Nuppiterapiaa

Olipas mukavaa päästä taas hieman agiliitelemään Hipin kanssa, vähän vastapainoa viime aikojen kurjuudelle. Sunnuntaina oltiin epiksissä ja tänään ohjatuissa treeneissä. Jos ei oteta huomioon niitä kolmen viikon takaisia treenejä joissa Hippi loukkasi jalkansa viiden esteen jälkeen niin taukoa ohjatuista treeneistä on kertynyt lähes vuosi, joskus viime kesänä ollaan muistaakseni viimeksi oltu jonkun valvovan silmän alla. Enpä tosin ole Hipille treenipaikkaa tälle keväälle edes hakenut, yritetään bongailla tällaisia yksittäisiä tuurauskertoja. Tosin näinä muutamina kertoina jolloin ollaan päästy tauon jälkeen liitelemään, on Hipin kanssa meno tuntunut ihan superhyvältä, voisi sanoa jopa helpolta :) Varsin terapeuttista kaiken epäonnen jälkeen.

Sunnuntain epiksiin lähdin lähinnä katsomaan ettei Hipille tullut mitään "traumoja" A-esteestä, ohjaajalle kun ainakin tuli. Mua inhottaa että se este on pikkukoirillekin niin iso. Enkä mä sen puoleen tykkää keinustakaan, sekin on liian korkea minikoiralle ;) Anyway, Hippihän ei ole ihan sieltä pehmeimmästä päästä mutta silti tuollainen kipureaktio olisi voinut siihenkin jättää pienen varovaisuuden. Onneksi näin ei tapahtunut vaan A mentiin ilman sen kummempia hidasteluita, hyvähyvä. Tokavikalla esteellä onnistuin ohjaamaan kiellon kun hosuin oman liikkeen kanssa. Tuloksella ei tosin ollut ihan hirveästi merkitystä, tärkeämpää oli päästä testaamaan tuo A. Startin jälkeen mentiin vielä Vuokon kanssa kuvailemaan koiria pellolle.



Aijai, mihin on jäänyt turvallisuusväli...


Hippi ja Hipin iso ego, kukaan ei perkele ota Hippiäisen frisbeetä!




Kaksi shelttiä ja kaksi kleinia lyömässä vetoa frisbeenvedon voittajasta, voin kertoa että siitä lähtee ääntä.




Hikinen Flow


Illalla vielä pienet tokotreenit Veikkolassa Leo-bortsun kera. Seuraamista häiriössä, kaukoja lumikasan päällä, jäävien asentoja kiertojen kautta. Flow myös harjoitteli itsekseen lepäämistä sivussa kun Leo teki, hyvin malttoi maata aloillaan vaikkei ollut kiinni missään. Treenien jälkeen päästettiin koirat vielä rallaamaan läheiselle hiekkakentälle.

Yksi kaverikuva piti toki ottaa kaahailun välissä


Tänään siis Saviojan Annen treenit Hipin kanssa. Ratana oli viikonloppuna Virossa ollut Anne Tammiksalun rata joka alkoi neljällä takaakierrolla esteillä 2-5. Ekalla vedolla tyssättiin esteelle nro 4 jonka itse hukkasin kokonaan. Tokalla vedolla Hippi juoksi A-putki-erottelussa putkeen kun vienti oli vähän vino ja A syvällä putken takana eikä se vaan nähnyt sitä. Kolmannella vedolla tehtiin nolla jonka jälkeen kokeiltiin muutamia erilaisia vaihtoehtoja. Takaakierto-persjätöt toimivat tosi hyvin, näitä pitäis oikeasti uskaltaa käyttää kisoissa paljon enemmän.

