Shelttitytöt Kirppu, Panda ja Hippi

Pakkaspäivän iloja

2012-02-12T22:51:00.003+02:00

Ihanaa kun on pakkasta ja lunta! Mä naureskelin viikolla että nyt on mennyt jo pitkän aikaa etten oo lainkaan valittanut säästä, tää lumimäärä ja pakkanen sopii mulle varsin mainiosti. Täällä periferiassa lenkkimahdollisuudet lisääntyy noin 100 prosentilla kun tulee lunta ja pelloille pääsee lenkkeilemään. Lumikengät ovat olleet kovassa käytössä, ilman ei kyllä tulis toimeen. Onneks täällä on myös ahkeria moottorikelkkailijoita jotka tekevät reittejä pelloille, helpottaa eniten Kirpun lenkkeilyä kun ei tarvitse rämpiä hangessa. Pahimmilla pakkasilla on Kirppu saanut jäädä kotiin mutta Hippi ja Panda ovat pärjänneet hyvin -20 asteessakin kerrospukeutumisella. W-Woolin villatakit ovat olleet kyllä huippuostos, niin istuvat ja lämpimät takit! Siihen päälle vielä tuulta pitävä takki ja ollaan pärjäilty pitkätkin lenkit jäätymättä :) Tossut ovat vielä hankinnassa mutta eivät näytä jalatkaan palelevan kun on muuten lämmin.
Torstaina oltiin taas pelloilla haahuilemassa ja shelttiäiset löysivät varsinaisen aarteen, peuran pään ja parit jalat... Mulla kesti hetken tajuta että mitä nuo oikein puuhasivat pellon reunalla kunnes kävin kurkkaamassa hienon löydön.

Alkuvuosi on mennyt aikasta lailla taukoillen, Hippi on päässyt kerran esteille ja sitten tulikin pakkaset jolloin treenaaminen on täysin mahdotonta kylmässä hallissa. Myös tokon treenaaminen on jäänyt, eihän sitä voi kylmässä tehdä ;) Onneksi on tuota lunta niin saa koirat väsytettyä ihan normi lenkeilläkin. Etenkin Hippi tykkää kovasti uida hangessa eikä sillä käy pienessä mielessäkään luovuttaa vaikkei eteneminen ole aina niin helppoa, hullu mikä hullu.

Kirppu on voinut nyt erinomaisen hyvin, on aikalailla normaali oma itsensä :) Verinäytteet kontrolloitiin toissa viikolla ja urea oli aavistuksen koholla edelleen mutta ei läheskään niissä lukemissa mitä alkuun. Suunnitelmissa on nyt nesteyttää Kirppua pari kertaa viikossa ja kontrolloida sitten taas veriarvot, noin kuukauden päästä. On hyvin todennäköistä että urean kohoaminen on johtunut nesteenpoistolääkityksestä jolla Kirppu on sydämen vajaatoiminnan takia. Pääasia on että mummeli voi hyvin, vanhuus kun ei tule yksin. Ruokinnan olen muuttanut kolmeen kertaan päivässä jotta riski tyhjästä mahasta puklailuun vähenisi. Myös ruoat joissa on luumurskaa mukana, on jätetty pois Kirpun ruokavaliosta. Katsotaan millaisia vaikutuksia näillä pienillä muutoksilla on :)

Notkahdus mummoenergiassa

2012-01-29T23:01:00.003+02:00

Juuri kun olen saanut iloita siitä että Kirppu on pysynyt niin hyvässä kunnossa, tuli viikolla ikävä muistutus siitä ettei vanhuus tule yksin. Kirpullahan on koko ikänsä ollut satunnaista tyhjästä mahasta oksentelua, kerran tai kaksi kuukaudessa, vähän riippuen kuinka epäsäännöllisiä ruoka-aikoja on ollut vuorotyön takia. Keskiviikkona oli taas tällainen aamu että ensin ei ruoka maistunut, sitten tuli keltaista vaahtoa parina puklauksena. Yleensä tilanne helpottuu sillä että antaa muutaman namin jonka jälkeen ruokakin taas maistuu. Niin tälläkin kertaa. Mietin kuitenkin että ehkäpä Kirpun verinäytteet olisi hyvä taas tutkia, etenkin kun edellisestä kerrasta on jo reilu vuosi. Illalla sitten nappasin veret ja pieneksi kauhukseni toinen munuaisarvo, urea, oli melkoisesti koholla :( Normi yläraja on 8,9 ja Kirpulla arvo oli 23,9. Ei muuta kuin nesteet kotiin ja nahan alle puoli litraa nestettä... Aamulla Kirppu tuli mukaan töihin ja se laitettiin suonensisäiseen nesteytykseen päiväksi. Kirpusta ei päällepäin näkynyt lainkaan että jotain olisi vialla vaan leikki ja tohkeili normaaliin tyyliinsä. Päivän päätteeksi Kirppu nesteytettiin vielä nahan alle. Myös perjantaina Kirppu vietti iv-tipassa päivän ja lisäksi nahan alle nesteytys. Perjantaina otettiin myös verinäytekontrolli josta kävi ilmi että urea oli tullut hyvinkin alaspäin, arvon ollessa 11,9! Toisaalta nyt oli toinen munuaisarvo, crea, koholla kun keskiviikkona se oli normaali. verinäyte oli kyllä hieman lipeeminen (veressä rasvaa, johtui vähän lyhyestä paastosta ennen näytteenottoa) joka saattaa häiritä määrityksiä. Toinen vaihtoehto on että munuaiset oikeasti toimivat vajaasti.
Kirppu on ollut kovin kiltti potilas, mitä nyt välillä tulee pieniä vastahankakohtauksia kaikkien pistelyiden jäljiltä...

