Mulla on ihan tosi vaaleanpunaiset lasit päässä mutta toi pentu on vaan ihan tosi nätti! Siitä on kasvanut hirmu tasapainoisen näköinen shetlantilainen ja mikä tärkeintä, pääkoppakin on täynnä kultaa.
Flow on tosin opettanut penusta hieman röyhkeän. Se kun ei sano MISTÄÄN mitään. Dio saa roikkua ja purra ihan miten paljon huvittaa ja lehmänhermo vaan kääntää toisen posken roikuttavaksi.
Dio pääsi tänään toistamiseen "treenaamaan" agilitya. Jatkettiin putken etsimistä, suoralla putkella muutamia toistoja. Vielä ei ihan hirveän pitkältä irtoa, matkaa on ehkä metri :D Teki paristi putkea myös hypyn jälkeen, ihme ja kumma, löysi perille. Nyt tarttis alkaa enää miettimään, miten muita esteitä haluaa alkaa opettamaan. Kontakteille tulee pysäytykset mutta tyyli on vielä hakusessa. Kepit ehkä 2x2 menetelmällä, tosin viimeksikin eteneminen vaihtui jossain vaiheessa ohjureihin. No, aikaa miettimiseen on runsaasti, ei me kuitenkaan tehdä lajia kunnolla ennen luustokuvauksia.
Tässä muuten todistusaineistoa, että Dio ON oppinut (vähän) odottamaan! Tosin Dion mielestä se on tylsää ja sitä varten pitää näyttää kieltä.
Jos mentäis edes vähän kronologisessa järjestyksessä, voisi muutaman sanasen kirjoittaa Dion ekoista agilitytreeneistä. D pääsee nyt tuuraamaan Flown agilitytreenejä kun mustavalkee ei hieman ulospäin kääntyneiden etujalkojen takia agility enää harrasta. Se kun on niin hasardi otus eikä toi rakenne ole täysin optimaalinen rankkaan lajiin. Siispä Piio pääsee tekemään pentujuttuja. Kokeiltiin ekaa kertaa suoraa putkea jonne Dio muutaman ihmettelyn jälkeen alkoi syöksymään paremmin ja paremmin. Yritän varoa, etten ole itse siellä putken suulla sähläämässä vaan alusta asti haluaisin panostaa koiran itsenäiseen suoritukseen. Tämän lisäksi tehtiin yhden ja kahden "hypyn" ylitystä namikipolle. Todella outoa oli se, että Dio jäi odottelemaan esteen taakse vaikka otin sivusuunnassa etäisyyttä. Tuo odottaminen kun on ollut äärimmäisen vaikeaa Diolle joten siinä ollaan edetty tosi hitaasti epäonnistumisia varoen. Muutamia toistoja ja se oli siinä. Tässä taas huomaa miten paljon uuden koiran kansas on opeteltavaa mutta ei muuta kuin tuumasta toimeen.
Lauantaina kurvattiin Hipin ja Flown kanssa rally-tokokisoihin Riihimäelle. Alokasluokan rata oli taas kiva ja selkeä vaikkei ihan niin helppo kun viime kerralla. Hippi oli toisena suoritusvuorossa joten en ehtinyt työstää sitä riittävän kauan aikaa vaan se oli hieman huolimaton radalla, Teki kuitenkin suurimmalta osin hyvin mutta pieniä keskiintymisherpaannuksia tapahtui. Ekalla kyltillä sai -1 vinosta eteentulosta. Koira maahan ja sen kierto-kyltillä sain -1 ohjaajavirhe, tätä en ihan ymmärrä mutta jotain siinä vissiin tein. Kolmas -1 tuli noissa askeleissa joissa Hippi ei kahden askeleen jälkeen heti istunut. Muutan rata meni hyvin joten kolmannella hyväksytyllä tuloksella RTK1 ja samalla sai sanoa heipat hihnalle! Jei! Flow oli vikana vuorossa mutta sitä ennen oli kaksi koiraa poissa joten meille tuli hieman salamalähtö radalle. Tosin tämä taisi olla hyvä juttu koska Flow oli varsin innokaalla tuulella! Teki hirmuhienosti töitä eikä virheitä kertynyt lainkaan. Flowlle siis myös kolmas hyväksytty tulos 100 pisteellä. Tämän tuloksen myötä jouduimme jäämään odottelemaan vikan ryhmän tuloksia joten lähdimme käydään riihimäellä kahvilla ja jätskillä Annan ja Voitto-sheltin kanssa jotka tekivät myös 100 pisteen suorituksen.