Flow pääsi myös halliin tokoilemaan. Tekee kyllä tosi hienosti töitä vaikka vieressä kaveri vääntää agilitya. Tein hyppyä, palkkailin alkuun pelkästä hypystä ja sitten stopista. Lopuksi tehtiin vielä liikkeenä. Pysyi hyvin seisomassa, tosin täytyi vielä vahvistaa pysymistä kehuilla mutta muuten hyppy alkaa olemaan valmis. Vielä toki täytyy liikkurihäiriö ottaa mukaan, nythän ei ole kukaan ollut meitä käskyttämässä ja sehän saattaa vaikka sekoittaa pientä mustavalkoista.
Tehtiin myös liikkeestä seisomisen loppua eli ohjaajan kävelyä edestakaisin. Kohtahan näitä tarvitsee enää yhdistellä :)
Hipin treenin pääätteeksi päästiin vielä tekemään liikkuroitua seuraamista, näitähän tarttisi tehdä nyt paljon koska itsekseen treenatessa ei tuollaista häiriötä tule lainkaan. Flow ei muuten ottanut liikkurista häiriötä mutta kun Tiina vaihtoi puolta niin että kulki Flown vasemmalla puolella niin silloin F vähän hämääntyi. Mutta nyt on taas ihan eri into treenata koska ilmoitin Flown oman seuran tokokokeeseen 25.5 8) Eihän meillä siis ole yksikään liike loppuun asti valmiina mutta onneksi palikoita on aika paljon kasassa, enää vaan niiden ahkeraa yhdistelyä ja lisäksi sitten paljon tuota häiriötreeniä plus kokeenomaista treeniä jota ei olla juurikaan tehty.

Tässä on ollut totuttelemista kolmen koiran laumaan. Pieni ja huomaamaton mummeli oli kuitenkin suuri persoona jonka puuttumisen kyllä huomaa.

Pari viikkoa mennyt ilman sen suurempia tapahtumia, mitä nyt Flown kanssa on tahkottu hieman tokoa. Viime sunnuntaina oltiin Mannerin Ninan koulutuksessa jossa ensin pääsi Hippi tekemään vähän seuraamista. Kommenttina oli että energistä seuraamista mutta välillä hieman epätasaisen näköistä kun Hippi kuplii, tanssahtelee, näykkii ja hyppii 8). Jos pursuaa virtaa niin ei voi ihmeitä vaatia sanoo Hippi. Nina sanoi että kokeissa suuri painoarvo on hyvissä perusasennoissa joten kokonaisuus olisi parempaa jos pa:t olisivat edes kohdillaan vaikka koira muuten seuraisi hieman epätasaisesti. Siispä nämä työn alle.



Flown kanssa tehtiin ensin luoksetuloa niin että Nina piti pannasta kiinni. Vähän vauhtia mustavalkoiseen. Vielä tarvi pientä viilausta perusasennossa kovemmasta vauhdista. Seuraavaksi palkkailtiin hyppyä. Ensin heitin itse palkan ja sitten Nina. Flowlla on edelleen ihana lapsen usko että palkka tippuu taivaasta jahka vain hyppää hypyn. Se ei kertaakaan ole kääntynyt katsomaan minua tai apupalkkaajaa vaan hypättyään katsoo ylös mistä se lelu on aina ennenkin tullut. Hassu :) Loppuun vielä pari pysähdystä hypyn jälkeen jotka onnistuivat hyvin. Vielä katsottiin liikkeestä seisomista jota olen nyt treenannut niin että Flow kiertää mua myötäpäivään ja käsken sen siitä seisomaan samalla kun lähden itse liikkeelle. Vähän vaihtelua sille että Flow pyörii mun edessä josta pyydetty seisomaan. Kyllä nää liikkeet alkaa tästä muodostumaan, pikkuhiljaa!



Unholaan jäänyt nouto on myös kaivettu treenivalikoimaan. Sheippaamalla oltiin päästy siis siihen että Flow tuo mulle kapulan käteen kun istuin lattialla. Tämä jäi vähän junnaamaan siihen että Flow herkästi heitteli kapulaa jos en heti ottanut sitä siltä. Nyt muutaman päivän pelkkä pitotreeni hyppäytti noudon siihen vaiheeseen että on nyt valmis liike :) Muutama muistutus leuan alta kiinni pitämällä että kapulasta irrotetaan vain kiitos-sanalla ja mustavalkee osaa nyt pitää kapulaaa. Hyvähyvä :)
Kaukoja ollaan tehty lumikasojen päällä jonne Flown mielestä on superhauska hyppiä. Tosin tän viikonlopun aikana lumikasat ovat uhkaavasti hävinneet mutta eikähän kivet ja kallionreunat aja jatkossa saman asian. Nyt ollaan toki tehty vain istu-maahan vaihtoja mutta ne ovat näiden kiipeily/hyppimiseleikkien ansiosta kohta yhtä nopeat ja täpäkät kuin Hipillä.