Viikonloppuna olin hotelli Flamingossa koulutuksessa ja koirat olivat mukana. Meno oli kuin Suomen hiihtojoukkueella kun hotellihuoneessa nesteytettiin työkaverin kanssa Kirppua :D Nesteytys lisää virtsaneritystä mutta onneksi ei hotellihuoneessa sattunut kuin yksi vesivahinko ja sekin kylpyhuoneeseen.
Huomenna katsotaan jatkoa, verinäytteet ainakin kontrolloidaan jossain vaiheessa viikkoa. Peukut pystyyn että arvot olisivat normalisoituneet kokonaan!

Pakko laittaa loppuun tämä kuva upeista piirrustuksista jotka tilasin karvakorvista :) Kirpun kuvaa muokattiin ihan hieman, pieni nuorennusleikkaus silmien yläpuolelle jonne lisättiin vähän väriä harmauden poistamiseksi ;) En malta odottaa että postipoika tuo nää kotiin!

Pr. Muistakaa äänestää!

Mummoenergiaa Turku KV:ssa

2012-01-22T15:03:00.005+02:00

Kyllä eilen, jälleen kerran, mietti koiraharrastuksen järkevyyttä kun aikaisin aamulla oli lähtö kohti Turkua surkeassa ajosäässä. Kirppu ja Panda oli mukana mutta matkaseuralaisen narttu oli junnuissa joten paikalla piti olla hyvin aikaisin. Motari oli luminen mutta perille päästiin silti aikataulun mukaisesti. Tuomarina toimi Paul Stanton Ruotsista. Ei ollut mikään ERI-automaatti vaan suurin osa poistui kehästä sinisen nauhan kanssa. Etenkin uroksissa tuntui tykkäävän astetta rotevimmista yksilöistä joten siinä vaiheessa veikkasin mummeleiden olevan liian hentosia hänen makuun. Vetskunarttuja oli ilmoitettu viisi mutta loppujen lopuksi paikalla oli vain Kirppu ja Panda :D Kirpulle sain lainahandlerin mutta esitin itse sen yksilöarvostelussa. Panda oli ensimmäisenä vuorossa. Tuomari arvosteli pitkään ja hartaasti, hyvä niin. Paperi tuli täyteen tekstiä ja kyllä minä sieltä oman koirani tunnistan varsin hyvin, hyvine puolineen ja puutteineen. Stanton käsitteli koiria kauniisti, varsin mukava tuomari kaikenkaikkiaan!

Panda sai ERIn ja hyppäsin lennosta esittämään Kirppua joka odottelikin jo pöydällä. Tässä vaiheessa tuomari naureskeli että taitaa tulla kalliiksi kun on kaksi koiraa samassa näyttelyssä johon totesin hymyillen että nämä ovat ihan ilmaisia ;) Kirpun iän kuullessa sanoi ettei olisi ikinä sitä itse arvannut.
Tuomari antoi Kirpullekin ERIn joten taas lennossa koirat vaihtoon. Kilpailuluokassa Panda oli ykkönen SAn kera ja Kirpuli kakkonen. Kirppu on niin hauska koira näyttelyssä kun menee ihan kaikkien kanssa eikä huomaa mua lainkaan. Välillä tuntuu että tajuaako se edes esittäjän vaihtuneen :D
Tässä Kirppu tohkeilemassa lainaohjaajan kanssa. Kuva Sirpa Saari

Vetskuluokan jälkeen tuomari vielä kehui koirien iloisuutta ja kuntoa, kysyi että ovatko olleet agilitykoiria :D Juu, ovathan ne.
Panda pääsi paras narttu-kehään mutta ei siellä enää sijoittunut. Rop-veteraanikisassa uros voitti mutta VSP-vet pääsi lähtemään kotio pitkän päivän jälkeen :P

Kehän jälkeen Pandalle sanottiin että ai olitkos sinä veteraanikehässä kun luultiin sua käytöksen perusteella pennuksi. Miten niin vähän touhukas tyyppi kehässä.
Panda sai tällaisen arvostelun: Hyvä koko. Aning könpakt(tai jotain vastaavaa, en saa selvää enkä tajua lausetta), Erinomaiset korvat ikäisekseen. Hieman kapea kuono-osa, tarvitsee enemmän alaleukaa. Kaunis kaula. Kevyt raajaluusto. Hienot tassut. Erinomainen kroppa ikäisekseen. Hyvä häntä. Hyvät etu- ja takakulmaukset. Hyvä karva ja väri. Kevyet ja elegantit liikkeet. Fantastinen luonne"
Kirpun arvostelu: "Hyvä koko. Hieman liian kompakti (?). Kaunis, feminiininen ilme. Kapea alaleuka. Vahva selkä. Vahva raajaluusto. Hienot tassut. Hyvät takakulmaukset. Jyrkkä lapa. Erinomainen turkki ja kunto. Liikkuu fantastisesti 14-vuotiaaksi. Ihastuttava luonne"

Täytyy katsella noita näyttelyitäkin nyt, lähinnä tietysti niitä joissa yli 10 veet pääsee ilmaiseksi ;) En mä kyllä ihan kauheasti enää lähde rahojani näyttelyihin haaskaamaan.