Kolmannesta ryhmästä oli tullut vielä yksi 100 pisteen suoritus joten Voitto tuli toiseksi ja Flow kolmanneksi. Kotiin saatiin kiikuttaa suklaata, herkkuja koirille ja raatolelu joka olikin kovasti Dion mieleen.
Sunnuntaina koirat pääsivät leikkimään turistia kun lähdettiin työkavereiden kanssa viettämään aurinkoista päivää Suomenlinnassa. Dio oli mitä helpoin matkakumppani. Pisti junassa maate kun pysähdyttiin, kulki ihmisvilinässä kun vanha tekijä eikä lauttamatkakaan aiheuttanut ihmeempää kummastelua.
Suomenlinnasta ajeltiin vielä hallille ensi viikonlopun eläköön koirat-tapahtuman kenraaliharkkoihin. Käytiin kellon kanssa läpi mitä kaikkea lajiesittelyssä ehtii näyttää. Myös sunnuntain koiratanssiesitys on aika tiivis kun puoleen tuntiin pitäisi saada mahdutettua 7 esitystä. Kokeilin Hipin ohjelman läpi, olin arponut sille vanhoista ohjelmista leijonakuninkaan jota en ylläripylläri muistanut itse ollenkaan. Hippihän tuollaisesta sählingistä vallan riemastui ja huusi sydämensäkyllyydestä. Täytyy vähän katsoa vanhoja videoita tässä viikolla ja yrittää palautella ohjelmaa omaan muistiin. Dion kanssa tein ekaa kertaa "ohjelmamme" musiikin kanssa, lähinnähän se on vain temputtelua ja palkkaamista musiikin soidessa taustalla :P Flown kanssa en treenannut koska kaikki rekvisiitat oli kotona. Täytyy sekin ohjelma vain muistutella omaan päähän, Flow noin yleisesti ottaen handlaa kyllä tilanteet.
Dion kanssa vähän jännittää tuo hirmuinen härdelli ja ihmismäärä. Se kun on aika innostunut kaikista ihmisistä ja koirista niin tavoitteena on saada tenava pysymään esitysalueella sen tarvittavan minuutin ajan...
Tänään (tai siis eilen) oli aika horror lenkki Emman ja koirien kanssa. Tarkoituksena oli käyttää Kaislammella koiria uimassa mutta alkulenkistä Flow juoksi taas shelttejä karkuun ja Hippi pääsi jotenkin mun silmistä karkaamaan Flown kiitoradalle. No, siitähän seurasi melkoinen törmäys ja hetken näytti siltä, että Hippi loukkasi itsensä tosi pahasti. Alkuun oli ihan ok mutta sitten alkoi läähättämään ja jalat olivat ihan vempulat, myöskään katse ei ollut lainkaan skarppi ja koira käänsi päätä vasemmalle. Tästä tietty säikähdin ihan hirveästi, tsekkasin limakalvot läpi ja tunnustelin mahdollisia kipukohtia. Tajunnantaso ei tuntunut olevan ihan normaali :( Ei muuta kuin koira syliin ja kohti autoa. Kun ohitimme lammen, ajattelin laskea Hipin hetkeksi alas kun sen katse alkoi olemaan tarkkaavaisempi. Nyt se käveli jo ihan normaalisti, hyppi ilmaan kun kaivoin sille nameja taskusta ja söi halukkaasti. Päätin siis hetken vielä seurata tilannetta ja dipata muut koirt pikaisesti uimaan. Flow meni laiturilta uimaan ja seuraavaksi sillä oli toinen takajalka lautojen välissä samalla kun se mulahti veteen. Jalka vääntyi hurjan näköisesti sivulle joten nappasin hätäpäissäni Flowta persnahasta kiinni ja irroitin jalan pinteestä. Rantaan päästessä Flow näytti kyllä käyttävän jalkaa vaikka olin aivan varma, että se oli vähintään pahasti sökönä. Täytyy kyllä sanoa, että tää lenkki ei mennyt ihan putkeen. Kaikkien kauheuksien jälkeen koirat näyttävät olevan kunnossa. Flow ei ole levonkaan jälkeen arkonut jalkaa ja Hippikin näyttää päällisin puolin ihan normaalilta. Katastrofin ainekset olivat ilmassa mutta onneksi oli onneakin onnettomuudessa mukana!
Kesäloman eka viikonloppu oli tapahtumarikas ja tulosten perusteella voisi sanoa menestyksekäskin. Tulokset ovat toki vain osa totuutta, näitä tärkeämpiä asioita ovat aina onnistumiset ja se yhteinen tekemisen fiilis koirien kanssa.
Eilen oli Janakkalassa koiratanssikilpailut joihin osallistuin molempien koirien kanssa HTM-luokkaan, Hippi alo:on ja Flow avo:on. Osallistuttiin lähinnä siksi, että tuomarikokelaat saivat enemmän HTM-koirakoita arvosteltavaksi, niitä kun on melkein aina määrällisesti vähemmän kisoissa. Flow ei HTM:ää oikein osaa, sen ilme ei ole sellainen mitä haluaisin. Ja jos se ei osaa, menee se hieman lukkoon. No, ainahan voisi treenata enemmän jotta koira oikeasti osaisi mutta enpä näköjään ole näin tehnyt.
Hippi oli ensin vuorossa lähtien luokkansa toisena. Seurautin Hippiä edellisen koiran arvostelun ajan, reilun viisi minuuttia. Tästä se rauhoittui jälleen parempaan mielentilaan. Ihme tyyppi, ei meinaa millään uskoa, että saa varmasti tehdä tarpeeksi hommia! Tämä tyyli on toiminut niin paljon rauhoitteluja paremmin, kaikki tyynnyttelyt yms. ovat vaan aiheuttaneet lisää painetta kattilaan. Hippi haluaa tehdä eikä rauhoittua!
Hipin ohjelma meni aikalailla nappiin. Muutama vinouma sivuaskeleissa mutta muuten Hippi ylitti kyllä itsensä ja näytti parasta osaamistaan. Vaihdot positioista toiseen olivat varmoja eikä Hipillä mennyt missään vaiheessa hermo käskytykseen. Tosin en juurikaan puhunut Hipille ohjelman aikana, ainoastaan tarvittavat käskyt. Tämäkin selvästi tasoitti virtapiirin menoa. Suorituksemme lopussa tuijotin Hippiä muutaman sekunnin sanomatta mitään, olin itsekin niin häkeltynyt Hippiäisen maltillisesta tekemisestä. Tämän jälkeen pisteet olivat aikas sivuseikka, onnistuminen ja koiran täydellinen keskittyminen olivat ne päällimmäisimmät ajatukset kehän jälkeen. Onneksi tuomaritkin pitivät näkemästään ja Hippi sai hienot pisteet, 183,67 joilla se voitti luokkansa. Näin se Hippi vaan osaa yllättää vähän iäkkäämpänäkin vaikka luulin, että tuo pieni koira on jo suuruutensa moneen kertaan näyttänyt.
Tuomarikommentit:
Mari Väänänen: Tekn. 99, tait. 98 yht. 197 (!!) " Hieno setti! Ilo katsella. Hallittu kokonaisuus, tarkat positiot ja kaunis ohjaus. Hyvät rytminmuutokset. Tykkäsin!"
Johanna Saariluoma: Tekn. 89, tait. 91 yht. 180 "Kauttaaltaan keskittynyttä ja tarkkaa työskentelyä toisensa huomioivalta parilta. Ehjä kokonaisuus jossa koira selvästi osasi esitetyt positiot. Vasemmella sivulla oli useitakin suuntia! Varo, ettei koira ajaudu vinoksi seuraamisessa. Muutoin vahvaa ja tasaista työskentelyä molemmilta."
Marita Packale´n: Tekn. 90, tait. 84 yht. 174 "Koira pysyi hyvin mukana ja työskenteli halukkaasti"
Monta koiraa ei ollut välissä kun olikin Flown vuoro. Yritin palkkailla sitä kovasti positioista ja niiden vaihdoista ennen oma suoritusta mutta eiköhän se työ olisi pitänyt tehdä inasen aikaisemmin. Suorituksemme jälkeen olin todella harmissani siitä, etten ollut panostanut positioiden opettamiseen kunnolla. Flow toki yritti parhaansa mutta siellä tuli melkoisia virheitä ja epävarmoja hetkiä. Äh, äärettömän tyhmää viedä tuota kympin oppilasta tällaiseen tilanteeseen :( Koira ei harmistumista huomannut, sen yrittämiseen olin tietysti tyytyväinen. Pisteet nähtyäni olin alkuun aika ihmeissäni, tuolla tekemisellä kuma? Olisin halunnut tuoda Flown hieman paremmassa valossa esiin. Nyt näkyi sitä epävarmuutta jota en olisi halunnut tuoda kehään asti. No, kotona katsoin suorituksen videolta ja onnistuin jo näkemään sieltä paljon hyviä asioita pelkkien virheiden sijaan. Myös Flown pisteet riittivät luokkavoittoon joten reissu oli enemmän kuin osasin ikinä odottaa, vaikkakin hieman ristiriitaisin tunnelmin. Näin tällä kertaa.
