Vuosi pakettiin ja uutta kohti!

Jälleen kerran yksi vuosi lähestulkoon paketissa, nopeasti tämäkin vierähti. Jos miettii kulunutta vuotta, oli ehkä suurin asia Hipin sterilointi. Siinä mielessä jättimäinen päätos koska se sinetöi yhden niin ison haaveen, koskaan ei tullut minun niin toivomaani pikkuHippiä. Kaikista koirista ei ole jalostuskoiraksi ja tämä piti hyväksyä. Toisaalta Hippi on niin ainutlaatuinen koira, sen pentua olisi ehkä liiaksi tullut verrattua äitiinsä. Kynnys seuraavan koiran ottamiseen on iso. Monet ovat kysyneet milloin ottaisin seuraavan koiran. Enkä todellakaan tiedä milloin. Hippi on vasta kuusi, toivon todellakin että sen kanssa olisi vielä monta harrastusvuotta edessä :) Pennun kanssa menee kuitenkin niin paljon aikaa, että se olisi kaikki pois nykyiseltä laumalta. Ja kyllä Pandakin haluaa vielä tehdä juttuja vaikka aktiivinen kisaura onkin lopetettu, ainakin näillä näkymin. Tosin sen kanssa on pieni projekti on olemassa, se ykköstulos sieltä avoimesta :) Se projekti etenee niin hitaasti että voi olla mission impossible mutta katsotaan, katsotaan.

Jos katsoo kisavuottamme Hipin kanssa, oli se hieman epätasainen laadultaan :D Nollia tuli 13, suunnilleen saman verran hyllyjä ja loppukolmannes kaikkea siltä väliltä. Nollavoittoja oli 7, muita palkintopallisijoja 4. Pääsimme tänäkin vuonna Eurpean Open-kisoihin jotka menivät tuloksellisesti aivan penkin alle. Neljä starttia joista neljä hyllyä, edustavaa. Suomen isoissa kisoissa onnistuttiin SM-kisojen joukkueradalla tekemään hyvä nolla, joukkueemme sijoittui viidenneksi ankkurin hyllytettyä. SM-yksilöradalla ihan hyvä suoritus mutta tuomari näytti vitosen pituuden kosketuksesta, hieman yllättävä tuomio mutta no can do.
MM-karsinnoissa Hippi esitti kaksi hienoa, hyllyn aiheuttamaan irtoamista molemmilla lauantain radalla joten sunnuntai vietettiin katsomossa.
Syksyllä Hipillä oli pieni, muutaman päivän ontumissessio. Tämän takia pidettiin parin kuukauden kisatauko varmuuden vuoksi koska mikään tarvetta kisaamiseen ei juuri silloin ollut ja mieluummin vähän liian pitkä tauko kun liian lyhyt.
Loppuvuodesta saimme SM-nollat kasaan mutta yksi karsintanolla jäi taas ensi vuoden to do-listalle.

Tokossa VOIvoteltiin VOI-luokassa. Kaksi hyvää koetta syksyllä joista molemmista 2-tulos. Ekassa kisassa epäonnistui tunnari, toisessa ruutu. Ei se ykkönen nyt niin kaukana ole... Yksi koe käytiin vielä loppuvuodesta jossa nollia tuli enemmän kuin laki sallii. Parkkihalli näytti olevan Hipille kovin eksoottinen kisapaikka.

Koiratanssissa kisattiin muutamia kisoja. Avoimista SM-kisoista pronssia, virallisissa SM-kisoissa vikuroiva koira joka keskittyi enemmän vänkäämiseen kuin tekemiseen. Elokuussa yksi kisa josta avoimen luokan voitto muttei kumaa haukkumisen takia. Syksyllä käytiin esiintymässä koirien vitosella ja Helsinki Internationa horse Showssa.

Panda pääsi alkuvuodesta kisaamaan agilityssa. Tosin itse en päässyt ohjaaman kun olin kipeä. Rajaheimon Anu tekaisikin hyppärillä nollan Pandan kanssa :) Muuten Panda on keskittynyt olemaan kaunis, parit ROP-veteraanit PN-sijoitusten kanssa plakkarissa kesältä. Tämän jälkeen alkoikin taas epämääräinen oireilu laihtumisen, lihaskadon ja karvanlähdön kanssa johon lopulta löytyi syy kapista! Onneksi hoito tehosi nopeasti ja nyt kasvatellaan uutta karvaa.

Kirpun tärkein tehtävä on olla rakastettava mummeli. Ja tämän tehtävän Kirppu täyttää paremmin kuin kukaan muu :) Lenkit kulkee edelleen mukana, omaan tahtiin toki. Syksyllä yllätti olemalla shelttierkkarissa VSP-veteraani. Tai no, ehkä se ylläty oli enemmän muille, minun silmääni Kirppu on maailman kaunein pieni snoopeli :) Mukavaa, että joku muu oli tällä kertaa samaa mieltä ;)

Ensi vuodeksi pitäisi varmaan tehdä tavoitteita. Jotenkin on sellainen olo Hipin kanssa että sen kanssa on koettu niin hienoja hetkiä että olen jo saanut kaiken sen "menestyksen" mitä tarvitsen. En ole kauhean kilpailuhenkinen ihminen, toki tykkään kisata ja kokeilla omia rajoja mutta enemmän itseäni kiehtoo se onnistumisen tunne kun on samalla aaltopituudella koiran kanssa, tuloksesta viis. Meidän tavoite on siis tavoitella näitä sanoja aaltoja, samoja raiteita ja samoja ajatuksia. Lajista riippumatta. Jos ne tuovat tuloksia niin kiva, jos ei niin ainakin olen itse saanut sen mitä haluan.

