandamaiselta eikä me siitä sellaista saatu vääntämälläkään :/ Koiraparka ei ymmärrä mun ohjausta enkä mä osaa sitä viedä niin että se ymmärrys syntyisi. Onhan meillä toki piitkä tauko takana mutta ei tää ongelma mikään uus oo. Itseasiassa oon sen ongelman kanssa paininut niin kauan kun Pandan kanssa agilitya oon harrastanut. Välillä tulee tuuri-onnistumisia mutta suurimmalta osin se on pelkkää sähläilyä ja säätämistä. Mulla alkaa kohta usko loppumaan että saan Pandan kanssa palasia enää loksahtamaan kohdilleen. Ne palat kun on niin totaalisen sikinsokin.
Perjantaina käväistiin taas vaihteeksi eläinlääkärissä. Johan tässä ehti puolisentoista kuukautta vierähtämään viime käynnistä. Tällä kertaa potilaana oli Hippi. Se oli muutaman päivän juonut enemmän, ei mitenkään ihmeellisen paljon mutta sen verran että kiinnitti huomiota. Se myös piippasi pissalle pariin otteeseen vaikka oltiin oltu lenkillä. Pissatulehdushan se siellä. Onneksi "vain" pissatulehdus sillä olin jo hieman ehtinyt pelätä kaikkea mahdollista kohtutulehduksen ja munuaisvian väliltä. Antibioottikuuri hoidoksi joten lemmikkimessujen agilitykisat jäi väliin. Eipä haittaa, pääasia että koira on kunnossa. Pandakin oli yhteen kisaan ilmoitettu mutta en sitten lähtenyt sen takia Myyrmäkeen ajamaan... Näillä näkymin meille ei tule enää kisoja tälle vuodelle, kaikki lämpimämmät kisat ovat lauantaisin ja mua ei kylmään saa kisaamaan ;P Nyt on hyvä aloittaa talvitauko. Ja odotella sitä Hipin juoksua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti