Näytelmäylläri

Viikko hujahti Hipin mahdollista ontumista kytäten. Viime sunnuntaina Hippi vielä ontui mutta sen jälkeen ei ole ollut havaittavissa minkäänlaista ontumista/keventämistä tms. Tiistaina Hippi nakersi varpaiden välejä joten jospa siellä Ruotsissa olisi kuitenkin joku murkku tai vastaava pistänyt. Alkuviikon Hippi oli hihnassa mutta loppuviikosta sai mennä jo normaalisti kun ontuminen oli ollut niin hetkellistä. Peruin kuitenkin Hipin varakoirakkona olon agilityn SM-kisoissa sillä mitään ylimääräistä ei nyt tehdä pariin viikkoon.

Eilen ajeltiin Tampereelle treenaamaan ja viettämään yhden valloittavan westien 10-vuotis pippaloita. Flowlle mietittiin MM-kisojen ohjelmaa. Vaihdan tuon X-filesin mitä todennäköisimmin Flinstonesiin johon tulee lisäpätkä erilaista musiikkia alkuun. vaikka X-filesia on ollut kiva tehdä, on tuo Flinstones kuitenkin niin paljon enemmän Flown tyyppinen musiikki. Ja isoissa kisoissa olisi kiva tuoda tuota Flown tekemisen riemua koko rahalla esiin. Vaikka sitten hieman simppelimmällä ohjelmalla. Ohjelman alkuun kokeiltiin hieman erilaisia variaatioita joista lopulta löydettiin sopivimmat liikkeet. Flown kanssa saa olla aina vähän varovainen noissa "kokeiluissa" sillä se haluaa tehdä oikein ja hämääntyy hieman jos ei täysin tiedä mitä tehdä. Tai jos joku antaa vähän vääriä käskyjä... Tuollaisissa testailuissakin pitäisi itse ehdottomasti miettiä tarkkaan mitä tekee ettei tule koiralle epäselviä tilanteita!

Hippi ei päässyt tällä kertaa treenaamaan mitään järjellistä, ainoastaan jotain pientä hääräilyä. Ehkä pieni remmilenkkeilyloma oli syynä siihen että Hippi oli hieman rasittavalla päällä. Haukkui ja teki sata asiaa ennen kuin oli kissaa ehtinyt sanomaan :D Tyypillistä Kikkelströmiä siis.

Viiden jälkeen halliin paukkasi melkoinen lauma nelijalkaisia juhlavieraita. Vaikka koiralauma oli iso, ei mitään ongelmia ilmennyt. Juhlissa oli koiratanssimaista ohjelmaa joihin Hippi ja Flow pääsivät ottamaan osaa. Improvisointi ei ole vahvinta alaani mutta kyllä me hatusta saatiin vedettyä yksi aristokatti-esityskin.

Tänään olikin jännä päivä kun Hippi pääsi piitkästä aikaa näyttelykehään! Tuomarina Lohjalla oli Peggy Bailey. Shelttinarttuja oli ilmoitettu huimat 70 ja koska Hippi&Panda olivat molemmat veteraaniluokassa, vitkuttelin näyttelypaikalle lähtöä aika pitkään. Tulin sitten paikalle huomatakseni, että valionartut olivat jo arvosteltavana. Hups, meinasi tulla kiire. Onneksi Era oli paikalla, joten lykkäsin Hipin hänelle puunattavaksi ja yritin itse sukia Pandan karvat oikoseksi. Veteraaniluokassa taisi olla 7 narttua. Tai 8, en ole ihan varma. Vuokko oli onneksi paikalla ja esitti Pandan alussa ja kilpailuluokassa. Tuomari oli vanha täti ja välillä näytti siltä, ettei ihan tiennyt missä olikaan. Pandaan lämpö hieman vaikutti, ei ollut ihan yhtä reipas kuin normaalisti. Sai kuitenkin erin (niinkuin noin 98% muistakin shelttinartuista). Hippi oli yksilöarvostelussa varsin täpäkkänä. Seisoi ryhdikkäästi ja liikkui häntä alhaalla! Tuohon häntään piti hieman mutista voimasanoja liikkelle lähtiessä mutta se riitti eikä Hipin vappuviuhka heilunut korkeuksissa. Hipillekin eri.

Kilpailuluokassa tuomari katseli pitkään Hipin ilmettä. Hippi ja Panda otettiin molemmat jatkoon ja suureksi yllätyksekseni Hippi voitti luokan monien multivalioiden jäädessä taakse! Paaperokin sijoittui neljänneksi! Kaikki sijoittunutta saivat SA:n (niinkuin muissakin luokissa) joten paras narttu-kehässä oli tungosta.
Ja niin vain Hippi napattiin vielä 20 parhaan nartun joukosta jatkoon ja PN 4 sijalle! Kolmannelle meni serti mutta Hippi sai vara-sertin! Eihän tuosta mitään iloa ole, paitsi meille :P Tää sijoitus kun tuli niin puskista niin vara-sertitkin tuntuvat ihan oikeilta! Vielä oli ROP-veteraanin valinta jossa tällä kertaa uros veti pidemmän korren mutta mepä päästiin lähtemään kotiin! Hipin arvostelu oli lyhyesti "8,5 years old. Nice lenght of neck. Moved well" Mitä sitä turhia tarinoimaan. Pandasta sanottiin " 13 years old blue merle in lovely cindition. Nice head. Good front. Good movement". Tosin Panda ei liikkunut kehässä kun ei tuomari sitä pyytänyt erikseen. Hipin kanssa kysyin suoraan kehäsihteeriltä että pitääkö liikuttaa.

Mun silmään Hippi on ollut aina maailman kaunein trikkiäinen mutta sen peitsihampaan takia en jaksanut sitä näyttelyissä käyttää. Nyt kun hammas on poistettu ja veteraanikehät ovat yleensä halvempia, voisin Hippiä ilmoittaa useimminkin näihin kehiin.

Niin on nätti <3 (Tämä taas tällainen kännykkäräpsy, ootellaan parempia kuvia)

Noin kaksi minuuttia kuvan oton jälkeen Hippi oli päässyt palkaksi takana näkyvään järveen. Päivän paras hetki!