Hyvää ja parempaa Uutta Vuotta kaikille :)

Temppuilua

Hipin kanssa oltiin perjantaina Hyvinkään hallilla treenaamassa lähinnä temppuja Sallan ja westieiden kanssa. Kokeilin samalla Hipin uusia bach-kukkaterapiatippoja, testissä tämä tippa:
Vervain - rohtorautayrtti
Rautayrttiuute on yli-innokkaalle ja puheliaalle ihmiselle, joka väittelee omiin periaatteisiinsa ja ajatuksiinsa juuttuneena.
Hippiin tipat ei ainakaan ensikokeilulla vaikuttaneet, ihan samanlainen vöyhö on kuin ennenkin :D
No treenattiin kuitenkin ja Hippi oli oma touhukas itsensä. Kokeiltiin koiratanssiesitystä vähän matkaa mutta koska Hippi oli taas kovin vinkuvainen, sai se tehdä vaan muutaman ekan tempun ja siitä palkkaus. Enpä kyllä tiedä onko mulla jaksamista lähteä tota vinkumista opettaan pois, tuntuu täysin mahdottomalta tehtävältä. Ja koska ei treenattu esitystä niin kuvattiin sitten Hipin temppuja. Tässä kuvaterveiset treeneistä.


Tällä hetkellä oon koirien kanssa evakossa isäni luona sillä kotoa on sähköt poissa jo toista vuorokautta. Hiphei! Ei sähköä, ei vettä, ei hauskaa. Töissä oli sama tilanne joten jouduttiin siirtämään kaikki potilaat tältä päivältä! Ihmeellisen invalidisoivaa tuo sähköjen puuttuminen. Kirppu-parka oli AIVAN hukassa viime yönä! Asunto oli aivan säkkipimeä ja mummeliparka ei löytänyt mihinkään täyspimeydessä :( Pari kertaa nostin sen sänkyyn (otsalampun avulla) mutta joku juttu sillä oli selvästi kesken koska kohta se taas haahuili ympäriinsä. Tänään on uni maittanut kun on yön urheillut, toivottavasti seuraava yö olisi hieman rauhallisempi.

Hyvää Joulua!!

Vauhdikasta Joulua kaikille toivoopi shelttitytöt Kirppu, Panda & Hippi :)

Hippi-parka tauolle

(Kuvassa baby-Hippi myrtsinä)


Tai koira on ainakin omasta mielestään todella säälittävä otus kun joutuu pakolliselle joulutauolle. Hipin mielestä kaikki tauot, lomat, breikit ja muut typerät poissaolot harrastuksen parista on totaalisen tarpeettomia mutta tälläkään kertaa ei koiraparan mielipidettä kysytä. Toisaalta tämä on aina sitä aikaa vuodesta kun inspiroidun naksuttelemaan Hipille ihan urakalla. Ei niin väliä vaikkei temppuja/asioita saada valmiiksi asti, onpahan ainakin sekä naksuttelijaomistaja että koira saanut miettiä opeteltavia asioita monelta kantilta. Jossain netin syövereissä oli joskus mainittu että naksuttelu saattaa passivoida koiraa. Hmm, joskus toivoisin että Hippi passivoituisi edes muutaman prosentin verran. Voi sitä intoa ja järjetöntä tarjoamisen määrää kun huomaa että kaivan naksun ja namit esiin :D Ennen kun olen edes ehtinyt istahtaa lattialle, on Hippi häärännyt jo sen sataa asiaa :D

Tällä hetkellä työn alla on pari erilaista temppua ja kaukojen tekniikkaa. Olen monasti miettinyt että tarttis varmaan tehdä jotain noille kaukoille kun niissä kuitenkin on se muutama perus tekniikkavirhe. Nythän tässä olisi hyvää aikaa jo ihan senkin takia että kelit ovat olleet niin arsesta ettei tuolla vellipelloilla tee mieli yhtään ylimääräistä lenkkeillä... Tosin asennonvaihdoissa onkin melkoinen haaste, pitäisi pari eri vaihtoa opettaa ihan alusta asti uudestaan. Ei taida ihan joulun vapaat riittää siihen.

Pandan kanssa käytiin perjantaina fyssarilla Remediumissa Petra Snellman- Niemenpalon luona. Ja Panda oli yllättävän hyvässä kunnossa! Vaen puoli oli aavistuksen tukossa mutta se nyt oli vähintään odotettavissa revähdyksen jäljiltä. Fyssari katsoi Mevetin käynnin papereista että silloin oli havaittavissa selkeä lihaskato oikealla puolella mutta nyt lihasten epäsymmetria oli enää hyvin vähäistä, mäkikävelystä ja kuntoutuksesta on ollut selkeästi apua :) Panda käytiin läpi jonka jälkeen päästiin vielä vesijuoksumatolle. Siellä Panda teki varsin hyvin töitä, lopussa tosin väsyessä yritti vaihtaa kävelyn passaamiseksi. Saatiin vielä hyviä jumppavinkkejä etuosan syvien lihasten kunnon parantamiseksi. Ostin samalla käynnillä jumppatyynyn jota olen jo pitkään noille miettinyt. Hippi nyt oli tietysti todella otettu uudesta temppualustasta eikä sille tuottanut minkään sortin ongelmia tehdä Pandan jumppaharjoituksia. Pandassa kun on vähän nössön vikaa, on sen kanssa ongelma että se mielellään kellahtaisi kumoon aina kun on jotain uutta ja ihmeellistä. Etenkin kun sen pitäisi seistä etujalat tyynyllä ja takajalat korokkeella jonka lisäksi vielä varovasti työnnän sitä kyljestä tasapainon horjuttamiseksi, on se melkein liian iso asia pienelle herkkikselle. "Miks toi tuuppii???" ja sitten onkin parempi laota kyljelleen. Huoh, ongelmansa kullakin :D Onneksi parin päivän treenaamisella olen saanut Pandan vakuuttuneeksi etten kiusaa sitä pahalla vaan hyvällä :D