Tuomarikommentit:
Mari Väänänen: Tekn. 87 tait. 81 yht. 168 "Paljon osaamista, vaihdot tosi hyviä pelkällä vihjeellä. Koira suoritti tehtäviä kuuliaisesti, mutta vähän ilottomasti. Musiikinvalinta ei minun mielestäni ollut erityisen sykäyttävä. Varmaa tekemistä"
Johanna Saariluoma: Tek. 87 tait. 82 yht. 169 "Tasaista yhteistyötä ja paljon tarkkaa seuraamista. Jalkojen välissä koira ei (eteenkään peruuttaessa) oikein tänään viihtynyt. Hyvää, koiran huomioivaa ohjaamista. Mieti vielä, miten tukea koiraa sivuaskeleissa enemmän. Ehjä kokonaisuus. Tällä teknisellä osaamisella voisi jo lähteä kehittämään koreografiaa ja sen esityksellisyyttä pidemmällekin!"
MArita Packalen: Tekn. 86 tait 88 yht. 174 "Koira tekee halukkasti yhteistyötä"
Kisojen jälkeen ajeltiin vielä Latokaskeen jossa Dio pääsi leikkimään Iona-pennun kanssa.
Satu napsi aivan ihania kuvia tyypeistä!
Kiitos Satu, Iona ja Nati lenkkiseurasta :)
Tänään oli oman seuran agilitykisat jonne olin ilmoittanut Hipin kahdelle radalle. Päivä oli suht kuuma joten kävin uittamassa koirat pikaisesti ennen hallille menoa. Markku Kaukisen agilityrata näytti ihan hauskalta, mitä nyt A:n jälkeinen elämä hieman mietitytti. Hippi kuitenkin kiisi varsin hienon radan, lopussa meinasi livahtaa väärälle esteelle vähän huonon takaaleikkauksen jälkeen mutta sain sen koukittua oikeille esteille. Radan jälkeen mua alko itkettää kun mulle iski ajatus päähän, että tällaista agilitya mä haluan Hipiltä muistaa, täysillä menemistä ja veitsenterällä keikkumista josta voi pudota nollan tai hylyn puolelle nanosekunnissa. Siksi päätin jäähdyttelylenkillä, että tää oli Hipin vika kisastartti. Hallilla selvisi vielä, että Hippi oli voittanut radan. Huipulta on hyvä lopettaa, silloin kun koira on vielä elämänsä kunnossa. Sen mä olen Hipille velkaa kaikista näistä huikeista kisavuosista joihin on mahtunut niin paljon kaikkia mahtavia muistoja :´) Hippi on kuitenkin mulle niin paljon enemmän kuin kisakaveri joten en halua "kuluttaa" sitä loppuun vaan nyt se saa puuhastella muiden, vähemmän fyysisten lajien parissa. Onneksi tää tyyppi on sellainen, että kaikki tekeminen kelpaa! Tottakai olo oli myös hieman haikea, Hipin kanssa kisaaminen kun on niin siistiä. Onneksi noita samoja fiiliksiä saa muistakin lajeista ja aktiviteeteista tuon maailman parhaan pikkumustan kanssa <3 Nyt suljetaan Hipin kisakirja ja säästetään se muistona kaikista hienoista hetkistä agilityradoilla.
Hippi ja Flow rykäisivät tänään molemmat Forssan rally-tokokisoissa 100 pisteen suorituksen! Rata oli hämmästyttävän helppo, lyhyt ja simppelin selkeä.