Loppuun vielä Hippiäisen terveiset jänskää iltaa odotellessa, viestin ymmärtää ken tahtoo :) Harmi että meidän jännäilyt kuluu agilitytreeneissä mutta saahan sen tuloksen sitten kotio palatessaankin tietoon.

Tampereella tanssahtelemassa

2012-01-16T21:33:00.003+02:00

Lauantaina ajeltiin ihanassa tuulessa ja tuiskeessa Tampereelle reenaamaan ja kouluttamaan vähän koiratanssia. Oltiin pienellä porukalla otettu halliaikaa pienestä, lämpimästä hallista. Ihan kiva paikka paitti että siitä matosta irtosi vihreää pikkusilppua vaatteisiin ja koiraan. Hipin kanssa treenasin meidän ohjelmaa. Turha on lähteä Ruotsiin asti kokeilemaan osataanko sitä vai ei. Siksi ilmoitin Hipin myös koiratanssin möllikisoihin jotta päästään edes kerran kokeilemaan ohjelma läpi kisatilanteessa. Olen päättänyt vähän helpottaa ohjelmaa, suotta tehdä koiralle liian kiivastahtista ohjelmaa jossa vaikeat temput vaihtuvat nopeaan tahtiin. Nyt Hippi ainakin teki tosi hyvässä vireessä ja äänenkäyttökin oli ihan minimaalista :) Yksi haukahdus taisi tulla ja pientä piippausta muutamassa tempussa. Ja nämä piippaustemputkin vaihdan vielä pois koska ne jostain syystä kuumentavat koiraa. Hipille yksi vaikeimpia temppuja on kepin kiertäminen kun pidän kepistä kiinni. Se ei vaan voi käsittää tuollaista pientä nyhräämistä ilman välimatkaa... Kiertämisessä matkan pitää olla piiitkä ja siinä juostaan täysii.
Yhtä kohtaa jouduttiin hieman viilaamaan, Hipin pitäisi kävellä sivuttain mun edessä, pyörähtää samanaikaisesti ja jatkaa taas sivuttainkävelyä. Jostain syystä Hippi ajautui aina väärään paikkaan pyörähdyksen jälkeen. Eipä tuossa ihmeitä saatu aikaan, vielä tarttis treenata. Välillä treenattiin muita koiria ja lopuksi vielä pilkotusti ohjelma läpi. Äänenkäyttö pysyi edelleen ihmeen pienenä! Edistystä1 Olishan se melkoista jos tuon mökäpetterin saisi oikeasti tekemään joskus ohjelman läpi ihan hiljaa! Toisaalta, onhan tässä melkoista edistymistä tapahtunut jos miettii alku-uran esityksiä missä Hippi ei montaa hetkeä ollut hiljaa :P

Yleisesti ottaen treenistä jäi hyvä fiilis koska koira teki hyvällä mielellä ja tarkasti. Edes muutokset eivät hämmentäneet sitä suuremmin. Tosin nyt pakkasten tullessa mun treenimotivaatio ulkona (tai edes kylmässä hallissa) on täysin olematon joten saa nähdä kuinka monta kertaa tätä ohjelmaa pääsee enää jumppaamaan ennen kisoja. Veikkaan että näillä mennään :D

Agilitysta ollaan nyt taukoiltu melko sopivan ajan koska tässähän alkaa treeni-into nostamaan päätään. Mulla on jopa ajatuksia mitä Hippiäisen kanssa pitäisi tehdä. Jos sunnuntaina ei ole liikaa pakkasta, päästään ehkä korkkaamaan agilitykausikin! Ja lauantaina pääsee mummelit toivottavasti Turkuun näytelmäkehään. Olin tuplabuukannut päivän lupautumalla myös töihin mutta nyt työpäivä ehkä peruuntuu (rukouksiini on siis vastattu ;D) joten ehkäpä suuntaamme kehän laidalle pitkästä aikaa!

Loppukevennyksenä muutama temppuilukuvatus.
Nämä kuvat on ottanut Tuomelan Satu ESSien temppukurssilla jota oltiin vetämässä.

Uimakausi korkattu

2012-01-08T22:16:00.002+02:00

Tänään koirat pääsivät pitkästä aikaa Hyvinkäälle koirakylpylään uimaan. Myös kaksi työkaveriani oli mukana joten altaassa polski yhteensä viisi koiraa, Melkoinen meno mutta hyvin kaikki mahtuivat polskimaan :) Hippi oli alkuun taas niin tohkeissaan että juoksi rinkiä altaan ympärillä ennen kun malttoi ottaa aivot käyttöön ja käyttää ramppeja veteen hyppäämiseen. Pandakin ui yllättävän paljon tällä kerralla. Se nyt ei leluja hae mutta menee veteen kun sitä nätisti kehoittaa. Tai sitten se tietää että kannattaa mennä jo kehoituksesta ihan vapaahetoisesti tai muuten tuupataan pyrstöstä veteen. Kirppu sai tänään toimia uimavalvojana, en viitsinyt suotta sitä kastella kokonaan kun ulkona oli niin paljon pakkasta.
Puoli tuntia kului nopeasti, tosin viimeisillä vedoilla alkoi Hipin vauhtikin jo hiipumaan. Nyt täytyisi taas yrittää vähän ahkerammin käydä tuolla Hyvinkäällä. Olisihan Helsinkiinkin avattu se uusi koirakylpylä mutta jos ne altaat on puolta pienempiä niin ei siellä pitkiä pätkiä pysty uimaan. Käydään siis jatkossakin tuolla Hyvinkäällä :)

