ATT:n kisat sekä shelttierkkari

Aktiiviviikonloppu Turussa onnellisesti ohi :) Lauantaina pääsi Hippi vihdoinkin lähes neljän kuukauden kisatauon jälkeen tositoimiin. Olin ilmoittanut sen vain kahteen starttiin, aloitellaan nyt pikkuhiljaa tätä kisaamista. Kun päästiin halliin, alkoi pieni epätoivo valtaamaan mieltä. Hippi oli RAIVOSTUTTAVA. Haukkui ja vöyhkäsi enkä meinannut saada sitä millään rauhoittumaan! Onhan se melko innokas noin muutenkin mutta nyt oli ihan mahdoton! Lämppälenkillä vähän asettui mutta hallissa sama meno jatkui. Veikkasin että tällä menolla pieni shetlantilainen kannetaan taas sylissä pois radalta kun pieni pää ei ehkä kestä esim puomille pysähtymistä. Onneksi temppuja tehdessään alkoi keskittyminen löytyä, kah kun ei voi haukkua ja seistä samaan aikaan takajaloillaan. Siinä menee tasapaino. Tästä päästiin vähän maltillisempaan mielentilaan, hyvä näin.

Rata alkoi hienosti sillä että eka rima tippui :P Muurin jälkeen olisi kannattanut tehdä edes kökkövalssi mutta ajattelin etten ehdi ja päätin takaaleikata A:n. No siitä seuranneesta säädöstä olisi pitänyt tulla kielto mutta ei tullut. Puomi oli kohtuuhyvä vaikka taas Hipin piti pantata viimeistä askelta... Muutaman kerran härkin Hippiä mutta siellä kontaktilla napotti. Heh, lähti jopa vähän viiveellä tule-käskyllä kun oli varmaan henkisesti varautunut johonkin valekäskyyn :D
Keinulle mentäessä tuli taas videomateriaalia miten tehdään lähes oikeaoppinen päällejuoksu... Huusin Hipille tänne jottei se mene puomille mutten sitten kertonut että mihin olisi pitänyt mennä. Hetken aikaa tanssittiin sambaa jotten heti teloisi Hippiä sairaslomalle. Onneksi sain vältettyä koirani tallomisen ja päästiin jatkamaan matkaa. Loppurata sujui ongelmitta, hienosti jäi Hippi yksin kepeille vaikka ne oli seinää kohti.

Toinen rata oli meiltä jo paljon hallitumpi. Puomi tehtiin kahteen kertaan joten sitä pääsi näissä kisoissa treenaamaan oikein urakalla, hyvähyvä! Ekalla puomilla Hippi tuli vähän vinoon alas mutta se ei haittaa koska olen sallinut sen treeneissäkin. Vauhtia oli enemmän kuin ekan radan puomilla. Kepeille jätin sen taas itsekseen koska jatko olisi ollut todella paljon hankalampaa jos olisi pitänyt vieressä viedä. Inhoamani välistävetokin onnistui hyvin vaikka tuo olikin helpossa kohdassa. A:n jälkeiseltä muurilta putosi jostain syystä palikka. Harmillista, mutta ei mahda mitään. Puomin alla olevalta suoralta putkelta oli okseri ja siinä jäin puomin toiselle puolelle luottaen siihen että Hippi kyllä irtoaa okserille. Pienen mutkan siinä teki mutta lähti kuitenkin suorittamaan pyydettyä hyppyä. Toisella kerralla puomi oli vähän hitaampi mutta täppäsi sentäs kinttunsa suorilta maahan eikä jäänyt reunalle roikkumaan.

Hyvä fiilis jäi kisoista, täytyy nyt katsoa jotain kisoja pikkukiiturille :)

Radat löytyvät täältä

Sunnuntaina oltiin shelttierkkarissa Paimiossa. Koiria oli miljoona ja vaikka tulin paikalle melko myöhään, tuli silti odotusta ihan tuhottomasti. Ja mä inhoan odottelua :D Onneksi paikalla oli paljon hyvää seuraa niin odottelu ei ollut ihan niin tuskaista. Ihan alkuun bongasin järkyn hienoja pantoja joten Hippi sai imagolleen mahdollisimman ei-sopivan Hello Kitty-pannan :D Kuvasta poiketen Hipin pannan pohjaväri on liila.