Hipin aika Laiokselle valitettavasti peruuntui sairastumisen takia joten Hippi pääsee välipäivinä huoltoon.

Eilen Hippi oli tän vuoden vikoissa agilitytreeneissä. Koira oli jälleen kerran erittäin hyvä, toimi kuin ajatus niin kauan kun se ajatus oli järjellinen. Tai no, sitten toimi sen järjettömän ajatuksen mukaan. Oikeasti pitäisi olla niiin kiitollinen että on noinkin kiihkeä mutta silti niin kiltti koira. Ei Hippi periaatteessa tee mitään tyhmää eikä epäkilttiä, kyllä se vaan parhaansa aina yrittää. Ja jos Hyvinkäällä tippui rimoja, ei nyt ollut niiden kanssa mitään ongelmaa. Ne rimat menevät kyllä Hipille sopimattoman pohjan piikkiin. Eipä mennä Hyvinkäälle enää agilitya tekemään, sen verran liukas se matto kuitenkin on.

Vuoden viimeiset liitelyt

Eilen liideltiin tän vuoden vikat kisat Hyvinkäällä. Olin vähän arkonut Hyvinkäälle ilmoittautumista kun pitkin syksyä kuului noottia että matto olisi siellä hieman liukas. Uskaltauduin kuitenkin ilmoittautumaan tuonne mutta katsotaan menemmekö sinne enää jatkossa. Hipin kanssa oli tavoitteena tehdä hyviä puomeja ja se tavoite periaatteessa täyttyi, tulokset muuten eivät kummallisia olleet. Ekan radan rataantutustumisesta myöhästyttiin. Oltiin paikalla hyvissä ajoin ja ilmossa sanottiin että kisat olivat hieman myöhässä. Lähdettiin siis kunnon lenkille ja sieltä tullessamme (varttia ennen luokan arvioitua alkamisaikaa) oli rataantutustuminen kuitenkin jo käynnissä! Ei muuta kuin sidoin äkkiä koirat radanreunalle ja numeroita etsimään. Alku oli kuin pahimmissa agilitypainajaisissa kun numeroita ei löytynyt millään :D Tuomari tuli näyttämään miten alku meni koska numerot 1-3 oli jo otettu palkintojenjakoon :D Onneksi rata oli tosi kiva ja upposi päähän vähän vähemmälläkin kiertelyllä. Hippi oli neljäs lähtijä joten onneksi välissä oli maksien palkintojenjako niin ehdin vaihtaa kengät. Radalla heti neljäntenä olleen muurin palikat putosivat, ilmeisesti Hippi ei heti osannut tuolla matolla ponnistaa. Tästä johtuen pystyin jättämään ja kehumaan puomilla ihan kunnolla ajan kanssa. Puomi itsessään oli ihan kohtuunopea ja Hippi meni suoraan alas asti. Puomi jälkeisen hypyn rima taas putosi kuin myös viimeinen rima jota videolta ei näy. Ja just olin aamulla miettinyt että onpas kivaa kun rimoja ei ole tippunut aikoihin. Tosin pistän nuo rimat pohjan piikkiin. Tuloksena siis 15.

Toisen radan alussa Hippi nousi jostain syystä seisomaan lähdössä. Sopii toki yrittää kähdössä varastamista, voipi olla että meno tyssää siihen. Istui kuitenkin käskystä, en päästä sitä seisomisesta radalle kun en siihen asentoon Hippiä jättänyt. Keinu oli taas hyvä eikä Hipillä ollut pienintäkään aikomusta varastaa. Puomi ok, vapautin melko pian 2on2offista. Ennen A:ta oli taas tällainen katsotaanmitätapahtuujosenohjaaollenkaan-hetki. Tuloksena kielto hypyltä, miten kummallista! Hippi juoksi ohi kun ei parempaakaan vaihtoehtoa tuolla ohjauksella keksinyt. Tälläkin kertaa Hippi hyppäsi melko korkealta A:lta, meidän luomuA alkaa olemaan jo vähän ei-kiva. Jotenkin tarttis saada koira ottamaan edes yhden lisäaskeleen A:lla. Lopussa lensi vielä yksi rima kun olin vähän (paljon) koiran edessä.

Vikalla radalla ei videolta näy meidän sähläys A:n jälkeen, siellä kun oli yksi hyppy (kaikenlisäksi sama kuin viime radan kieltohyppy :P) joka olis pitänyt hypätä mutta sain Hipin siitä vastaavalla eiohjata-ohjauksella ohi. Puomilla sattui Hipille pieni työtapaturma. Hippi teki hyvä kontaktin mutta kun kehuin sitä ja kävelin eteenpäin, lähti se perään. No eihän sellainen passannut joten Hippi pääsi sylikyydillä radalta. Tähän olikin hyvä jättää tämän vuoden kisat :D

Tässä eilisen pöllöilyt.