Eilen Hippi kävi fyssarilla Remediumissa Petra Niemenpalo-Snellmanin luona. PAri viikkoa sitten tapahtuneen jalkaepisodin jälkeen ajattelin että olisi hyvä käydä katsomassa vaikka Hippi ei ole jalkaansa oireillut lääkärikäynnin jälkeen. En ole pitänyt sitä myöskään enää levossa, on saanut liikkua ihan normaaliin tahtiin. Tällä käynnillä Hipistä ei onneksi löytynyt oikein mitään, ihan pientä kireyttä etuosassa mutta se saatiin hoidettua hyvin. Petra tosin sanoi että etuosaan tarvitsisi hieman lisää lihasta joten Hippi sai punnerrusohjeet kotiläksyiksi. Namin avulla Hipin pitää laskeutua hitaahkosti kumarrusasentoon ja siitä sitten ylös, kun tämä sujuu niin sitten takaosaa korokkeelle ja siitä punnertamaan. Näytin Hipin omaa kumartamista mutta se ei ylläri käynyt jumppaliikkeeksi koska Hippi pudottaa etuosansa niin nopeasti maihin. Jälleen kerran tämä sama juttu että noita temppuja voisi käyttää jumppana JOS Hippi tekisi ne hitaammin. Mutta kun ei tee niin sitten täytyypi auttaa. Anyway, parasta oli toki se että jalka on täysin kunnossa eikä siitä ole aiheutunut mitään ongelmia lihaksistoon.



Tänään Pandan olisi pitänyt olla shelttierkkarissa misseilemässä mutta viime hetkellä päätin etten lähde sinne lainkaan. Erkkarin piti olla Kirpun näyttely, teräsmummelin höntsäilytapahtuma. Kirpun nimen näkyminen luettelossa olisi ollut vain liian kurjaa. Panda pääsi sen sijaan pariksi tunniksi ulos juoksemaan Flown ja Hipin perässä. En usko että sitä jäi kauheasti harmittamaan suunnitelmien muutos.

Koska tänään paistoi aurinko, pääsi myös kamera pihalle. Se tarkoittaa kuvatulvaa jälleen kerran.











Pieni arviointivirhe

Tällaisena minä sinut muistan

(Kuva: Aino Pikkusaari)









Kiitos että olit olemassa. Ikävä on kova.

Tuiki tuiki tähtönen

Iltaisin sua katselen :´( Tänään taivaalle syttyi kaunein, kirkkain ja kultaisin tähti. Kirppu meni perjantaina huonoon kuntoon, oksensi yöllä, ei syönyt ja oli vaisu. Oli hoidossa töissä perjantain ja lauantain, sai suoneen nesteitä ja antibioottia. Eilen tilanne näytti jo paremmalta mutta viime yönä Kirpun vointi meni huonommaksi, vaihtoehtoja ei jätetty vaan maailman paras mummokoira lähti pilven reunalle. Pieni koira jätti ison aukon jälkeensä. Kiitos Kirppu näistä 15 vuodesta, olit niin kovin rakas. Nyt on enää iso ikävä jäljellä.

Bring it on!

Mitäpä sitä lomalla muuta kuin juoksisi eläinlääkäreissä. Tänään ohjelmassa silmävaivat joten suuntana Mevet. Panda oli eilen illalla/yöllä aivan todella omituinen. Iltalenkille lähtiessäni ihmettelin miksi Panda ryömii portaat vaikka se normaalisti juoksee ne vauhdilla. Sisälle tultaessa Panda käyttäytyi edelleen varsin omituisesti, se oli aivan pöllämystyneen näköinen ja musta näytti sille ettei se nähnyt kunnolla. Kun juttelin Pandalle, se katseli eteenpäin eikä pystynyt ottamaan katsekontaktia. Ei myöskään reagoinut kun laitoin käden taskuun tai olin heittävinäni namia. Ei todellakaan normaalia! Tässä vaiheessa näytti oikeasti siltä ettei Panda näe kunnolla tai ollenkaan. Koska kello oli tässä vaiheessa jo yksi yöllä, nostin Pandan sänkyyn jonne se meni nukkumaan. Se ei vaikuttanut muuten kipeältä joten päätin odottaa aamuun ja sitten jollekin silmäeläinlääkärille.