Olen yrittänyt naksutella Hipille kaikkia hölmöjä juttuja kun taukoilee agilitysta. Olen pari kertaa aikaisemminkin yrittänyt opettaa sitä keräämään tavaroita koriin mutta olen aina luovuttanut kesken koska touhu on tuntunut sen verran epätoivoiselta. Hippi ei ole millään meinannut ymmärtää että koriin ei kiivetä eikä sitä noudeta.
Nyt yritin vähän eri menetelmällä ja yritin saada koriin jonkun aktiivisen tekemisen. Aloitin siis sillä että Hippi koskettaa korin pohjaan nenällä. Alkuun jouduin pitämään koria melko korkealla koska tassut olivat omistajan naksusormea nopeampia ja aina kun naksautin, oli Hippi ehtinyt jo livauttaa vähintään yhden tassun nenän kaveriksi koriin. Lopulta pysytin kuitenkin treenaamaan jopa kosketuksen kestoa ilman että Hippi alkoi tarjoamaan tassujen tunkemista koriin. Tähän sain sitten vihdoinkin yhdistettyä tavaran kantamisen/pitämisen joten Hippi oppikin tempun yllättävän nopeasti! Ei se vielä varma ole, vaatii PALJON yleistämistä mutta alku on lupaavampi kuin aikoihin.
Tässä tämänhetkinen tilanne

Vuosi pakettiin ja uutta kohti!

2011-12-31T13:32:00.002+02:00

Jälleen kerran yksi vuosi lähestulkoon paketissa, nopeasti tämäkin vierähti. Jos miettii kulunutta vuotta, oli ehkä suurin asia Hipin sterilointi. Siinä mielessä jättimäinen päätos koska se sinetöi yhden niin ison haaveen, koskaan ei tullut minun niin toivomaani pikkuHippiä. Kaikista koirista ei ole jalostuskoiraksi ja tämä piti hyväksyä. Toisaalta Hippi on niin ainutlaatuinen koira, sen pentua olisi ehkä liiaksi tullut verrattua äitiinsä. Kynnys seuraavan koiran ottamiseen on iso. Monet ovat kysyneet milloin ottaisin seuraavan koiran. Enkä todellakaan tiedä milloin. Hippi on vasta kuusi, toivon todellakin että sen kanssa olisi vielä monta harrastusvuotta edessä :) Pennun kanssa menee kuitenkin niin paljon aikaa, että se olisi kaikki pois nykyiseltä laumalta. Ja kyllä Pandakin haluaa vielä tehdä juttuja vaikka aktiivinen kisaura onkin lopetettu, ainakin näillä näkymin. Tosin sen kanssa on pieni projekti on olemassa, se ykköstulos sieltä avoimesta :) Se projekti etenee niin hitaasti että voi olla mission impossible mutta katsotaan, katsotaan.

Jos katsoo kisavuottamme Hipin kanssa, oli se hieman epätasainen laadultaan :D Nollia tuli 13, suunnilleen saman verran hyllyjä ja loppukolmannes kaikkea siltä väliltä. Nollavoittoja oli 7, muita palkintopallisijoja 4. Pääsimme tänäkin vuonna Eurpean Open-kisoihin jotka menivät tuloksellisesti aivan penkin alle. Neljä starttia joista neljä hyllyä, edustavaa. Suomen isoissa kisoissa onnistuttiin SM-kisojen joukkueradalla tekemään hyvä nolla, joukkueemme sijoittui viidenneksi ankkurin hyllytettyä. SM-yksilöradalla ihan hyvä suoritus mutta tuomari näytti vitosen pituuden kosketuksesta, hieman yllättävä tuomio mutta no can do.
MM-karsinnoissa Hippi esitti kaksi hienoa, hyllyn aiheuttamaan irtoamista molemmilla lauantain radalla joten sunnuntai vietettiin katsomossa.
Syksyllä Hipillä oli pieni, muutaman päivän ontumissessio. Tämän takia pidettiin parin kuukauden kisatauko varmuuden vuoksi koska mikään tarvetta kisaamiseen ei juuri silloin ollut ja mieluummin vähän liian pitkä tauko kun liian lyhyt.
Loppuvuodesta saimme SM-nollat kasaan mutta yksi karsintanolla jäi taas ensi vuoden to do-listalle.

Tokossa VOIvoteltiin VOI-luokassa. Kaksi hyvää koetta syksyllä joista molemmista 2-tulos. Ekassa kisassa epäonnistui tunnari, toisessa ruutu. Ei se ykkönen nyt niin kaukana ole... Yksi koe käytiin vielä loppuvuodesta jossa nollia tuli enemmän kuin laki sallii. Parkkihalli näytti olevan Hipille kovin eksoottinen kisapaikka.

Koiratanssissa kisattiin muutamia kisoja. Avoimista SM-kisoista pronssia, virallisissa SM-kisoissa vikuroiva koira joka keskittyi enemmän vänkäämiseen kuin tekemiseen. Elokuussa yksi kisa josta avoimen luokan voitto muttei kumaa haukkumisen takia. Syksyllä käytiin esiintymässä koirien vitosella ja Helsinki Internationa horse Showssa.

