EE AVA ja CACIAG!!

Huh, mikä reissu! Ja tällä kertaa tulosten osalta :D Pitkään nää reissut ovatkin olleet lähinnä sellaisia turistimatkoja, tulostason oltua melkoisen hyl-painotteista... Tällä kertaa matkaan lähdettiin Sadun ja Sanin kanssa. Mentiin perjantaina yli Viking Linella. Sää oli mitä paskin, vettä satoi ja taivas oli harmaana. Laivan hytit oli jotain ihan käsittämätöntä. Meillä oli olevinaan B-luokan hytti mutta se oli sellainen kaninkoppi että vähemmästäkin olisi saanut ahtaan paikan kammon! Kyllähän siellä yönsä nukkui mutta oli silti pienin hytti mitä oon ikänä nähny.

Aamulla oli hyvin aikaa etsiä kisapaikka joka sijaitsi noin 10km Tallinnasta. Kisat järjestettiin vaskimäen tallin (tms) nurmikentällä. Ja koska edelleen satoi, oli nurmi hieman liukas. Paikallist esteet olivat myös hieman omituisia. Tai lähinnä aitojen siivekkeet. Niissä kun oli pitkät jalat jotka tulivat koiran juoksulinjalle. Lämppäriesteillä Hippi liukastui muutaman kerran niihin jalkoihin joten radalle lähdettiin ei-niin-luottavaisin mielin. Tuomarina kisoissa toimi englantilainen Lee Gibson. Radat olivat todella kivoja, selkeetä agilitya ilman sen kummempia kikkailuita. Kilpailijoita oli vähän, minejäkin vain 10...
Ensimmäisellä radalla mietin vain että en voi kääntää Hippiä aidoilla vaan yritän saada sitä edes hieman kaartelemaan jottei se kompastelisi niihin siivekkeisiin. On muuten tuon koiran kohdalla astetta haastavampi juttu. Tiukkaaan kääntyminen kun on Hipille todella luontaista. Rata meni kuitenkin varsin jouhevasti ja puomiin olen tooodella tyytyväinen! Nyt se oli jo hyvin pitkälti sellainen millaiseksi sen haluan. Vauhtia vielä hieman lisää niin avot! Tältä radalta siis hieno nolla jolla voitimme luokan! Täten voin anoa Hipille Eestin agilityvalion arvoa :)Hiphei!

Toinen rata oli KV-kisan hyppäri. Virossa on nuo KV-kisat vähän hassuja. Siellä palkitaan yhteistuloksen voittaja erikseen ja sitten caciag jaetaan erikseen KV-agilityradan perusteella. Puhdasta rataa lähdettiin silti tekemään mutta harmiksi yksi rima putosi, taas. Mutta nyt oli hieman huolimaton viskaisu hypylle, Hippi ei tiennyt mihin suuntaan kääntyä ja niinpä rima tuli alas. Tokavikalla hypyllä jouduin vielä ohjaamaan ihmeellisen takaaleikkauksen kun en sitten ehtinytkään valssaamaan renkaan jälkeen :P Onneksi tämäkin toimi.

Kisoista lähdettiin etsimään hotellia joka onneksi löytyi melko helposti. Hotelli oli pieni mutta viihtyisä ja plussana se ettei koirista otettu lisämaksua lainkaan. Yleensä Viron hotelleissa saa pulittaa melko suolaisen hinnan koirista joten tällainen hotelli oli todella kiva yllätys! Käytiin vielä syömässä illalla ja sitten nukkumaan. Uni tulikin melkoisen nopeasti. Koirat olivat onneksi ihanan mallikelpoisia matkalaisia. Hotellihuoneen oven läpi kuului kuitenkin ääniä mutta kumpikaan koira ei reagoinut niihin millään lailla.

Aamulla masensi katsoa ikkunasta ulos kun sää oli edelleen yhtä sateinen ja harmaa. Todella mälsää! Joku kumma juttu oli tosin siinä että ykkösten ja kakkosten aikaan satoi todella paljon mutta aina kolmosten aikana sade joko lakkasi tai sitten ihan vaan tihkutti! Kuitenkin nurmi oli märkää ja lämmittelylenkeillä ehti kastua. Aamun ensimmäinen rata oli tavallinen hyppäri. Tästä saimme hylyn kun lopussa yksi valssi ei ainakaan suuntautunut kohti seuraavaa estettä ja koiruus lipsahti sitten omatoimisesti parhaimmaksi katsomalleen esteelle. Ja se ei ollut oikea vaihtoehto ;) Ihmettelin radan aikana että mikä helvetti on, kun nurmi tuntui erikoisen liukkaalta. Kaarteissa lipsui ja valssit olivat sellaisia töpöttäviä kun pitoa ei oiein ollut. Ihmettelin tätä sitten Sadulle jäähdyttelylenkillä kunnes tajusin että olin unohtanut vaihtaa kengät... Noloa. Pohjistaan sileiksi kuluneet vaelluskengät eivät olleet paras mahdollinen valinta märälle nurmelle.

Vika rata oli siis KV-kisan agilityrata. Tämä oli selkeästi haastavin viikonlopun radoista mutta kuitenkin varsin mentävä. Pelkäsin hieman etukäteen putki/puomi-hässäkkää kun Hippi on siinä mennyt sekaisin viime aikoina. Päätin kuitenkin että kyllä se oikein menee. Ja niinhän se menikin :) Vedin Hippiä hieman ennen puomia, ehkä turhankin paljon koska meinasi lähteä ohi. Kontakti oli hidas mutta maltoin silti vaatia Hipin alas asti vaikka panoksena oli kuitenkin caciag, *ylpeä itsestään*. Hypyillä olin kyllä tosi varpaisillani, enkä uskaltanut yhtään irrottaa sivusuunnassa. Siinä Hipille selvästi tulee kiirus ja hyppää huolimattomasti. Viimeiset hypytkin annoin koiran hypätä niin rauhassa kuin mahdollista ja vasta kun olin katsonut että vika rima pysyi ylhäällä, uskalsin tuulettaa nollaa :D Ja vauhti riitti puomista ja hyppyjen varmistelusta huolimatta voittoon joten Hipin ensimmäinen caciag on nyt plakkarissa! Oli kyllä mahtava olo radan jälkeen!
KV-kisan yhteistuloksessa sijoituimme vielä toiseksi vitosella. Sadulle isot kiitokset matkaseurasta, hauskaa oli :) Tästä löytyy viikonlopun radat.

Enpä olisi tällaista menestystä osannut odottaa, noita nollia kun ei tänä vuonna ole ihan ihmeemmin vielä siunaantunut. Nyt kuitenkin alkaa tuntumaan siltä että yhteistyö alkaa taas hitsautumaan yhteen. Ensi viikonloppunahan ovat SM:t jonne lähdetään katsomaan isojen kisojen meininkiä. Siinä samassa vähän kisataan ja katsotaan mihin rahkeet riittää. Tavoitteita ei ole, ainoastaan toiveena olisi tehdä sellaista agilitya mitä me osataan. Ja jos se ei riitä mihinkään, niin sitten se ei riitä :D