Aamulla totesin että silmäeläinlääkärit näyttivätkin olevan lomalla joten soitin Mevettiin ja sieltä saatiin aika Lotta Axelssonille joka ei ole vielä valmis silmäeläinlääkäri mutta paljon niitä tutkinut. Panda oli tosin aamulla jo normaali ja hetken aikaa oli jo vainoharhainen olo ettei sillä yöllä mitään ollutkaan.

Eläinlääkärissä silmät tutkittiin ensin normaalisti ja sitten laitettiin laajentavat tipat jotta nähtiin silmänpohjat. Mitään epänormaalia ei löytynyt, ainoastaan samentumaa linsseissä (nukleoskleroosi) joka on tyypillistä vanhoilla koirilla. "Vastaanotolla kävelee normaalisti, ei vaikuta sokealta. Uhkausvaste olemassaoleva, joskin heikko. Pupillarefleksit suora ja epäsuora olemassaolevat. Naamahermotus ja eturaajojen asentotunto normaalit. Fundukset ok. Suonet ovat hennot, mutta kuitenkin normaalin rajoissa. Oikeassa pystyy seuraamaan suonista kolme haaraa, vasemmassa varmuudella kaksi. Näköhermonpäät normaalit. Aivan ääri periferiassa tummempia ja vaaleampia alueita, mutta nämä mielestäni normaalin variaatioita. Ei merkkejä pra:sta tai sheltti retinopatiasta. Linsseissä voimakas nukleoskleroosi, muutoin linssit ok. Oikeassa yksi pigmenttipiste etukapselilla ja yksi pieni tiivistymä aneriorisessa korteksissa. Kumpikaan ei ole nähtävissä indirektillä. Paine vasemmassa 16mmHg ja oikeassa 5mmHg, ei merkkejä iriitistä tms. Seurailisin tilannetta ja etenisin jatkotutkimuksiin mikäli tilanne uusii."

Koska silmät oli kunnossa, jäljelle jäänee vaihtoehto että yöllinen kohtaus oli kuitenkin jonkinlainen vestibulaarinen häiriö tai jotain muuta aivoperäistä :( Nyt täytyy seurailla tuleeko näitä jatkossa ja sitten lisätutkimuksiin. Sanotaanko näin, että mulle riittäis nämä koirien ongelmat nyt.

Hippi on ollut nyt levossa pari päivää eikä oireile jalkaansa lainkaan. Jotain hyvääkin siis. Tosin se alkaa olemaan taas hieman sietämätön kun joutuu olemaan hihnassa.

Nyt v*ttu oikeesti

Hipillä alkaa olemaan näitä vastoinkäymisiä ihan tarpeeks, eilen tämä kävi taas hyvin selväksi. Tää huono tuuri alkaa jo lähinnä vituttamaan.
Meillähän ei ole ryhmäpaikkaa agilityssa mutta KKK:lla on hyvä tuuraussysteemi jonka ansiosta päästiin eilen Saviojan treeneihin. Ehdittiin vetämään peräti 5 estettä kun A:lta hypätessä Hippi loukkasi jalkansa. Siitä lähti kauhea kiljaisu jonka jälkeen hyppi hetken oikea takajalka ilmassa. Ehdin sadatella mielessäni että siinä meni ristarit tai kinner mutta pienen hetken päästä Hippi alkoi käyttämään jalkaansa ja lähdin sen kanssa pihalle. Siellä se alkoi kävelemään normaalisti mutta selvästi hieman varovaisemmin. Hassua oli että muut treenaajat kyselivät tuleeko Hippi seuraavalle kierrokselle, ööö what about no. Justhan se hitto loukkas jalkansa! Yritin tiirata videolta josko siinä olisi näkynyt jotain mutta ainakaan mä en näe kuin sen että Hipiltä ihan pettää jalka alta. Ja tuo ääni minkä koira päästää on niin kauhea :(

