Panikointia ja Panda-reppanan uusi look

Panikointia Pandasta kun mitään ei tunnu löytyvän. Panikointia tulevan viikonlopun matkasta kun Shokki sairastui ja joudunkin lähtemään yksin Tallinnaan kisoihin :O Mietin pitkään josko olisin peruuttanut Hipinkin osallistumisen mutta päätinpä sittenkin lähteä. Saas nähdä mitä siitäkin tulee, ahdistus Tallinnan keskustassa ajamisesta on suuri.

Eilen Panda kävi jälleen verinäytteissä, jatkettiin tutkimuksia. Ne tulokset mitä samana päivänä sai, oli kaikki jälleen ok. Huomenna pitäisi tulla loput. Tosin haluan nyt Pandalle kortisolirasitustestin addisonin taudin poissulkemiseksi. Sen mitä netistä eilen luin, voisi se olla yksi varteenotettava mahdollisuus. Harmi etten tajunnut tuota eilen pyytää, tosin tämä ell oli sitä mieltä ettei oireet olisi ihan tyypilliset addisonin tautiin. Huomenna siis menemme vielä (ainakin) kerran verinäytteisiin. On tämä epätietoisuus oikeasti ihan perseestä. Ja kaikesta näkee ettei koira ole ok.

Eilen illalla päätin myös että nyt lähtee Pandan takkuuntuva turkki... Kahdeksaan vuoteen ei karva ole ikinä ollut noin huonossa jamassa. Tuntuu että ihon rasva irtoaa pienenä karstana ja takuttaa päivittäin housukarvat, etujalkojen hapsut, sisäreidet... Eipä takuta enää sillä otin sakset ja leikkasin koko takaosan ihan lyhyeksi :( Sinne meni Pandan kaunis turkki. No eihän se enää ollut todellakaan sellaisessa kunnossa mitä tähän mennessä on ollut mutta olihan se vähän surku napsia silti noinkin lyhyeksi. Mutta karvat kasvaa ajan kanssa ja se nyt on tietysti ihan sivuseikka tän kaiken muun rinnalla. Olin kuitenkin luvannut Pandalle ettei sen tarvitse enää kestää noiden takkujen avaamista. Vähän oli reppana ihmeissään illalla, varmasti tuntui erilaiselta vaikka jätinkin reilun sentin karvaa ettei ihan palele ulkona.

Huomenna siis jälleen lekurille, sitten viikonloppuna sinne Tallinnaan (kääk). Siinä se kesäloma sitten olikin, kuukausi meni liian nopeasti mutta niinhän se aina.

Tässä vielä kuvia Pandasta, ei saa nauraa tai suutun.