sunnuntai 18. huhtikuuta 2010

Koeilmo lähti...

Kääk. Hippi on nyt ilmoitettu ensimmäisiin VOI-luokan kisoihin :O Viime sunnuntaina surffailin yömyöhään koekalenteria tutkailemassa ja huomasin 12.5 iltakisan Hämeenlinnassa. Kyselyä perään, vieläkö mahtuisi mukaan. Ja paikkoja oli vapaana mutta muutama päivä piti piinaavasti odotella jos noutajia vielä ilmoittautuisi, niilä kun oli etusija. Torstaina tuli sitten meiliä että Hippi mahtuu kokeeseen mukaan! Eli nyt on pakko treenata. Periaatteessa meillä on liikkeet semisti hallussa: Paikallamakuu: Suht ok. Hippi maannut treeneissä tosi rauhassa. Seuraaminen: Paikka saatu paremmaksi, kuin myös vasemmalle käännökset. Askeleet suht suoria ja tiiviitä. Hidas + juoksu sujuvat. Liikkeestä istuminen: Tämä vaatii ainakin vielä pienen pään käännön käskyä annettaessa, istuminen saisi olla ripeämpi -> tehotreeniin. Metallinouto + Hyppynouto: Ei pitäisi olla ongelmaa. Luoksetulo: Nooo, seisominen on hieman parantunut mutta vaatii vielä treeniä. Maahanmeno luonnistuu ok. Ruutu: Tätä pitää saada ylistettyä paljon. Löytää ruudun katseellaan hyvin mutta pitää harjoitella eri paikoissa paljon! Tunnari: Ollaan päästy huimasti eteenpäin! Nyt vaan pitää olla pää kylmänä tätä harjoiteltaessa ettei pilaa hyvää alkua! Kaukokäskyt: istu-seiso saattaa aiheuttaa ihan pienen etenemän vaikka ollaan treenattu paljon ylösnousua niin että takapää tekee työn ja etujalat ovat paikoillaan. Treenataan siis lisää.
Käydään nyt tämä eka koe katsomassa missä mennään ja treenataan sitten lisää :)

Keskiviikkona tuli hieman takapakkia treenisuunnitelmiin kun lenkillä huomasin aloin ihmettelemään että jossain on jotain outoa. Oli liian hiljaista, Hippi ei haukkunut! Yleensä Hippi räykyttää sen hetken kun päästän ne irti ja se yrittää saada Pandaa mukaan härdelliinsä. Nyt se oli kuitenkin ääneti. Yritin jopa härkkiä sitä haukkumaan mutta kun Hippi haukkui omituisella rääkäisyllä ja suu vain puolittain auki, tiesin että nyt on jotain vialla. On kaksi asiaa josta tietää ettei kaikki ole Hipillä hyvin, jos se ei hauku tai ei syö. Käveltiin kotiin ja yritin valon kanssa tiirailla kurkkuun. Pelkäsin alkuun että siellä olisi ollut jotain vierasta tms. Mitään ei kuitenkaan näkynyt eikä Hippi köhinyt tai nieleskellyt kun sitä provosoi kurkusta. Laitoin kuitenkin töihin viestiä että ottaisin sen seuraavana päivänä mukaan näytille. Aamullakaan haukku ei toiminut normaalisti joten ei muuta kuin koira autoon ja töihin. Ell kurkkasi sitten Hipin nieluun ja löysi sieltä kunnon valossa pienen haavan, ihan siinä oikean kitarisan edessä. Koska päivä oli melkoisen kiireinen, sovittiin että ottaisin koiran vielä perjantaina mukaan ja tarvittaessa rauhoitetaan ja katsotaan kunnolla sinne nieluun. Siispä seuraavana päivänä oli Hippi taas mukana ja ell halusi vielä kurkata nieluun ennen rauhoitusta. Ja haava oli jo tosi paljon paremman näköinen :) Päätettiin olla rauhoittamatta koska imusolmukkeet olivat rauhalliset nielun alueella eikä muutakaan turvotusta löytynyt. Jos siellä olisi ollut jotain vierasta, olisi taatusti jotain merkkejä löytynyt ulospäinkin. Onneksi nuo suun limakalvojen vauriot yleensä paranevat tosi nopeasti! Todennäköisest haava on tullut jostain Hipin keppileikeistä, täytyy yrittää vähän rajoittaa niitä jatkossa. Onneksi Hippi antaa hyvin kurkata nieluun rauhoittamattakin. Nyt haava on enää hädintuskin nähtävissä ja äänikin kulkee lähes normaalisti. Hetken ehdin jo toivoa että haava voisi parantua mutta oireet olisivat saaneet jäädä päälle ;)
Vaikka koiruus on jo lähes normaali oma itsensä, päätin jättää Hipin harmiksi agilitytreenit väliin tältä illalta.