Panda pääsi alkuvuodesta kisaamaan agilityssa. Tosin itse en päässyt ohjaaman kun olin kipeä. Rajaheimon Anu tekaisikin hyppärillä nollan Pandan kanssa :) Muuten Panda on keskittynyt olemaan kaunis, parit ROP-veteraanit PN-sijoitusten kanssa plakkarissa kesältä. Tämän jälkeen alkoikin taas epämääräinen oireilu laihtumisen, lihaskadon ja karvanlähdön kanssa johon lopulta löytyi syy kapista! Onneksi hoito tehosi nopeasti ja nyt kasvatellaan uutta karvaa.

Kirpun tärkein tehtävä on olla rakastettava mummeli. Ja tämän tehtävän Kirppu täyttää paremmin kuin kukaan muu :) Lenkit kulkee edelleen mukana, omaan tahtiin toki. Syksyllä yllätti olemalla shelttierkkarissa VSP-veteraani. Tai no, ehkä se ylläty oli enemmän muille, minun silmääni Kirppu on maailman kaunein pieni snoopeli :) Mukavaa, että joku muu oli tällä kertaa samaa mieltä ;)

Ensi vuodeksi pitäisi varmaan tehdä tavoitteita. Jotenkin on sellainen olo Hipin kanssa että sen kanssa on koettu niin hienoja hetkiä että olen jo saanut kaiken sen "menestyksen" mitä tarvitsen. En ole kauhean kilpailuhenkinen ihminen, toki tykkään kisata ja kokeilla omia rajoja mutta enemmän itseäni kiehtoo se onnistumisen tunne kun on samalla aaltopituudella koiran kanssa, tuloksesta viis. Meidän tavoite on siis tavoitella näitä sanoja aaltoja, samoja raiteita ja samoja ajatuksia. Lajista riippumatta. Jos ne tuovat tuloksia niin kiva, jos ei niin ainakin olen itse saanut sen mitä haluan.

Hyvää ja parempaa Uutta Vuotta kaikille :)

Temppuilua

2011-12-27T21:22:00.004+02:00

Hipin kanssa oltiin perjantaina Hyvinkään hallilla treenaamassa lähinnä temppuja Sallan ja westieiden kanssa. Kokeilin samalla Hipin uusia bach-kukkaterapiatippoja, testissä tämä tippa:
Vervain - rohtorautayrtti
Rautayrttiuute on yli-innokkaalle ja puheliaalle ihmiselle, joka väittelee omiin periaatteisiinsa ja ajatuksiinsa juuttuneena.
Hippiin tipat ei ainakaan ensikokeilulla vaikuttaneet, ihan samanlainen vöyhö on kuin ennenkin :D
No treenattiin kuitenkin ja Hippi oli oma touhukas itsensä. Kokeiltiin koiratanssiesitystä vähän matkaa mutta koska Hippi oli taas kovin vinkuvainen, sai se tehdä vaan muutaman ekan tempun ja siitä palkkaus. Enpä kyllä tiedä onko mulla jaksamista lähteä tota vinkumista opettaan pois, tuntuu täysin mahdottomalta tehtävältä. Ja koska ei treenattu esitystä niin kuvattiin sitten Hipin temppuja. Tässä kuvaterveiset treeneistä.

Tällä hetkellä oon koirien kanssa evakossa isäni luona sillä kotoa on sähköt poissa jo toista vuorokautta. Hiphei! Ei sähköä, ei vettä, ei hauskaa. Töissä oli sama tilanne joten jouduttiin siirtämään kaikki potilaat tältä päivältä! Ihmeellisen invalidisoivaa tuo sähköjen puuttuminen. Kirppu-parka oli AIVAN hukassa viime yönä! Asunto oli aivan säkkipimeä ja mummeliparka ei löytänyt mihinkään täyspimeydessä :( Pari kertaa nostin sen sänkyyn (otsalampun avulla) mutta joku juttu sillä oli selvästi kesken koska kohta se taas haahuili ympäriinsä. Tänään on uni maittanut kun on yön urheillut, toivottavasti seuraava yö olisi hieman rauhallisempi.

Hyvää Joulua!!

2011-12-23T22:42:00.002+02:00

Vauhdikasta Joulua kaikille toivoopi shelttitytöt Kirppu, Panda & Hippi :)

Hippi-parka tauolle

2011-12-19T21:27:00.005+02:00

(Kuvassa baby-Hippi myrtsinä)

Tai koira on ainakin omasta mielestään todella säälittävä otus kun joutuu pakolliselle joulutauolle. Hipin mielestä kaikki tauot, lomat, breikit ja muut typerät poissaolot harrastuksen parista on totaalisen tarpeettomia mutta tälläkään kertaa ei koiraparan mielipidettä kysytä. Toisaalta tämä on aina sitä aikaa vuodesta kun inspiroidun naksuttelemaan Hipille ihan urakalla. Ei niin väliä vaikkei temppuja/asioita saada valmiiksi asti, onpahan ainakin sekä naksuttelijaomistaja että koira saanut miettiä opeteltavia asioita monelta kantilta. Jossain netin syövereissä oli joskus mainittu että naksuttelu saattaa passivoida koiraa. Hmm, joskus toivoisin että Hippi passivoituisi edes muutaman prosentin verran. Voi sitä intoa ja järjetöntä tarjoamisen määrää kun huomaa että kaivan naksun ja namit esiin :D Ennen kun olen edes ehtinyt istahtaa lattialle, on Hippi häärännyt jo sen sataa asiaa :D