Vihdoinkin ikuisuudelta tuntuneen odottelun jälkeen vetskunartut alkoivat ja Kirppu&Panda pääsivät kehään. Tuomari oli varsin miellyttävä ja koiria kauniisti kohteleva englantilaistäti, Irene Beaden. Panda oli ensimmäisenä kehässä ja kovasti täti tuntui Pandalle höpöttävän, puhui vaan niin nopeasti ja hiljaa etten saanut mitään selvää. Sen verran aukeni että täyttä hampaistoa kehui. Öh, mitä sitten kuvitteli :D Että veteraanilta kuuluisi puuttua puolet hampaista? Arvostelu tuntui kestävän ikuisesti ja jopa automaattiPanda alkoi siirtelemään jalkojaan. ERI kuitenkin laatuarvostelusta :) Kirpun vuoro oli viimeisenä ja ikää kysyttäessä jämmästeli mummelin kuntoa. Taas katsoi suuhun, totesi ihmetellen että kaikki hampaat tallella. Sitten hymyili, sanoi bloody hell, pisti käden suun eteen ja sanoi oh my, sorry :D Kirppu oli niin tohkeissaan kehässä, liikkeissä meni kuin villivarsa ja hyppeli ilmaan! Tuomaria nauratti tohkeileva mummeli varsinkin kun se seisoi tinapatsaan lailla koko pitkän arvostelun. Välillä käänsi silmiään kysyäkseen että kauanko vielä seistään mutta jatkoi sitten tärkeää tehtäväänsä. Meinasi tippa tulla linssiin kun tuo koira on vaan niin liikuttava. Ikää on jo mutta silti se jaksaa olla ihana oma itsensä. Kirppukin sai ERIn joten molemmat mummelit pääsivät kilpailuluokkaan. Onneksi Kirppu sai Hannan handlaamaan, pari meni niin hienosti!

Kilpailuluokassa Panda pääsi yllätyksekseni jatkoon! Vetskuluokka oli tosi kovatasoinen, hienoja koiria kehä täynnä. Silti Panda sijoittui hienosti neljänneksi SA:n kera! Ihan mahtavaa :)

Tässä tyttöjen arvostelut:

Kirppu "Shaded sable of good size. Wellbalanced head. Dark eye, neat ears. In excellent condition for her 13 years old. Enough reach of neck for her size. Good front and hindangulation. Still keeps her level topline despite her age. Moved soundly and with vigour."

Panda "Blue merle of ideal size. Excels in make and shape (mitähän tuo tarkoittaa?) Good lenght of head. Balanced, correct eyeplacement. Good ears. Full dentition. Very good neck. Good front and hindangulation. Level topline. Long tail. Superone for her size. Moved very soundly and with drive both front and hind. In excellent condition for her age"

Treenivideoo

Maanantaina oltiin tuossa Veikkolan hallissa reenaamassa "vähän kaikkee". Alkuun otin hieman liitelyä, lähinnä keppikulmia ja välistävetoja. Tein kenkun avokulman jossa hypyt syötti kakkosväliin. Huihai, ei tuollaiset Hippiä haitannut, sinne livahti oikeaan väliin! Montaa kertaa en ole Hippiä saanut virheitä keppien aloituksessa tekemään, vaikka kuinka ilkeitä treenejä olisin sen pään menoksi kehitellyt :) Taitava otus!

Kauaa en agilitya viitsinyt treenata, yhden koiran kanssa tulee nopeasti tehtyä ihan liikaa kun aika menee niin huomaamatta. Puomia kävin kokeilemassa kahdesti kun viimeksi Hippi kieltäytyi totaalisesti menemästä tuon paikan liukkaalle puomille kun oli pari kertaa siinä liukastunut. Nyt lipsui taas ekalla kerralla mutta siitä huolimatta meni hyvin uudestaan joten palkkasin ja lopetin siihen. Ärsyttäviä tuollaiset liukkaat kontaktit.