Kun katselin kisapaikalle tultuani tuota alo-luokan karttaa, luulin siitä puuttuvan puolet radasta mutta kyllä se juuri tuollainen oli. Hippi oli suoritusvuorossa ensimmäisenä joten kävin radan vain paristi läpi rataantutustumisessa ja sitten koiraa seurauttamaan. Tämä tyyli näyttäisi sopivan Hipille, nytkin se oli tosi rauhallinen ja malttavainen radalla. No, kuten sanottua, rata oli lyhyt ja loppui ennen kun pääsi edes kunnolla alkuun. Mielestäni en tehnyt mitään radikaalia virhettä itse mutta koska tämän lajin arvostelu on mulle vielä hieman mysteeri, jäin suurella mielenkiinnolla odottelemaan pisteitä. Vihdoin pisteet raaputettiin seinälle ja Hippi sai kun saikin täydet 100 pistettä!
Flown vuoro oli reilun kymmenen koirakon päästä joten ei muuta kuin Hipille palkat ja sitten koirien vaihto. Flowlle tuo hihna on edelleen vähän omituinen juttu, on sen kanssa päivälenkille lähdössä. Tarttis varmaan treenata enemmän hihnan kanssa mutta toivottavasti siitä pääsisi nopeasti eroon. Flown suoritus oli siisti ja hallittu enkä tällä kerralla vienyt siltä pisteitä omilla töppäilyillä. Radan päätyttyä kehuin Flowta tapani mukaan ja sehän meinasi napata hihnan suuhunsa. Pyysin sen äkkiä seuraamaan jotta päästiin kehästä pihalle ilman hylkyä.
Flown pisteiden tultua seinälle, tuli tämä rally-efekti esiin sillä myös mustavalkee sai 100 pistettä! Kumpi olikaan nopeampi suorittaja?
Ja hei, ei se voitto vaan rehti kaksoisvoitto sillä tyypit valtasivat kaksi ekaa sijaa. Hippi oli tällä kertaa melkein kolme sekuntia rivakampi rallailija joten shetlantilainen ykköspallille ja Flow kakkospallille. Ei pöllömpi reissu!
Hankin muuten Lidlistä halpiskaiuttimen josta lähteekin yllättävän hyvin ääntä. Kävin testaamassa sitä viikolla ja treenasin hetken HTM:ää samalla. Hyvin kuului noin parinkymmenen metrin päähän joten ihan hyvä ostos. Mulla oli ennestään music angel mutta sen ääni ei ymmärrettävästi ulkona pitkälle kuulu. Hippi sai tehdä paristi oman ohjelmansa mutta Flow joutui tyytymään vain positioiden treenaamiseen sillä sen musiikkia mulla ei ollutkaan kännykässä. Ens viikko aikaa ja sitä rataa.
Näin alkoi Dion arvostelu ekassa näyttelyssään. Tuomarina sateisessa Tuomarinkartanossa oli Ann-Christine Johansson ja pentuja oli kehässä kolme kappaletta. Dio käyttäytyi varsin mallikkaasti, seisoi ryhdikkäästi ja liikkui hienosti ilman välipomppuja! Tuomari piti kovasti Diosta ja arvostelu oli oikein mukava: " Mycket lovande valp. Vackert välformat huvud med välplaserande öron. Snygg hals och överlinje. Bra kors. Mycket bra vinklar. Rör sig bra". Piupali ei saanut voitostaan pokaalia vaan otin mieluummin lahjakortin jonka pystyi käyttämään näyttelyalueen kojuissa. Tämä on oikeasti ihan tosi hyvä systeemi! Näyttelypäivä oli meidän osalta lyhyt ja ytimekäs joten päästiin ajelemaan aikaisessa vaiheessa kotiin. Hyvä näin.
Illalla käytiin vielä hallilla treenaamassa. Dio sai aloittaa hypylle tarjoamisen jonka hiffasikin vauhdilla. Alkuun palkkasin namilla mutta vaihdoin nopeasti leluun kun lamppu alkoi syttymään. Dii harjoitteli myös odottamista joka etenee hiiitaaastiii. Matka on edelleen muutamassa askeleessa ja odotusajat muutamia sekunteja, pentu on sen verran sinkoileva ettei tässä vaan voi edetä kauhean nopeasti...
Hipin kanssa tein HTM-ohjelman kertaalleen läpi ja sitten naksuttelin muutamia positioita ja sivuaskeleita. Tekee periaatteessa sivuaskeleet suorassa mutta jos alkaa keulimaan, jää myös takapää jälkeen. Mutta mistä saisi malttia tuon ikäiselle koiralle joka on koko elämänsä saanut olla kupliva ja keuliva ;) No, tehdään mitä osataan ja katsotaan mihin se riittää. Hipin kanssa ei tavoitteita ole, se voi tehdä tosi hienosti tai tosi räyhäkkäästi. Riippuu niin monesta asiasta eikä niihin voi aina vaikuttaa. Hippi on Hippi.
