Tänään otin Kirpusta kontrolliverinäytteen kun edellisistä oli jo kolmisen viikkoa (vähän tylsää piikitellä toista synttäripäivänä...). Kirppu on voinut varsin hyvin eikä mitään oireita ole ollut, jaksaa hyvin lenkkeillä, ruoka maistuu eikä ole puklaillut pitkiin aikoihin. Silti väänsi vähän vatsasta kun odottelin jännittyneenä että analysaattori ruksutti näytettä. Ja voihan riemua, kaikki arvot olivat kunnossa :´) Urea oli täysin viitearvoissa, vihdoinkin! Nyt kyllä putosi iso kivi sydämeltä. Täytyy noita arvoja nyt kontrolloida säännöllisesti vaikka koiran vointihan on kuitenkin se oleellisin mittari :) Nyt peukut pystyyn että mummun arvot pysyvät jatkossakin kunnossa :)
Oon muuten kokonaan unohtanut kirjoittaa viime lauantain agilitykisoista. Ehkä olen aktiivisesti hävittänyt kyseisen tapahtuman mielestäni sillä niistä jäi harvinaisen surkea fiilis. Ei tulosten osalta vaan sen takia että niin paljon kun olen puomin kanssa tehnyt töitä niin nyt annoin Hipin juosta toisen puomin. Päivä alkoi sillä että noin puolessa välissä matkaa muistin tajusin että eihän Hippiä ollut ilmoitettu ekalle radalle. Mikäs siinä, oltiin ainakin ajoissa paikalla reilu kaksi tuntia ennen omaa starttia... Ainakin ehti katsoa ekan radan rauhassa ja medien aikana käydä kunnon lenkillä. Meidän eka rata oli harvinaisen helppo kolmosluokan radaksi. Rat aoli 130m pitkä, esteitä oli 16 ja ne suoritettiin suunnilleen siinä järjestyksessä kun nenän eteen tupsahtelivat. Kunnon luukutusrata. Nollia tuli paljon. Paitsi meille koska osattiin hyllyttää radalla jossa sen ei pitäisi olla edes mahdollista :D Hippi sinkaisi väärään päähän putkea kun vähän ylimalkaisesti sen sinne huitaisin. Puomi oli tokavika este ja Hippi hidasti vähän alastulon puolessavälissä jonka jälkeen juoksi läpi. Tästä pyysin Hipin sivulle ja seurautin pois radalta.
Toinen rata oli myös kohtuullisen helppo. Tässäkin mietin hieman puomia ja elämää sen jälkeen. Päätin tehdä persjätön puomilla (näitä en Hipin kanssa ole juurikaan tehnyt). Enhän mä sitten mitään jäänyt koiraa katsomaan vaan annoin sen juosta läpi. En kyllä antanut mitään käskyäkään. Ei Hippi näköjään pysähdy jos itse juoksen edellä ilman että katson sitä. Puomin jälkeisellä hypyllä piti tehdä valssi, en tehnyt. Putken jälkeen piti tehdä persjättö, en tehnyt. Siksipä tuli sellaista ihme sooloilua ja huonoja takaaleikkauksia. Loppurata sentäs rallateltiin suunnitelmien mukaan. Hippi voitti (melkein kolmen sekunnin kaulalla) mutta tämä rata oli todellakin sarjassamme "huono nolla".
Jos nyt jotain hyvää pitäisi sanoa niin meidän tän vuoden nollaprosentti on 50 (tosin ollaan kisattu vain sen 4 kisaa mutta sitä ei mainita 8D )
Viime treeneissä ollaan keskitytty kovasti valsseihin ja nimenomaan ennakoiviin sellaisiin. Hippi on vähän hassu siitä että sehän kääntyy aina hyvin joten mun huonot valssitkin on riittänyt ihan hyvin. Nyt vaan on huomannut miten törkeen tiukasti se kääntyy kun ohjaa oikeasti kunnolla. Kyllä sieltä aina kymmenyksiä nipistelisi. Yritän siis tässäkin asiassa edistyä.
Loppuun muutamat kuvat aurinkoisilta päiviltä.
Hienoa, että mummulla veriarvot jälleen kunnossa! Täällä peukut pystyssä, että näin myös jatkossa! Rapsut koko jengille sinne <3
VastaaPoista