Treenailin suurimman osan ajasta temppuja. Viikonloppuprojekti, eli myötäpäivään ohjaajan ympäri peruuttaminen, saatiin valmiiksi. Ja itseasiassa siihen malliin että kahta suuntaa pystyi ottamaan vuorotellen. Tämän tempun opettamisessa ei kauaa nokka tuhissut. Videolta toki näkyy kuinka paljon nopeammin Hippi peruuttaa tuttuun suuntaan mutta eiköhän tuo toinenkin puoli ala nopeutumaan tempun tullessa varmemmaksi. Toinen projekti on ollut eteenpäin kävely kahdella jalalla. Vähän on tyyli vielä hakusessa mutta melko hyvin Hippi jo pääsee eteenpäin. Loppumatkan ottaa yleensä hirmuisia pomppuja mutta tyyli on vapaa kunhan homma toimii!
Ontumiseen Hippi on saanut varmuutta ja pystyy linkkaamaan jo pitkiäkin matkoja, vähän toki tarvitsee vielä käsiapua.

Ihan lopuksi treenasin jopa hieman tokoa ;) Otin pätkiä seuraamista joka näyttää just niin kauhealta kuin vajaa puoli vuotta sitten kun viimeksi ollaan tokoa tehty :D En vaan saa Hipin seuraamispaikkaa taaemmaksi vaikka kovasti (joskus aikoinaan) olen sitä yrittänyt. Jos se ei sitten tuomareille kelpaa niin ei mahda mitään.
Tunnaria otettiin muutama toisto kun Vuokolla sattui olemaan kapuloita mukana. Itseluottamusta uhkuen otettiin suoraan kisanomainen treeni. Ja siis viimeksi liikettä oli otettu sen puolisen vuotta sitten. Tästä ei luonnollisesti seurannut mitään hyvää vaan Hippi maisteli pitkä aikaa onnesta soikeana vähän jokaista kapulaa tuoden sieltä sitten yhden mulle näytille. En sanonut mitään vaan käskin Hipin maahan. Yritys numero kaksi oli ihan samanlainen joten koira taas maahan miettimään. Oli siis pakko luovuttaa ja palata vähän enemmän back to basics. Pistettiin siis iso kasa kapuloita suht tiiviiseen rykelmään ja oma kapula sinne taakse vähän erilleen. Sitten koiruus nameja etsimään jonka jälkeen käveltiin hiljaksiin kohti kapulakasaa. Kun nenä (ja aivot) oli saatu hommaan kunnolla mukaan, teki Hippi hienon haistelutyön vaikka kiepsautti itsensä kapuloille niin että oma jäi pahasti sen jalkojen väliin. Loistavaa oli se ettei Hippi hätääntynyt kun omaa ei heti löytynyt, vaan malttoi jatkaa haistelua ja vähän siirryttyään huomasi että kapuloita oli lisää josta se omakin löytyi :) Tästä hirmuiset bileet ja siihen olikin sitten hyvä lopettaa! Hienoa oli huomata että kahden epäonnistuneen toiston jälkeen Hippi pystyi jatkamaan töitä eikä se hämmentynyt tilanteesta ollenkaan. Tuo eleetön maahan-käskeminen väärän kapulan jälkeen näytti myös toimivan, selvästi terästyi siitä. Harmi vaan, ettei tämä liike ole ainoa ongelmamme, muutenhan voisin innostua tokosta enemmänkin :D

Kirppu oli kauhean tohkeissaan omalla treenivuorollaan, se tekee nykyään kaikki temppunsa putkeen välittämättä siitä mitä yritän sille huitoa :D Noniinteinpaljontemppuja-annanamia-tyyliin :D

Huoltotoimepiteitä

Hippi kävi torstaina Riihimäellä osteopatiaan erikoistuvan fyssarin, Markus Laioksen hoidettavana. Kolme viikkoa sitten oltiin tavan fyssarilla mutta halusin vielä toisen tyyppisen hoidon ennen kisakautta.
Aika oli yhdeksältä joten aikaisin piti lähteä liikenteeseen. Ja kannatti lähteä, hoito oli tosi hyvä :) Hipillä oli ranka aavistuksen vinossa oikealle ja oikean takajalan liikerata oli aavistuksen rajoittunut tästä johtuen. Vaiva oli onneksi sen verran pienehkö ettei se ole Hipistä päällepäin näkynyt mutta onneksi se saatiin nyt hoidettua! Hippi oli ihanan rento hoidon aikana, makasi kyljellään hoitopöydällä silmät kiinni. Muutaman kerran nosti päätään kun rankaa käsiteltiin mutta muutenn taisi olla pienessä transsissa.
Hippi vastasi hyvin hoitoon, takajalan liikeratakin saatiin normaaliksi. Pienen vinouman takia käydään kuitenkin tarkistamassa että ranka on myös pysynyt suorana. Kotimatkalla tuli ensimmäistä kertaa elämässä niin järjetön väsymys ratissa että oli pakko pysähtyä bussipysäkille nukkumaan puoleksi tunniksi... Näillä "nokosilla" jaksoi sitten jatkaa suoraan iltavuoroon.