Huomenna on Hipin fyssari, sunnuntaina vikat agilitytreenit ja sitten alkaakin ansaittu totaaliloma liidoista. Katsotaan missä vaiheessa palaillaan takaisin esteille :) Panda pääsee perjantaina fyssarille, katsotaan mihin kuntoon jalka on saatu. Ainakin omaan käteen lihaskato oikeasta jalasta on hävinnyt ja lihakset tuntuvat jo melko symmetrisiltä molemmilla puolilla :) Ainakin jotain on saatu aikaiseksi kuntoutuksella.

Nollaa pukkaa vol. 2

Tällä kertaa oikeassa lajissa \o/ Lauantaina oltiin ensin messarissa Heelwork to Music-kisoissa. Hippi kisasi alokasluokassa ekaa kertaa. Olin tehnyt sille helpon ohjelman sillä säännöt kertovat alokasluokassa riittävän 1-2 positiota. No, näin ehkä periaatteessa ;). Käytännössä tuomarit eivät kauheasti esityksestä tykänneet. Nykyään ei myöskään anneta enää kirjallisia arvosteluja joten syy miksi esityksestä ei tykätä jää mahdollisesti hieman auki. Hippi kuitenkin teki ihan kohtuukivaa työtä, muutaman kerran ote herppasi ja mm. lattialla ollutta roskaa piti käydä pari kertaa katsomassa. Silti sen ei pitäis ihan noin rankasti alokasluokassa vaikuttaa imho. Mutta tää lajihan on just tätä.
Eli mikäli HTM:n alokasluokkaan mielii, kannattaa opettaa koira seuraamaan vähän useammassa positiossa kuin siinä yhdessä tai kahdessa, opettaa se seuraamaan vähän joka suuntaan ja kaikissa mahdollisissa askellajeissa. Kannattaa myös unohtaa nämä luokkarajat ja miettiä sitä voittajaluokkaa esitystä kasatessa, arvostelu kun voi olla hyvin lähelle sitä. Eikä ehkä kannata ottaa musiikiksi Marilyn Mansonia, tuomaritädit voi pudota vaikka tuoliltaan ;) Tässä meitin esitys.

Messarista kiiruhdettiin Porvooseen jossa oli aiheena agility. Olin ilmoittanut Hipin kahdelle jälkimmäiselle radalle. Tuomarina oli Saviojan Anne jolla olikin, jälleen kerran, superekivat radat :) Ekalla radalla oli keinu toisena esteenä joten pystyin ottamaan sen astetta napakammin. Eikä Hipillä ollut tällä kertaa aikomustakaan hypätä liian aikaisin. Renkaan jälkeen kääntyi hyvin takaakiertoon vaikka siinä oli puomi edessä tyrkyllä. A:lla jouduin jäämään vähän jälkeen jotta pääsin muurilta työntämään 7-hypylle. Videolta näkyy että Hippi hyppäsi melko korkealta A:lta mutta virhettä ei tullut. Itse en todellakaan nähnyt mitä se siellä teki. Loppurata rallateltiin hyvää rataa kunnes tuli puomi. Ilmesesti en koskaan antantu Hipille alas-käskyä vaan huusin vain menemene millä olen hoputtanut sitä nopeammin 2on2offiin. No menihän se. Ja juoksi puomin. Olin niin hämmästynyt etten osannut edes keskeyttää! No, siinä vaiheessa kun tajusin mitä oli tapahtunut, taisi Hippi olla jo maalissa :D Puomin kontakti on ollut nyt melkein pari vuotta niin varma ettei mulla käynyt edes mielessä tällainen vaihtoehto! Täytyy ryhdistäytyä puomin suhteen vuoden vikoissa kisoissa.
Tällä nollalla sijoituimme toiseksi Javan ja Pihlan jälkeen.

Hyppärin alku oli melkoista vääntämistä, jouduin jopa tekemään pakkovalssin (joista en tykkää) koska en keksinyt parempaakan vaihtoehtoa. Tässä tosin Hippi vähän valui, en vaan osaa niitä kunnolla tehdä. Valahti myös 7-hypyllä, en vaan ehtinyt ajoissa kertomaan käännöksestä. Näisen hässäköiden jälkeen homma helpottui, kepeillä Hippi jäi hyvin tekemään vaikka hidastin vauhtia. Näistähän se on lopettanut pujottelun, onneksi ei nyt. Maalissa oli hyvä fiilis, vihdoinkin se puuttuva nolla plakkarissa :)
Tälläkin radalla sijoituttiin kolmanneksi. Näistä radoista jäi periaatteessa muutenkin tosi hyvä mieli (jos ei sitä puomia mietitä). Pitkästä aikaa meneminen tuntui varmalta ja helpolta :) Ja Hippi jaksoi hienosti pitkän päivän, ei painanut väsymys millään muotoa jaloissa.