Tällä hetkellä työn alla on pari erilaista temppua ja kaukojen tekniikkaa. Olen monasti miettinyt että tarttis varmaan tehdä jotain noille kaukoille kun niissä kuitenkin on se muutama perus tekniikkavirhe. Nythän tässä olisi hyvää aikaa jo ihan senkin takia että kelit ovat olleet niin arsesta ettei tuolla vellipelloilla tee mieli yhtään ylimääräistä lenkkeillä... Tosin asennonvaihdoissa onkin melkoinen haaste, pitäisi pari eri vaihtoa opettaa ihan alusta asti uudestaan. Ei taida ihan joulun vapaat riittää siihen.

Pandan kanssa käytiin perjantaina fyssarilla Remediumissa Petra Snellman- Niemenpalon luona. Ja Panda oli yllättävän hyvässä kunnossa! Vaen puoli oli aavistuksen tukossa mutta se nyt oli vähintään odotettavissa revähdyksen jäljiltä. Fyssari katsoi Mevetin käynnin papereista että silloin oli havaittavissa selkeä lihaskato oikealla puolella mutta nyt lihasten epäsymmetria oli enää hyvin vähäistä, mäkikävelystä ja kuntoutuksesta on ollut selkeästi apua :) Panda käytiin läpi jonka jälkeen päästiin vielä vesijuoksumatolle. Siellä Panda teki varsin hyvin töitä, lopussa tosin väsyessä yritti vaihtaa kävelyn passaamiseksi. Saatiin vielä hyviä jumppavinkkejä etuosan syvien lihasten kunnon parantamiseksi. Ostin samalla käynnillä jumppatyynyn jota olen jo pitkään noille miettinyt. Hippi nyt oli tietysti todella otettu uudesta temppualustasta eikä sille tuottanut minkään sortin ongelmia tehdä Pandan jumppaharjoituksia. Pandassa kun on vähän nössön vikaa, on sen kanssa ongelma että se mielellään kellahtaisi kumoon aina kun on jotain uutta ja ihmeellistä. Etenkin kun sen pitäisi seistä etujalat tyynyllä ja takajalat korokkeella jonka lisäksi vielä varovasti työnnän sitä kyljestä tasapainon horjuttamiseksi, on se melkein liian iso asia pienelle herkkikselle. "Miks toi tuuppii???" ja sitten onkin parempi laota kyljelleen. Huoh, ongelmansa kullakin :D Onneksi parin päivän treenaamisella olen saanut Pandan vakuuttuneeksi etten kiusaa sitä pahalla vaan hyvällä :D

Hipin aika Laiokselle valitettavasti peruuntui sairastumisen takia joten Hippi pääsee välipäivinä huoltoon.

Eilen Hippi oli tän vuoden vikoissa agilitytreeneissä. Koira oli jälleen kerran erittäin hyvä, toimi kuin ajatus niin kauan kun se ajatus oli järjellinen. Tai no, sitten toimi sen järjettömän ajatuksen mukaan. Oikeasti pitäisi olla niiin kiitollinen että on noinkin kiihkeä mutta silti niin kiltti koira. Ei Hippi periaatteessa tee mitään tyhmää eikä epäkilttiä, kyllä se vaan parhaansa aina yrittää. Ja jos Hyvinkäällä tippui rimoja, ei nyt ollut niiden kanssa mitään ongelmaa. Ne rimat menevät kyllä Hipille sopimattoman pohjan piikkiin. Eipä mennä Hyvinkäälle enää agilitya tekemään, sen verran liukas se matto kuitenkin on.

Vuoden viimeiset liitelyt

2011-12-12T20:07:00.002+02:00

Eilen liideltiin tän vuoden vikat kisat Hyvinkäällä. Olin vähän arkonut Hyvinkäälle ilmoittautumista kun pitkin syksyä kuului noottia että matto olisi siellä hieman liukas. Uskaltauduin kuitenkin ilmoittautumaan tuonne mutta katsotaan menemmekö sinne enää jatkossa. Hipin kanssa oli tavoitteena tehdä hyviä puomeja ja se tavoite periaatteessa täyttyi, tulokset muuten eivät kummallisia olleet. Ekan radan rataantutustumisesta myöhästyttiin. Oltiin paikalla hyvissä ajoin ja ilmossa sanottiin että kisat olivat hieman myöhässä. Lähdettiin siis kunnon lenkille ja sieltä tullessamme (varttia ennen luokan arvioitua alkamisaikaa) oli rataantutustuminen kuitenkin jo käynnissä! Ei muuta kuin sidoin äkkiä koirat radanreunalle ja numeroita etsimään. Alku oli kuin pahimmissa agilitypainajaisissa kun numeroita ei löytynyt millään :D Tuomari tuli näyttämään miten alku meni koska numerot 1-3 oli jo otettu palkintojenjakoon :D Onneksi rata oli tosi kiva ja upposi päähän vähän vähemmälläkin kiertelyllä. Hippi oli neljäs lähtijä joten onneksi välissä oli maksien palkintojenjako niin ehdin vaihtaa kengät. Radalla heti neljäntenä olleen muurin palikat putosivat, ilmeisesti Hippi ei heti osannut tuolla matolla ponnistaa. Tästä johtuen pystyin jättämään ja kehumaan puomilla ihan kunnolla ajan kanssa. Puomi itsessään oli ihan kohtuunopea ja Hippi meni suoraan alas asti. Puomi jälkeisen hypyn rima taas putosi kuin myös viimeinen rima jota videolta ei näy. Ja just olin aamulla miettinyt että onpas kivaa kun rimoja ei ole tippunut aikoihin. Tosin pistän nuo rimat pohjan piikkiin. Tuloksena siis 15.