Tällä viikolla ei olla tehty lainkaan agilitya mutta temppuja sensijaan ollaan treenattu. Uutena temppuna Hippi opiskeli takaperin ryömimistä. Tuo koira on niin pöljäke kun kaikkionniinsupermakeeta ja häntä viuhtoo :D Oikeasti välillä on vaikeaa olla nauramatta sille kun toinen on aina niin tosissaan ja tohkeissaan! No ei, ihanaahan se on että motivaatiota riittää kaikkiin mahdollisiin hömpötyksiin mitä omistaja vaan jaksaa keksiä. Toinen temppu oli myötäpäivään peruuttaminen mun ympäri. Toiseen suuntaan Hippi on osannut jo pitkään peruuttaa mutta nyt ajattelin opettaa myös tämän suunnan. Yllättävän vähillä toistoilla Hippi tämän hiffasi! Tällä hetkellä Hipin oppimistahti on kyllä ihan mahdottoman nopea :) Ikä on selvästi tuonut malttia tekemiseen ja Hippiäinen tekee ison ajatustyön keksiäkseen mahdollisimman nopeasti mistä palkka parhaiten tulee.

Lauantaipäivä vietettiin hallilla agilitykisoissa, tällä kertaa työntekijän roolissa. Kirppu ja Panda pääsivät isälleni hoitoon mutta touhupetteriHippi pääsi mukaan. Tosin joutui tylsistymään autossa ja häkissä satunnaisia pikkulenkkejä lukuunottamatta. Olin ajatellut että jos kisat olisivat olleet ajoissa, olisin ehkä ehtinyt tehdä jotain tokontynkää hallissa mutta kisat eivät olleet todellakaan ajoissa vaan suunnilleen tunnin myöhässä. Kotimatkalle pääsin siinä puoli yhdentoista maissa.

Olen yrittänyt asennoitua aktivoitumaan tuon tokon suhteen mutta en näköjään siinä vain onnistu. Emme ole treenanneet tokoa varmaan puoleen vuoteen ja silti edistymistö ei ole havaittavissa ;) Voisikohan niitä ylempien luokkien liikkeitä asentaa tuohon koiraan silleen Matrix-tyyliin? Mun oma viitseliäisyys riittää näköjään just kaikkeen hömppätemppujen opetteluun ja toko on jäänyt kokonaan taustalle. Eikä talvi pakkasineen ole mitenkään helpottanut tätä tokon alennustilaa. Ehkä me vaan skipataan koko laji valikoimastamme. Tai sitten vaan kylmästi ilmoitan Hipin johonkin kisaan, sillä sitä treeni-intoa ainakin saadaan.

Tänään oli vuorossa shelttireppanoiden trimmausta tulevaa erkkaria varten. Harvoin olen näin aikaisessa, onhan erkkariin vielä viikko aikaa! Yleensä tällaiset asiat hoidetaan edellisenä iltana/yönä, samoin kun rokotustodistusten, harjojen, näyttelyhihnojen yms raivoisa etsiminen paikasta X. Sen verran innostuin että samaan aktiivisuuspuuskaan etsin Hipin kisakirjan, pääseehän neiti ensi viikon lauantaina kisaamaan melkein neljän kuukauden kisatauon jälkeen :) Saas nähdä pysyykö sähköjänis nahoissaan.

Nostalgiapläjäys

Sain vanhan pöytäkoneeni henkiin ja sieltähän löytyi mahtava määrä vanhoja kuvia. Laatu nyt ei aina ollut ihan huippuluokkaa sen aikaisilla kameroilla mutta oih ja voih noita kaikkia ihania muistoja :)

Hippi-peni


Hippi-riiviö


Hippi-peni syö i-bitzaa


Hipin suunnaton kiinnostus veteen alkoi jo pienenä




Oijoi, löytyi niin paljon kuvia ja sitä kautta ihania muistoja Pörristä ja Monasta... Tässä uljas vahti rakkaalla päivystyspaikallaan entisessä työpaikassani. Kapusi tuonne aina katsomaan ihmisvilinää :) Ja arvata saattaa, kuinka paljon ihmiset kävivät Pörriä katsomassa! Istui välillä niin patsaana ettei siitä heti tiennyt onko elävä vai pehmolelu!