Flown kanssa hinkkasin positioita. Näitä ei olla pitkiin aikoihin treenattu kunnolla, muutamia yksittäisiä toistoja silloin tällöin mutta nyt tein vaihtoja ja varmuutta seuraamisiin. Ensimmäistä kerta myös oikean puolen seuraaminen onnistui ilman käsitargettia, tauko on jälleen kerran tehnyt hyvää! Oikean puolen seuraamisen kanssa olen tahkonnut kauan, se ei vaan ole tuntunut hyvältä mutta tänään oli eka kerta kun Flow teki sitä oikeasti kunnolla. Agilityesteet taas hieman häiritsivät Flowta, se kun jää tosi helposti jähmeilemään kaikesta häiriöstä. Pitäisi siis enemmän treenata häiriöiden kanssa mutta harvemmin niitä on mukana. Flowlle tosin riittäisi häiriöksi maassa olevat merkit ja lelut mutta jostain syystä en tätä ole tehnyt, ehkä pitäisi.
Eilen käytiin rallytokoilemassa Orimattilassa. F ja H pääsivät molemmat mukaan. Tavoitteena oli tehdä kaikki kyltit ja olla itse pilaamatta koirien suorituksia. Tämä melkein onnistuikin, pieni moka kävi itselläni joka tosin tällä kertaa vei vain pisteitä Flowlta. F lähti numerolla 11 joten ehdin muistutella rataa mielessäni useampaan otteeseen. Tää ratatyöskentely on vaan niin hankalaa, mulle siis! Flow oli lähdössä vähän kyttäilevä, sitä selvästi häiritsee kyltit joten ratatreeniä pitäisi tehdä niin paljon enemmän. Teki kuitenkin tosi kiltisti hommia, tosin jouduin juttelemaan ja kannustamaan sitä radalla. Flow tuntuu tosi tahmaiselta tällaisessa verkkaisemmassa lajissa. Ei välttämättä näytä siltä videolta mutta se tuntuu siltä kuin olisi useissa kohdissa jätättämässä tai muuten vain tahmaantumassa. Tää tunne voi toki olla myös sitä, että Hippi on niiin erilainen. No anyway, Flow sai -10 pistettä kyltillä nro 5, Flow tuli aavistuksen vinoon perusasentoon edestä ja pyysin sen korjaamaan. Tässä lajissa siitä lähtee 10 pistettä kun se vino pa ei olisi pudottanut yhtään pistettä. Loppukommenttina luki "erinomaista työskentelyä" ja kyllähän F tunnollisesti teki kaikki vaadittavat asiat.
Flown rallattelut
Hippi oli luokan viimeinen numerolla 21 joten ehdin seuruuttaa sitä ympäri kenttää tovin. Hippi on siitä hassu koira, että se parantaa tekemistä kun saa tehdä "tarpeeksi". Kun tein rataa mielikuvaharjoitteluna sen kanssa useaan otteeseen ja pidin sen kokoajan työmoodissa, oli se kehässä sopivan innokas olematta ylikierroksilla. Toisessa eteentulossa alkoi tas hieman komentamaan mutta muuten teki oikein mallikkaasti. 360 oikealle kyltillä osui hieman kylttiin, siitä -1 ja pujottelussa tuli kontr -1 kun ilmeisesti seuraamisessa esti hieman kulkua. Hipille siis pisteitä 98 ja kommenttina "hieno takapään käyttö, oikein pätevää työtä.
Tän vuoden rutistus on onnellisesti päätöksessään. Projekti vaati paljon kilometrejä, kaksi reissua Ouluun, viisi Tampereelle ja kerran Saloon. Projekti vaati myös paljon kärsivällisyyttä ja hermoja mutta nyt on pieni tunne siitä, että tietää mitä tekee. Jatkuvaa oppimistahan tämä edelleen on mutta nyt on onneksi päässyt edes hieman jyvälle lajin hienosäädöistä. Jahka kennelliiton koe- ja kilpailutoimikunta tämän vielä lopullisesti hyväksyy, on meikäläinen valmis koiratanssin ylituomari :) Kaksi kutsua on jo tullut arvostelemaan joten uudet tuomarit tulevat tarpeeseen.