Illalla Hippi käveli ontumatta mutta se ei oikein halunnut istua. Hyppi kyllä ilmaan kun kaivoin taskusta avaimia mutta minkäs hullu itselleen mahtaa. Tänään vein Hipin heti aamusta töihin tarkistettavaks. Hippi ei aristanut jalkojen tutkimista lainkaan mutta eläinlääkärin mielestä oikea polvi oli aavistuksen turvonnut. Eli ei muuta kuin ortopedeille soittelemaan. Mevetissä oli ajat tosi täynnä mutta sen verran oli meilläkin onnea matkassa että Jan Räihälle saatiin samantien tarkastusaika! Ei muuta kuin nokka kohti Espoota. Alkuun Hipin tutki Lotta Silfverberg ja sitten Räihä katsoi koiran. Mulla oli videokamera mukana josta pystyin tuon loukkaantumisen näyttämään. Tää oli taas tätä tyypillistä meikäläisen koirien eläinlääkäri-käyntiä jossa saa helposti hysteerikon maineen "ontuuko se pahasti? ei kun ei se onnu ollenkaan" "miten oireilee? no se ei heti halua istua". Räihä tutki Hipin jalat perusteellisesti eikä saanut sieltä pienintäkään kipua tai aristusta aikaiseksi. Pääasia on että nivelet on kunnossa, nyt ne on ainakin käyty kunnolla läpi. STATUS: perusneurologia ok, ei palp löydöksiä, ei aristuksia. Polvi normaali, liikeradat normaalit. Ei vetolaatikkoa, ei koukistajan luks. Seurataan ja 2 viikkoa hieman rauhassa.
Räihä epäili itse että Hipiltä olisi jalka osunut johonkin tai varvas vääntynyt tms. Nyt ei sitten muuta kuin Hippi taas lepäilemään. Siitähän se tykkää.

Täytyy toivoa että tästä olis selvinnyt säikähdyksellä, tosin toi reaktio A:lta hypätessä oli niin vahva että kyllä Hippiin sattui ja kovasti. Illan Hippi on levännyt kiltisti mutta kulkee välillä perässä eikä hitaassa vauhdissa ole edelleenkään ontunut. Tai levon jälkeen.

LiitoHippi is back!

Pääsiäinen Turussa oli koirille oikein puuhaviikonloppu. Lauantaina ajeltiin aamusta Turkuun isoveljen tytön kanssa. Lauantaipäivä vierähti nopeasti Sannan ja Novan seurassa. Käytiin lenkillä, treenailtiin koiratanssia ja parannettiin jälleen kerran maailmaa. Flow oli niiin onnellinen kun sai juosta ja painia Noppiksen kanssa, se on kyllä ehdottomasti yksi Flown parhaista frendeistä. Mietittiin yhdessä Flown ohjelmaan lisäosia jos vaikka vanhaan ohjelmaan lisäisi sen puuttuvan pätkän jonka nyt olin mixannut poies. Hipin kanssa treenailin vanhaan ohjelmaan uutta alkua mutta siinä on ongelmana se että Hippi on ehtinyt tekemään jo kaiken suunnitellun ennen kuin musiikki on kauhean pitkälle edennyt. Täytyy siis kehitellä lisää tekemistä. Hippi on välillä vähän turhankin säpäkkä eikä se tosin osaakkaan tehdä asioita hitaasti. Liukas kenttä tuotti omia ongelmia mutta muuten treeni oli varsin antoisa. Hippi haukahteli muutamia kertoja mutta en jaksa siitä stressata, vähemmällä pääsee kun ei anna sen enää häiritä. Siinähän haukkuu, ei se meidän maailmaa kaada, ainoastaan tuomareiden.

Flow on saanut kivasti säpäkkyyttä liikkeisiin, ei se toki Hipin vauhtiin ikinä pääse mutta muuten se alkaa olemaan jo kohtuullisen vauhdikas asioissa jotka se osaa. Sen asenne alkaa olemaan päivä päivältä enemmän Hippiäisen tyylinen, tykkään! Nyt sen kanssa pitäis vaan treenata enemmän, etenkin tokoa jos sille meinaa ne alokasluokan liikkeet syöttää ennen joukkueSM:iä. Eikä tässä periaatteessa mikään kiire ole mutta tunnen toki itseni ja tiedän etten ole kauhean ahkera treenaaja varsinkaan jos on liukasta tai muuten vain paskaa keliä ulkona tai sata muuta tekosyytä. Lenkillä Flown kanssa tulee jotain aina tehtyä, siinä on samalla sitä häiriötä kun kolme shelttiä pyörii ympärillä.