Nyt on vihdoinkin SM-nollat kasassa, karsintanollia puuttuu yksi vaikka alkuun hehkuttelin niitäkin olevan tarpeeksi ;)

Pandan kuulumisia sen verran että kuntoutus alkaa tuottamaan tulosta, lihaskato oikeasta lavasta on vähentynyt huomattavasti! Olen kävelyttänyt sitä pienen hiekkakuopan pehmeissä rinteissä, ylös ja alas. Lisäksi lenkit ovat jo ihan normaalia tasoa, saa liikkua niin paljon kun haluaa. Ontumista ei ole havaittavissa enää lainkaan :)

*Niin, unohtui mainita että sunnutain koiratanssikisoihin ei menty. Hipillä oli maha la-iltana vähän löysällä, ilmeisesti kaikista messarissa maistelluista herkuista joita tarjoiltiin siellä sun täällä. Oli jo normaali seuraavana päivänä mutta eipä otettu turhia riskejä että olisi ollut jotain muuta*

Nollaa pukkaa!

Jepjep. Jos oltais oltu agilitykisoissa, olisin ollut eiliseen nollaputkeen enemmän kuin tyytyväinen mutta koska olimme tokokokeessa, oli tulos säälittävän ja toivottoman välimaastossa. Saimme pisteitä paikallamakuusta, seuraamisesta, luoksetulosta ja yhteisvaikutelmasta. Kaikki muut nollille, wuhuu! Koe oli parkkihallissa mikä saattoi osaltaan vaikuttaa koska Hippi ei parkkihallissa ole koskaan ennen ollut (paitsi autossa odotellessa). Olimme paikalla hyvissä ajoin sillä Vuokko kisasi setterin kanssa avoimessa luokassa. Tosin myös setteri ahdistui parkkihallista ja Vuokko keskeytti kokeen.

Ekana oli paikallamakuu ja jo rivissä Hippi vinkui. Olipa hyvä mieli jättää se neljäksi minuutiksi makaamaan. Ilmeisesti kuitenkin rauhottui jossain vaiheessa koska kun palasin sen luokse, oli koiruus ihan rauhallinen. Tuomarikaan ei tainnut kuulla tuota hiljaista alun vinkumista koska antoi tästä kympin. Hippi oli neljäntenä suoritusvuorossa. Yritin palkata sitä muutaman kerran luoksetulon maahanmenosta ennen kehää mutta toope tarjosi vain niiaamista! Siis voi kiesus! Jouduin aika napakasti sanomaan että se maahanmeno alkoi löytymään. Kehään päästessämme alkoi alamäki. Ekana yksilöliikkeenä oli ruutu. Hippi bongasi ruudun hienosti, lähti vauhdilla käskystä mutta ei pysähtynyt seiso-käskystä eikä mennyt myöskään maahan! Seikkaili ulos ruudusta jolloin annoin uuden ruutu-käskyn, löysi takaisin ruutuun mutta ei edelleenkään mennyt maahan vaan tollotti paikoillaan kun vähä-älyinen. Tässä vaiheesa liike oli toki jo nollaantunut mutta sain tuusata liikkeen loppuun. Ehkä noin viidennellä käskyllä Hippi tajusi vihdoin mitä siltä odotetaan ja putosi maahan. Liikkuri ohjasi liikkeen loppuun ja Hippi teki saman kuin viimeksi eli lähti seuraamaan heti kun olin kääntynyt sen edestä! Sain tosin nyt ärähdettyä asiasta.
Seuraaminen oli alusta asti yhtä näpsimistä! Ja lähes jokainen perusasento jäi tekemättä!! Ei vaan kyennyt istumaan! Saimme säälipisteitä 6,5 vaikka olisihan tuonkin voinut nollata.
Luoksetulon seisominen oli ihan ok, valui vain puolisen mittaa. Mutta maahan ei mennyt ekalla käskyllä. Tästä 7,5.
Sitten alkoi nollatehtailu 8)
Hyppynouto oli maton päällä ja kapula kimposi oikealle niin pahasti että Hippi ei hypännyt takaisin tullessaan vaikka periaatteessa ollaan kyllä vinossa olevan kapulan hakuakin treenattu. Eli nolla.
Tunnarissa nousi seisomaan kun käännyin ympäri, tästä huomautin. Käskyllä lähti ihan hyvällä vauhdilla, haisteli pari kapulaa ja sitten nappasi väärän mukaansa. Ei todellakaan tehnyt yhtään töitä. Nolla
Metallinoutoa ei hakenut. Saatiin yrittää niin kauan että lopulta haki. Nolla
Kaukokäskyissä teki ihan omaa liikesarjaansa, lisäksi tuli eteenpäin ihan huolella kun ei muutakaan keksinyt. Nolla.
Liikkeestä istumisessa oli jo odotetavissa että ei istunut, ei vaikka annoin aika täpäkän käskyn. Nolla.
Jostain syystä saimme peräti kasin yhteistyöstä. Toisaalta Hippi oli ihan tosi intona aina uutta liikettä tekemässä, ei vaan ollut aivot mukana että olisi tehnyt ne oikein.

Eipä tän kokeen jälkeen oikein voinut kuin nauraa. Ilmeisesti liukas parkkihallin lattia hankaloitti hieman alustavammaisen koiraparan elämää siinä määrin että tekeminen oli näinkin onnetonta. Täytynee siis treenata muillakin alustoilla kuin hiekalla. Tai katsoa hieman tarkemmin minkälaisiin paikkoihin tuota ilmoittelee. Toisaalta tulihan tässä kokeessa monta uutta ongelmanpoikasta esille joten ainakaan treenattava ei lopu kesken!