Toisen radan alussa Hippi nousi jostain syystä seisomaan lähdössä. Sopii toki yrittää kähdössä varastamista, voipi olla että meno tyssää siihen. Istui kuitenkin käskystä, en päästä sitä seisomisesta radalle kun en siihen asentoon Hippiä jättänyt. Keinu oli taas hyvä eikä Hipillä ollut pienintäkään aikomusta varastaa. Puomi ok, vapautin melko pian 2on2offista. Ennen A:ta oli taas tällainen katsotaanmitätapahtuujosenohjaaollenkaan-hetki. Tuloksena kielto hypyltä, miten kummallista! Hippi juoksi ohi kun ei parempaakaan vaihtoehtoa tuolla ohjauksella keksinyt. Tälläkin kertaa Hippi hyppäsi melko korkealta A:lta, meidän luomuA alkaa olemaan jo vähän ei-kiva. Jotenkin tarttis saada koira ottamaan edes yhden lisäaskeleen A:lla. Lopussa lensi vielä yksi rima kun olin vähän (paljon) koiran edessä.

Vikalla radalla ei videolta näy meidän sähläys A:n jälkeen, siellä kun oli yksi hyppy (kaikenlisäksi sama kuin viime radan kieltohyppy :P) joka olis pitänyt hypätä mutta sain Hipin siitä vastaavalla eiohjata-ohjauksella ohi. Puomilla sattui Hipille pieni työtapaturma. Hippi teki hyvä kontaktin mutta kun kehuin sitä ja kävelin eteenpäin, lähti se perään. No eihän sellainen passannut joten Hippi pääsi sylikyydillä radalta. Tähän olikin hyvä jättää tämän vuoden kisat :D

Tässä eilisen pöllöilyt.

Huomenna on Hipin fyssari, sunnuntaina vikat agilitytreenit ja sitten alkaakin ansaittu totaaliloma liidoista. Katsotaan missä vaiheessa palaillaan takaisin esteille :) Panda pääsee perjantaina fyssarille, katsotaan mihin kuntoon jalka on saatu. Ainakin omaan käteen lihaskato oikeasta jalasta on hävinnyt ja lihakset tuntuvat jo melko symmetrisiltä molemmilla puolilla :) Ainakin jotain on saatu aikaiseksi kuntoutuksella.

Nollaa pukkaa vol. 2

2011-12-05T22:55:00.003+02:00

Tällä kertaa oikeassa lajissa \o/ Lauantaina oltiin ensin messarissa Heelwork to Music-kisoissa. Hippi kisasi alokasluokassa ekaa kertaa. Olin tehnyt sille helpon ohjelman sillä säännöt kertovat alokasluokassa riittävän 1-2 positiota. No, näin ehkä periaatteessa ;). Käytännössä tuomarit eivät kauheasti esityksestä tykänneet. Nykyään ei myöskään anneta enää kirjallisia arvosteluja joten syy miksi esityksestä ei tykätä jää mahdollisesti hieman auki. Hippi kuitenkin teki ihan kohtuukivaa työtä, muutaman kerran ote herppasi ja mm. lattialla ollutta roskaa piti käydä pari kertaa katsomassa. Silti sen ei pitäis ihan noin rankasti alokasluokassa vaikuttaa imho. Mutta tää lajihan on just tätä.
Eli mikäli HTM:n alokasluokkaan mielii, kannattaa opettaa koira seuraamaan vähän useammassa positiossa kuin siinä yhdessä tai kahdessa, opettaa se seuraamaan vähän joka suuntaan ja kaikissa mahdollisissa askellajeissa. Kannattaa myös unohtaa nämä luokkarajat ja miettiä sitä voittajaluokkaa esitystä kasatessa, arvostelu kun voi olla hyvin lähelle sitä. Eikä ehkä kannata ottaa musiikiksi Marilyn Mansonia, tuomaritädit voi pudota vaikka tuoliltaan ;) Tässä meitin esitys.

Messarista kiiruhdettiin Porvooseen jossa oli aiheena agility. Olin ilmoittanut Hipin kahdelle jälkimmäiselle radalle. Tuomarina oli Saviojan Anne jolla olikin, jälleen kerran, superekivat radat :) Ekalla radalla oli keinu toisena esteenä joten pystyin ottamaan sen astetta napakammin. Eikä Hipillä ollut tällä kertaa aikomustakaan hypätä liian aikaisin. Renkaan jälkeen kääntyi hyvin takaakiertoon vaikka siinä oli puomi edessä tyrkyllä. A:lla jouduin jäämään vähän jälkeen jotta pääsin muurilta työntämään 7-hypylle. Videolta näkyy että Hippi hyppäsi melko korkealta A:lta mutta virhettä ei tullut. Itse en todellakaan nähnyt mitä se siellä teki. Loppurata rallateltiin hyvää rataa kunnes tuli puomi. Ilmesesti en koskaan antantu Hipille alas-käskyä vaan huusin vain menemene millä olen hoputtanut sitä nopeammin 2on2offiin. No menihän se. Ja juoksi puomin. Olin niin hämmästynyt etten osannut edes keskeyttää! No, siinä vaiheessa kun tajusin mitä oli tapahtunut, taisi Hippi olla jo maalissa :D Puomin kontakti on ollut nyt melkein pari vuotta niin varma ettei mulla käynyt edes mielessä tällainen vaihtoehto! Täytyy ryhdistäytyä puomin suhteen vuoden vikoissa kisoissa.
Tällä nollalla sijoituimme toiseksi Javan ja Pihlan jälkeen.