Eilen oli Hipin jouluaatto vol.2 kun päästiin pitkän kisatauon jälkeen taas tositoimiin ATT:n kisoihin. Viimeksi ollaan myös kisattu juurikin tuolla ATT:n hallissa, heinäkuussa MM-karsinnoissa. Hippi oli hieman innokkaalla päällä kun toin sen halliin sisälle ja se tajusi mikä jutun juju on. Voisi jopa sanoa sen olleen aavistuksen rasittava. Hippi oli ilmoitettu kahdelle radalle joita molempia tuomaroi Heidi Viitaniemi. Radat olivat kivoja, ei liian vaikeita näin tauon jäljiltä. Eka rata oli oikein hauska agilityrata. Renkaan jälkeen oli vähän kuolleen kulman hyppy joista olen usein saanut Hipin juoksemaan ohi. Nyt kuitenkin ajattelin etten ala siinä yliohjaamaan eikä Hipillä ollut siinä ongelmia. Toisen putken jälkeen oli kiire persjättöön ja rataantutustuessa mietinkin että jos Hippiä joutuu yhtään saattamaan putkelle niin voipi tulla oikeasti kiirus. Radalla Hippi kuitenkin irtosi putkeen tukka putkella eikä jatkon kannalta tullut pienintäkään ongelmaa. Keppien jälkeen oli takaakierto jonka tein ihan meidän varmalla pyörityksellä ja persjätöllä, niissä kun Hippi on erityisen hyvä. Seuraava hyppy oli vielä ok mutta sitten jouduin vähän onkimaan numerolle 15 ja sen jälkeen jotenkin unohdin seuraavan takaakierron. No Hippi ei sitä huomannut että hyppäsi hypyn ennen puomia väärinpäin joten jatkettiin siitä iloisesti matkaa. Puomilla ei tehnyt mitään 2on2offeja mutta olin niin tyytyväinen alkuradasta että oli vähän pakko palkata koiraa kehuilla :) Maalissa oli niin hyvä fiilis. Yhtä pientä omaa lipsahdusta huolimatta rata rullasi ihan superhyvin. Meno oli kaikenkaikkiaan helppoa!

Hyppäri oli myös hauskan näköinen, pari hankalampaa kohtaa kuten mutkaputki jossa hieman kuolleen kulman sisäänmenot, ne kun ei ole Hipille ihan niitä helpoimpia. Ekan putken jälkeen tuli taas itselle hetkellinen black out että kääk kummalta puolelta seuraava hyppy tehtiinkään. Kepeille jäi hyvin pujottelemaan vaikka itse jättäydyin hieman jälkeen jotta pääsin tekemään persjättöä seuraavan hypyn jälkeen. Sinne "hankalaan" putkeenkin pääsin hyvin ohjaamaan kun jätin Hipin taas suorittamaan pyöritystä. Tuo helpottaa niin paljon että koiraa voi jättää tekemään esteitä eikä tarvitse jäädä varmistelemaan vaan voi liikkua jo kohti seuraavaa estettä. Loppuun saatiin vielä yksi pyöritys tehtyä, ei varmasti se nopein vaihtoehto mutta ehdottomasti helpoin :P Mitäpä niitä vaikeita tekemään kun helpoillakin pääsee. Lopputuloksena nolla :) Mä olin ihan turhaan miettinyt että mikähän katastrofi on kun tauolta tullaan yksillä treeneillä kisoihin mutta vielä mitä, Hippihän oli ihan super! Meni sinne minne näytettiin, irtosi kun pyydettiin, hyppäsi hyvin eikä estevarmuuskaan ollut unohtunut mihinkään. Itellä taisi olla suurimmat ongelmat asennoitua ratatyöskentelyyn mutta eiköhän sekin taas helpotu kun pääsee tekemään. Vaikka tämä tauko oli toisaalta jopa mukavaa niin kyllä se oli silti kiva päästä taas kisaamaan. Hippi sijoittui toiseksi kaksi sadasosaa voittajalle hävinneenä, tiukkaa oli.

Videoiden kanssa meinasi tulla ongelmia kun kameran usb-portti on ilmeisesti jotenkin sököytynyt. Onneksi pikkuveljeni sai tiedostot kaivettua ulos mutta taitaa olla edessä uuden videokameran hankinta, plääh...



Onneksi tää viikko on lomaa, pääsee ehkä jopa Flownkin kanssa treenailemaan hallille. Perjantaina sitten viimeistään kun on Nina Mannerin tokokoulutus.