Tuomarikolleegio oli sunnuntaina ja jo alku oli hieman tökkivä. Olin antanut Diolle jostain kisoista saamamme muruluun ja sehän ei pennulle oikein sopinut, se kun ei ole tuollaisia mössöluita oikein syönyt. Dio-parka oksensi yöllä useita kertoja ja läjiä kahden aikaan yöllä siivotessa kävi jo mielessä, että en mitenkään voi aamulla Tampereelle lähteä. Dio kuitenkin oli aamulla pirteä ja söi halukkaasti pienen määrän raejuustolientä joten annoin sille vatsahapposalpaajaa ja päätin lähteä liikkeelle. Huonosti nukuttu yö aiheutti pientä väsymystä mutta se korjaantui kahvikup(e)illa.
Kolleegiossa oli 11 arvosteltavaa koirakkoa eri luokista. Yksi koirakko esiintyi jonka jälkeen puitiin arvostelu heti läpi. Virallisia tuomareita oli kolme paikalla ja meitä "kolleegiolaisia" myös kolme. Tämän porukan kesken tuli paljon hyvää keskustelua arvosteluista, yhtä oikeaa vastaustahan ei ole joten siksi niitä tuomareita on virallisissa kisoissakin kolme. Tasoittaa eri ihmisten painotuksia pisteiden keskiarvossa. Eri mieltä saa olla mutta mielipiteet tulee pystyä perustelemaan. Päivän aikana oli ilahduttavaa huomata miten oma linja piti (myös verrattuna aikaisempiin kisoihin) ja piste-erot olivat pieniä toisiin tuomareihin verrattuna. Arvostelu on muuttunut hieman helpommaksi, ei siis helpoksi. Onneksi nuo harjoitusarvostelut olivat niin pian kurssin jälkeen, pääsi heti soveltamaan opittuja asioita käytännössä useampaan otteeseen. Onhan tässä ihan vasta polun alkupäässä mutta nyt ne ensimmäiset askeleet on otettu, tästä matka jatkuu!
Diokin nukkui koko päivän rauhassa häkissään, ei oksentanut enää kertaakaan ja illalla oli kotona tylsän päivän takia varsinainen villiviikari. Penulta ei armoa herunut vaikka omistajalla oli rankka päivä takana ;)
Viime sunnuntaina maajoukkuetreeneistä ei montaa sanaa kerrottavaksi riitä. Mä käytin oman puolituntiseni seisomalla kentällä ja mumisemassa mitä me aiottaisiin tehdä jos Flow vaan osais suunnitellut jutut. Lähtökohdat ovat selkeät, ei musiikkia eikä tarvittavia liikkeitä kasassa. Tällä lähdetään liikeenteeseen! Ontuminen on edelleen tosi haparalla pohjalla joten olen vain vahvistanut jalan pitoa ylhäällä. Tässäkin on Flowlle haastetta riittämiin, se kun haluaisi niin kovasti huitoa! Kokeilin myös esineen kantamista samalla kun Flow kävelee mun edessä eteenpäin. Aluksi oli lelu suussa mutta sen kanssa jäi vain seisomaan totaalisen hölmistyneenä. Otin sitten noutokapulan jonka kanssa kävelykin alkoi luonnistumaan. Ohjelmassa Flown pitäisi kantaa esinettä musta poispäin mutta tämä näyttäisi olevan sovellettavissa olemassa olevista taidoista. Saatiin silti vinkkejä porukalta joista otetaan osa varmasti käyttöön.
Päivän paras anti oli huomata miten hienosti Dio osasi vain olla hallin reunamilla. Sidoin sen hihnalla kiinni Hipin viereen ja sinne tyyppi nukahti. Oli myös kiltisti odottamassa Flown treenin ajan! Ihan lopussa tuli pieni itku kun heitin Flowlle lelun hallin toiseen päähän, juokseva F oli vielä vähän vaikeaa katseltavaa kakaralle. Mutta noin muuten Dio sai kymmenen pistettä käytöksestään, jaksoi niin hienosti pitkän ja tylsän päivän!
Siellä se nukkuu!
Ai niin, Flow sai kirjeen Ruotsin kennelliitosta. Nyt on valionarvot vahvistettu, vielä odotellaan PKU:n (?) päätöstä pohjoismaiden koiratanssivalionarvosta. Ihan hauska tittelirivi se on noinkin!
Noin muuten Flow onkin taas vähän tauolla, siitä kun irtosi taas palanen. Oltiin lenkillä Nummelan lentokentällä jossa se juoksutti shelttilaumaa innoissaan. Oli lenkin lopussa vähän könkkä ja tässä lopputulos, oikean takajalan anturasta oli pala kuoriutunut pois. Hitsin kaahari, aina sitä sattuu ja tapahtuu.