Onks järkee

Kisata jos on vähän epäkunnossa? Ei taida olla. Kisattiin siitä huolimatta :D Lauantaina oltiin siis Lohjalla kolmen startin verran liitelemässä. Mulla oli viikolla järkky vatsatauti eikä olo ollut ihan paras mahdollinen vielä lauantaina. Showlinkin hallin ruohomatto on vähän omituisen pitkulainen joten radoistakin tuli kapeita ja pitkiä. Ekan radan arvosteli Anne Viitanen ja ihan kivan radan oli suunnitellut. Lähdössä oli vain pari metriä mattoa ennen ekaa estettä jten jouduin jättämään Hipin betonille... Onneksi ei sutinut lähtiessään. Kepeille mentäessä teki hirmu lenkin kun ei vieläkään oikein osata noita putkijarrutuksia. Tai siis mä en ole niitä vielä opettanut Hipille... Puomi oli ok, meni suoraan alas asti ihan kohtuuvauhtia. Toisessa päässä olin suunnitellu hienosti useampia valsseja peräkkäin mutta jalat eivät vaan liikkuneet joten lopputuloksena yksi kökkövalssi suoraan koiran eteen, epätoivoinen poispäinkäännös ja veto putkeen. Hippi oli jo niin ihmeissään tuosta räpiköinnistä että meni tosi hitaasti putkeen, luuli raukka varmaan että nyt ei mennyt kaikki ihan ok :D Keinulle pysähtyi nätisti ja annoin paukahduksesta luvan jatkaa matkaa. Suoralla putkella ei taas jalat vaan toimineet ja koska Hippi ei oikein osaa eteen-käskyä(kään), ehti se kääntyä kohti putkesta tullessaan. Harvoin tuntuu nolla noin surkealta :D Ja vielä hupaisampaa oli että voitimme tuolla suorituksella! Tuloksia tosin ei tullut kuin viisi joista kaksi nollaa.

Toinen rata oli Jalosen Karin, astetta kinkkisempi. Alun kepit otin tosi varman päälle, tosin Hippi ryntäsi ekaan väliin ja sieltä suoraan läpi! Yritin sotkea takasin pujottelemaan mutta tuuppasin väärään väliin. Pitäis aina ottaa alusta koska mulla ei näköjään järki vaan toimi korjatessa. Kaikenlisäksi Hippi jätti taas kepit kesken enkä korjannut sitä. Tästä sitten hyl. Puomilla jäin vähän taakse jolloin Hippi ei mennyt suoraan itse alas. Tää ei näköjään toimi vieläkään kisoissa. Puomin jälkeen oli keinu jossa pääsin edes treenaamaan odottamista. Hyvin jäi. A:lle mentäessä en katsonut yhtään koiraa jolloin se juoksi ohi. Tähän oli hyvä lopettaa tämä rata :D

Vika rata oli Annen hyppäri joka tuntui tutustumisessa tosi kivalta. Ja periaatteessa rata rullasikin ihan hyvin tokavikalle esteelle asti. Pussista tultaessa en YHTÄÄN katsonut Hippiä vaan tein sellaisen epämääräisen huitaisun joka sitten torpedoikin ihan hienon nollaradan kun Hippi juoksi perääni. Voi elämä, että ihminen ei opi! Mä TIEDÄN että Hippi ryntää mun perään putkien ja pussin jälkeen mutta silti teen noita samoja oletusvirheitä kerta toisensa jälkeen. Ei kauhean etevää.



Koska viime viikolla ei paljoa ehditty treenailemaan muuta ohjaajan ollessa muutamia päiviä pois pelistä taudin takia, on Hipillä edessä tiivis kaksviikkoinen. Ohjelmassa on kahden koiratanssiohjelman harjoittelu, näistä HTM-ohjelma on kaikenlisäksi vasta hahmoteltu joten siinä tulee kiirus. Lisäksi sunnuntaina on tokokoe ja niissä liikkeissäkin on vielä hiomista. No, onneksi on innokas treenikaveri...

Ja kiitos muuten kaikille jotka ovat tunnustus-haasteen antaneet. Voin heti tunnustaa että olen erittäin huono ottamaan osaa mihinkään ketjukirjeisiin, haasteisiin tai vastaaviin :D Katsotaan, jos joskus inspiroituisin vastaamaan.

Pandan ell-käynti ja Hipin liidot

Ensin Pandan kuulumiset, torstaina oltiin siis Mevetissä Anu Saikku-Bäckströmin luona. Panda jatkoi tavoilleen uskollista tyyliään eikä tälläkään kertaa diagnoosin teko tullut helpolla. Pandaa väänneltiin ja käänneltiin, kuvattiin ja lihaksia ultrattiin. Panda kuvattiin mun toivomuksesta hereillä koska tiedän sen olevan niin kiltti että se onnistuu. Ja melkoiselle mutkalle Pandaa väännettiinkin eikä se ollut moksiskaan. Sen aikaa kun olin katselemassa kuvia, Panda makasi kyljellään röntgenpöydällä eikä se siitä mihinkään liikkunut. On se kiltti :) Kuvista ei löytynyt (onneksi) mitään muutoksia jotka olisivat selittäneet ontuman. Olkanivelissä oli molemmilla puolilla pienet iästä johtuvat luupiikit mutta niillä ei ole kliinistä merkitystä. Diagnoosiksi vahvistui lopulta oikean etujalan lapalihasten revähdys.
Tässä löydökset käynnniltä: " Hieman keventää eoj käytävällä, erityisesti kiertoliikkeessä. Seistessä ottaa painoa pois eoj jota kiertää ulospäin, jolloin lapa laskeutuu alemmaksi oikealla. Muuten niveltaivutuksetok mutta aristelee olkanivelen ojennusta joka kiristää taaempia lapalihaksia. Selkeä lihasatrofia spinan scapulean takana olevissa lihaksissa (infraspinatus) sekä kipua alueen painelussa/venytyksessä. Molemmat olkanivelet löysät mediaalisesti. Hereillä otetuissa rtg kuvissa ei löydöksiä lapaluussa, olkanivelissä pientä ikään katsoen normaalia luupiikkiä kapselin takareunalla eli ei merkittäviä löydöksiä. Ei rtg merkittävää luksaatiota tms. ultrassa ei nestekertymää tms mutta lihasatrofiaa. Lihasatrofian aiheuttaja historian perusteella trauma eli revähdys autosta hypätessä, johtanut lihassurkastumaan. Pystyy todennäköisesti mainiosti liikkumaan ja kirurginen korjaus ei järkevää enää."
Hoidoksi edelleen lepoa ja vielä pitkä tulehduskipulääkekuuri. Jos alkaa enemmän kiertämään tuota jalkaa niin sitten mennään kontrolliin. Muuten Anu sanoi että todennäköisesti alkaa kompensoimaan yhden lihaksen "puuttumista" muilla lihaksilla joten nyt kuntoutetaan pikkuhiljaa tuota jalkaa ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi :) Panda itse alkaa olemaan suhteellisen kypsä tuohon lepoon mutta nyt se on vain kestettävä.