Ja välillä ahkerinkin vahti simahti ja vietti ansaitun siestan.


Ja ihana, ihana Mona-neiti! Tässä kuvassa sekarotuisten SM-kisoissa Tuurissa jossa oli ROP-veteraani :) Vuosi oli 2004.


Panda Kuopiossa Savo Showssa jossa valioitui. Shelttejä oli suunnilleen 100, jo pelkästään avoimen luokan narttuja 30!


Kirpuli nuorempana. Näyttää hassulta kun on tottunut harmaaseen nassuun :D


PikkuHippi näyttelyssä


Ja sitten kuva josta huokuu Hipin syvin olemus


Viimeisen kuvan jälkeen voi olla vaikea yrittää kertoa että Hippi oli ihanoikeasti tosi taitava eilen treeneissä jossa tehtiin hankalaa 30 esteen radanpätkää! Huh, lähes jokainen este piti oikeasti ohjata eikä radalla ollut montakaan kohtaa jossa keskittyminen olisi voinut herpata edes hetkeksi! Ei me sitä nollalla saatu tehtyä mutta melkein. Enkä viitsinyt hinkata kauempaa kun nämä kuitenkin olivat vasta kolmannet treenit tauon jälkeen. Silti olin kovin tyytyväinen koiraan joka kuunteli niin hyvin ja meni KOVAA! Hitsi, sinkosi putkiinkin kuin tykin suusta :) Makeeta! Olin vähällä ilmoittaa Hipin omiin kisoihin mutta sitten kuitenkin jätin ilmoamatta. Mahdollisesti ekat kisat tauon jälkeen voisi olla 26.3 ATT:n kisat koska olen sen viikonlopun kuitenkin Turussa äitini luona vierailemassa kun sunnuntaina on se shelttierkkari. Onneksi tässä on vielä kaksi päivää aikaa miettiä.

Kirppua saattaa nykyään vaivata lievä dementia tai joku muu vanhuuden höperöityminen. Viime yönä heräsin kolmen aikaan siihen kun mummeli leikki keittiössä röhkivällä pehmolelullaan. Kiehnäs selällään matolla, önisi ja riekutti leluaan. Kun oli aikansa leikkinyt, meni nukkumaan. Hassu :)

Kirppu-mummeli 13 vee

Ensimmäinen shelttini, maailman paras ja huumorintajuisin mummeli täyttää huomenna 13 vuotta! On vaikea uskoa ikää kun katselee Kirpun touhuja :) On ehdottomasti lauman leikkisin, aina iloinen puuhastelija. Toisaalta on niin kovin ahdistavaa ajatella että 13 vuotta on jo aika paljon. Ei ne vuodet siitä vähene... Mutta sitä ei nyt ajatella vaan nautitaan aivan mahtavista ja aurinkoisista kevätpäivistä joita on nyt siunaantunut monta peräkkäin. Kirppu nauttii jäällä lenkkeilystä, siellä kun moottorikelkat ovat tehneet hyviä uria missä tallustella. Toivottavasti pienet pakkaset pysyisivät että uskaltaa vielä pitkään lenkkeillä noilla järven jäillä!

Eilen oltiin Westendissä meren jäällä työkaverini kanssa. Hieno paikka! Tuuli tosin oli aikamoinen. Koirat mennä toohottivat kuin pienet viitapirut, oli muuten väsynyttä sakkia illalla kotona!

Tässä muutamia kuvia eiliseltä, ensin tietysti kuvia rakkaasta synttärisankarista :)













Tänään illalla oli vielä agilitytreenit ja Hippi oli kyllä varsin super-otus! Kepeille taas tosi hankala kulma ja sen jälkeen varsin ilkeä takaaleikkaus jossa jouduin kiertämään kepit ihan kunnolla mutta se ei Hippiä hätkäyttänyt. Kunhan malttaa odottaa että se pääsee rytmiin niin voi kyllä tehdä itse vaikka ja mitä. Muutenkin Hippi oli todella kuulolla vaikka intoa on pienen sähkövoimalan verran. Rimat pidin vielä 20-25 sentissä, nostellaan siitä pikkuhiljaa. Nyt täytyy kurkata kisakalenteria sillä silmällä ;)