Onneksi Vetramil, Vetericyn ja jalan suojaus ulkona ovat tehneet tehtävänsä ja anturassa on jo uutta pintaa päällä eikä Flow enää arista sitä hiekalla kävellessä. Ulkoilut tapahtuvat toki vielä tovin remmissä. Flow on kyllä päässyt uimaan, pääsee edes vähän väsyttämään itseään.
Eilen käytiin Piskipajalla treenaamassa. Tai sheltit pääsivät, Flow joutui tyytymään muutamiin helppoihin aktivointitemppuihin saikun takia. Dio alkaa hiljalleen hiffaamaan miten hauskaa tekemminen voikaan olla. Sehän on ollut vähän sellainen itsenäinen viipottaja joka lähtee helposti omia juttuja puuhastelemaan. Siksi sen treenit ovat olleet superlyhyitä ja täynnä onnistumisia. Nyt alkaa maltti riittämään vähän pidempiinkin sessioihin, ilman häiriötä toki, sitä se ei juurikaan kestä. Mutta mihinkäs tässä kiire. Tehdään omalla tahdilla juttuja ja katsotaan mitä siitä seuraa :)
Hippi pääsi treenaamaan HTM:ää. Löysin sille simppelin musiikin josta sai pätkittyä just 1:30 min kestävän mjuusikan. Ohjelmakin tulee olemaan simppeli, ei liikaa positionvaihtoja sillä ne pistää vähän kuumottamaan Hippiä. Tosin Hippiä nyt saattaa kuumottaa ihan pelkkä seuraaminenkin :P Hippi kuitenkin teki treeneissä hyvinkin maltillisesti vaikka meno oli hieman päämäärätöntä kuljeskelua, ohjelma kun ei ole ihan vielä valmiina omassa päässä.
Tänään Dio kohtasi ensimmäistä kertaa trimmaussakset. Kuvista on ehkä näkynyt tuo kakaran rokkitukka ja koska kahden viikon päästä on Piupalin eka näyttely, päätin kokeilla onneani ja nyrhiä nuo korvakarvat yksin. Ihan hirveän helppoa ei ollut rimpuilevan kakaran kyniminen ilman apukäsiä, etenkin kun tavoitteena oli vain tiettyjen karvojen poisto. Aikaa vierähti mutta nyt on Dio "trimmattu". Ei se vieläkään ihan oikeassa näyttelytrimmissä ole mutta tuo saa riittää.
Tästä lähdettiin
Dio näyttää kieltä trimmaussuunnitelmille.
Puolenvälin pakollinen tauko molemmille.
Lopputulos. Oikeassa korvassa roikkuu tuollainen karvatuppo mutta se on irronnut liimakökkäre joka kyllä poistetaan myös. Penu näyttää ihan oudolta, ihan liian aikuiselta!
Dio on oppinut uimaan ja on tästä taidostaan kovin innoissaan. Helteillä suurin osa lenkeistä korvaantuu uintireissuilla joten ihan hyvä, että penukin pääsee osaksi tästä kesähauskasta. Diolla on yllättävän hyvä uintitekniikka, ui selkä suorassa eikä räpiköinyt kun ihan muutamalla ekalla kerralla. Vähän on joutunut katsomaan perään silloin kun olen itse uimassa, ettei ui liian pitkiä aikoja kerrallaan. Sehän ui niin pitkään kun itsekin uin.
Hipillä taisi mennä heinä nenään
Huomenna olisi maajoukkueen treenipäivä Riihimäellä. Meillä on vähän siinä mielessä hölmö tilanne, että ohjelmaa ei ole. Haparoiva idea on mutta siihen tarvitsee opettaa uusia asioita Flowlle eivätkä ne ole ainakaan ihan heti ottaneet tulta allensa. Ohjelman toteutus vaatii nämä uudet liikkeet joten aika heikoilla ollaan, jos niitä ei saa opetettua. Blan B:tä tai C:tä ei oikein ole olemassakaan. Mutta hei, puoli vuotta aikaa. Tässähän ehtii vaikka kuinka pitkään olla tekemättä mitään asian eteen, ihan niinkuin ennenkin :D
Dion pentukarva on hauska kun se menee kreppilaineille aina kastuessaan. Varsinainen kasarikakara!