Eilen lähdin koirien kanssa Turkuun äitini luona käymään ja samalla treffattiin Kupittaalla Saariluoman Johanna, joka oli myös Turussa käymässä, koiratanssitreenien puitteissa. Treenit olisivat tosin voineet mennä paremmin jos en olisi unohtanut musiikkia kotiin. Yritin käydä tosin polttamassa äkkiä äitini luona uuden CD:n mutta jostain syystä kappale ei siihen tullut kokonaisena joten jauhettiin sitten sitä alkua. No jauhamista Hippi onneksi jaksaa :D Saatiin monia hyviä ideoita ohjelmaamme, treenaamme siis niitä!
Tänään päästiin pitkästä aikaa tositoimiin agilitykisoihin! Olipa kivaa :) Kisat oli ATT:n hallilla. Olin ilmoittautunut vain kahteen starttiin koska kattelin että koiria on niin pirutsi joten päivälle tulisi anyway mittaa. Olin ottanut agilityradat puomin treenausta varten mutta kummallakaan radalla ei ollut puomia, pöh. Ekalla radalla hippi ei meinannut uskoa korviaan kun sanoin sille tule vaan lähti vähän nytkähtäen liikkeelle :D Pelkäsin, että se ryntää suoraan putkeen riemastuksissaan mutta hyvin kääntyi 2-hypylle ja sieltä ampui putkeen. Kepeillä pelkäsine ettei se osaa hakea niitä kun jouduin olemaan niin lähellä mutta turha pelko, hyvin sinkaisi kepeille. 6-hypyn jälkeen persjättö oli vähän myöhässä ja Hippi meinasi valahtaa putken ohi, onneksi pienellä hätärääkäisyllä löysi oikealle esteelle. Putken jälkeisillä hypyillä oli rytmi sitten vähän hukassa mutta onneksi Hippi kurvaili vauhdilla vähän epämääräisimmilläkin ohjeilla. A:n kontakti oli vähän hiinä ja hiinä, tosin valssi aina vähän häiritsee. Silloin Hipin vauhti hidastuu ja se helpommin hyppää. No, virhettä emme kuitenkaan saaneet. Putki-A hässäkkä meni hyvin vaikka putkia oli kaksi tyrkyllä. Keinu oli hyvä, Hippi jäi hienosti odottamaan käskyä. Nollalla siis maaliin ja siinä vaiheessa kärkeen :) Ja kärkipaikka piti loppuun asti joten nollavoitto karsintoihin vihdoinkin plakkarissa. Se tuntuu olevan näin syksyisin aina vähän kiven alla.

Toisella radalla mietitytti hieman suora putki ja sen jälkeinen elämä. Ei näyttänyt mitenkään siltä että ehtisin järkevästi ohjaamaan Hippiä mutta ei auttanut kuin lähteä kokeilemaan. Keinu oli kolmantena esteenä ja siltä sitten napattiin vitonen!! Olin juuri päässyt selittämästä kuinka kivaa on että kisapuomi on nyt kunnossa, heti tuli nenille! Eniten harmittaa se, että menin ryntäämään kohdassa jossa ei olisi edes tarvinnut rynnätä... Olisinpa malttanut sen nanosekunnin odottaa mutta kun ei. No, tästä kuitenkin jatkettiin rataa. Välistäveto ennen A:ta oli vähän ihmeellinen huitaisu mutta onneksi Hippi on haka lukemaan niitä ;) Ennen suoraa putkea Hippi irtosikin tosi hyvin takaakiertoon joten sain vähän etumatkaa ja ehdinkin hyvin heittämään Hipin putken jälkeiselle hypylle. Siitä pääsin taas ottamaan etumatkaa luottaen siihen että Hippi valitsee putken käskyllä jonka ansiosta taas ehdin viemään takaakierron. Loppurata rallateltiin pienillä kurveilla ja maalissa olin kyllä tosi tyytyväinen rataan vaikka se keinun 5 siellä kummittelikin. Aika oli luokan nopein mutta eipä niitä lasketa, olis kannattanut tehdä se nolla ;) Tuplahan meiltä vielä uupuu ja näillä hölmöillä virheillä sitä ei kyllä saavuteta.