Ohjelmaa piti kuitenkin järjestää tälle päivälle joten piipahdettiin Veikkolassa match showssa. Panda pääsi kehään vetskuluokkaan ja Hippi & Kirppu saivat treenailla häiriössä. Tein Hipin kanssa kisanomaista treeniä, muutamia liikkeitä putkeen ja kisaomainen palkkaus + hyvä loppupalkka. Mulla on nyt rutiininomainen kehuminen sille jota käytän aina ennen namipalkkaa. On oppinut tosi hyvin palkkautumaan nyt pelkästään tästä kehumisesta ja nostaa siinä samalla virettä sopivasti kohti seuraavaa asiaa :) Kirppu-mummeli ei niin välitä mitä se pääsee tekemään, kaikki käy! Tohkeilee ihan mahdottomasti kaikista tempuista, hirmu hyvin muistaa kaikki oppimansa asiat. Ehkäpä senkin kanssa pitäisi johonkin tanssikisoihin mennä ;) Panda diivaili kehässä neljän muun vetskun kanssa ja voittikin luokan! Tuomari kehui Pandaa hyvinhoidetuksi veteraaniksi, erityisesti yllättyi hampaiden hyvästä kunnosta. Itselleni tulee vain ehkä jopa hieman paha mieli kun Pandan hampaisto saa aina kehuja ja hämmästelyjä tuomareilta, onko muka oikeasti niin että vetskuluokissa hyväkuntoinen suu on niin harvinainen asia että sitä pitää hämmästellä kun sellaisen näkee?? Itse pidän koirankin suuhygieniaa sen verran tärkeänä asiana että hammaskivetön suu on ihan itsestäänselvä asia! Mutta ehkä näin ei sitten aina ole. Työpaikalla on nyt nähnyt niin hirveitä suuvärkkejä koirilla että ihan pahaa tekee... Vaikka erilaisten luiden pureskelu on riittänyt näille pitämään hampaat hyvinä, olen taas kaivannut hammasharjat esille ja ottanut siitä päivittäisen rutiinin tytöille. Ei siihen kauaa mene kun käy kolme koiruutta läpi.

No, se hampaista. Eilen kävin moikkaamassa vanhaa koulukaveriani Saukkolassa. Hänellä on kolme minihevosta jotka olivat niiiin suloisia! Uusin tulokas oli ihana Kaapo-varsa. Koirat olivat ihmeissään tuon kokoisista heposista. Kirppu oli eniten menossa tervehtimään mutta vähän piti katsoa perään koska hepat eivät niin välittäneet koirista. Kaverillani oli myös paljon muitakin eläimiä ja varsinkin kanit tekivät Hippiin vaikutuksen :D Onnessaan se haahuili häkkien ympärillä. Alla muutamat kuvat hepoista. Kirppu teki kaikkien kanssa tuttavuutta, onneksi ei ottanut tälliä sähköaidasta.




Ei kommentteja:

Lähetä kommentti