Tässä radat


Loppuun vielä uudet syyskuvat tytöistä kun sain taas kameran pitkästä aikaa lainaan :)

Jos jotain raapustais

Pieni kirjoitustauko taas takana, eipä tosin olla oikein mitään tehtykään. Paskin asia on se, että Pandan jalka ei ole kunnossa vieläkään. Todellakaan. Kaksi viikkoa sitten varasin sille ajan ortopedille kun jalan keventäminen oli kestänyt jo puolitoista viikkoa. Ajan varaamisen jälkeen hieroin koiraa ja venytellessäni huomasin että tämä jalka jota keventää (oikea etujalka), taipuu ihan omituiseen asentoon ihan itsestään. Normaalisti etujalkaa saa suorana venytettyä taaksepäin niin että tassu on suunnilleen siinä vatsalinjan kohdalla mutta Pandan jalka taipuu sen verran että tassu on heittämällä melkein selkälinjan yli. Mitä ilmeisimmin joku lihas tai jänne on katkennut/irronnut siinä kun hyppäsi autosta. Omituista on että koira ei ole tästä moksiskaan. Kevennyksen huomaa tietyssä vauhdissa mutta muuten menisi kuin päätön kana, etenkin kun olen pitänyt sitä levossa ja menojalkaa alkaisi jo vipattamaan. Töissä ovat molemmat ell:t Pandaa katsoneet mutta eivät ole vastaavaa ennen nähnyt joten ortopedin mielipidettä odotellaan. Pandahan on jälleen kerran tyypilliseen tapaansa varsinainen eläinlääkärin painajainen, ei mitään normaalia vaivaa vaan tällaisia todella omituisia tapauksia kerta toisensa jälkeen... Meillä piti olla viime perjantaina aika mutta koska omaan huonon tuurin, tuli ell kipeäksi ja jouduimme siirtämään ajan joka on vasta tulevana torstaina. Huoh, toivottavasti silloin saisin diagnoosin vaivalle.

Hippi on päässyt vähän treenailemaan koiratanssia, ilmoitin sen molemmille päiville messarin kisoihin :P Lauantaina heelworkkia ja sunnuntaina freestylea. Tosin meillä on harvinainen tilanne että ohjelma on periaatteessa jo kasassa ja sitä on päästy jopa treenaamaan! Siis melkein kuukausi ennen kisoja, wau! Mä en vieläkään oikein tiedä, mikä on Hipin kannalta paras tapa opettaa ohjelmia. Se, että se tietää tarkalleen mitä seuraavaksi tapahtuu, vaiko se että ei tiedä. Kun tuo koira on periaatteessa välillä niin palikka että sellainen rutiininomainen treenaus tuo sille toisaalta turvallisuuden tunteen kun ei tarvitse jännätä mitä jatkossa seuraa. Mutta toisaalta, sitten kun se tietää mitä tapahtuu, on sen helppo ennakoida ja suoristaa mutkia. Josta päästään siihen että Hippihän on suhteellisen huono ennakoimaan mutta se osaa aina välillä yllättää. Tällä hetkellä yritän siis ketjuttaa mahdollisimman paljon liikkeitä isompiin kokonaisuuksiin ja välillä "vaadin" tekemään koko ohjelman läpi josta megapalkka. Soppaa hämmentää myös se että ohjaaja aina välillä unohtaa ohjelman, käskyttää väärillä sanoilla tai muuten vaan sekoittaa koiraparan pään entistä sekaisemmaksi. Ehkä mä vaan luotan että Hippi oppii tekemään asiat musiikin mukaan jolloin mun häirintä jää toissijaiseksi :D

Lauantaina olin Sinin ja Sonicin kanssa treenamassa Leppävaarassa. Ohjelma on vielä kaikenlisäksi sellaisessa vaiheessa jolloin tulee paljon muutoksia kun huomaa että joku asia ei niin toimi tai on muuten vaan jotenkin vammanen. Onneksi Hipillä riittää intoa moniin toistoihin. HTM-ohjelma on vielä ihan hajalla mutta siihen me ei niin panosteta. Viime vuoden tapaan, tässä vaiheessa vuotta on kahden ohjelman lisäksi vielä tokokokeisiin treenaamista koska saatiin paikka 27.11 Hämeenlinnan kokeeseen. Kokeillaan vielä kerran VOIVOIta tän vuoden puolella, jos ei onnaa niin sitten isken otuksen joka pirun kokeeseen ensi vuonna. Ja hakeudun ehkä johonkin ohjattuihin koulutuksiin :D

Eilen oltiin agilitytreeneissä joista muodostuikin lähes privaattitreenit kun 8 koriakon ryhmästä vain kaksi oli paikalla. No hei, sopii meille! Siinä ehti sitten tehdä useamman toiston, tosin toistot johtuivat osaltaan myös siitä ettemme onnistuneet ihan kerralla. Koirassa ei onneksi ollut vikaa, tälläkään kertaa. Ensi lauantaina on pitkästä aikaa kisat, jotenkin taas tuli lahden kuukauden kisatauko vaikka meidän piti kisailla nyt syksyllä ja yrittää keräillä niitä nollia. No, muutamat kisat ehditään tänä vuonna vielä hömpötellä kunnes taas taukoillaan perinteinen talvitauko :D

Ps, kun yksi koira on levossa, pitää aktiivisinta väsyttää muilla tavoilla. Tässä yksi niistä ;)