Hyppärin alku oli melkoista vääntämistä, jouduin jopa tekemään pakkovalssin (joista en tykkää) koska en keksinyt parempaakan vaihtoehtoa. Tässä tosin Hippi vähän valui, en vaan osaa niitä kunnolla tehdä. Valahti myös 7-hypyllä, en vaan ehtinyt ajoissa kertomaan käännöksestä. Näisen hässäköiden jälkeen homma helpottui, kepeillä Hippi jäi hyvin tekemään vaikka hidastin vauhtia. Näistähän se on lopettanut pujottelun, onneksi ei nyt. Maalissa oli hyvä fiilis, vihdoinkin se puuttuva nolla plakkarissa :)
Tälläkin radalla sijoituttiin kolmanneksi. Näistä radoista jäi periaatteessa muutenkin tosi hyvä mieli (jos ei sitä puomia mietitä). Pitkästä aikaa meneminen tuntui varmalta ja helpolta :) Ja Hippi jaksoi hienosti pitkän päivän, ei painanut väsymys millään muotoa jaloissa.

Nyt on vihdoinkin SM-nollat kasassa, karsintanollia puuttuu yksi vaikka alkuun hehkuttelin niitäkin olevan tarpeeksi ;)

Pandan kuulumisia sen verran että kuntoutus alkaa tuottamaan tulosta, lihaskato oikeasta lavasta on vähentynyt huomattavasti! Olen kävelyttänyt sitä pienen hiekkakuopan pehmeissä rinteissä, ylös ja alas. Lisäksi lenkit ovat jo ihan normaalia tasoa, saa liikkua niin paljon kun haluaa. Ontumista ei ole havaittavissa enää lainkaan :)

*Niin, unohtui mainita että sunnutain koiratanssikisoihin ei menty. Hipillä oli maha la-iltana vähän löysällä, ilmeisesti kaikista messarissa maistelluista herkuista joita tarjoiltiin siellä sun täällä. Oli jo normaali seuraavana päivänä mutta eipä otettu turhia riskejä että olisi ollut jotain muuta*

Nollaa pukkaa!

2011-11-28T19:24:00.002+02:00

Jepjep. Jos oltais oltu agilitykisoissa, olisin ollut eiliseen nollaputkeen enemmän kuin tyytyväinen mutta koska olimme tokokokeessa, oli tulos säälittävän ja toivottoman välimaastossa. Saimme pisteitä paikallamakuusta, seuraamisesta, luoksetulosta ja yhteisvaikutelmasta. Kaikki muut nollille, wuhuu! Koe oli parkkihallissa mikä saattoi osaltaan vaikuttaa koska Hippi ei parkkihallissa ole koskaan ennen ollut (paitsi autossa odotellessa). Olimme paikalla hyvissä ajoin sillä Vuokko kisasi setterin kanssa avoimessa luokassa. Tosin myös setteri ahdistui parkkihallista ja Vuokko keskeytti kokeen.

Ekana oli paikallamakuu ja jo rivissä Hippi vinkui. Olipa hyvä mieli jättää se neljäksi minuutiksi makaamaan. Ilmeisesti kuitenkin rauhottui jossain vaiheessa koska kun palasin sen luokse, oli koiruus ihan rauhallinen. Tuomarikaan ei tainnut kuulla tuota hiljaista alun vinkumista koska antoi tästä kympin. Hippi oli neljäntenä suoritusvuorossa. Yritin palkata sitä muutaman kerran luoksetulon maahanmenosta ennen kehää mutta toope tarjosi vain niiaamista! Siis voi kiesus! Jouduin aika napakasti sanomaan että se maahanmeno alkoi löytymään. Kehään päästessämme alkoi alamäki. Ekana yksilöliikkeenä oli ruutu. Hippi bongasi ruudun hienosti, lähti vauhdilla käskystä mutta ei pysähtynyt seiso-käskystä eikä mennyt myöskään maahan! Seikkaili ulos ruudusta jolloin annoin uuden ruutu-käskyn, löysi takaisin ruutuun mutta ei edelleenkään mennyt maahan vaan tollotti paikoillaan kun vähä-älyinen. Tässä vaiheesa liike oli toki jo nollaantunut mutta sain tuusata liikkeen loppuun. Ehkä noin viidennellä käskyllä Hippi tajusi vihdoin mitä siltä odotetaan ja putosi maahan. Liikkuri ohjasi liikkeen loppuun ja Hippi teki saman kuin viimeksi eli lähti seuraamaan heti kun olin kääntynyt sen edestä! Sain tosin nyt ärähdettyä asiasta.
Seuraaminen oli alusta asti yhtä näpsimistä! Ja lähes jokainen perusasento jäi tekemättä!! Ei vaan kyennyt istumaan! Saimme säälipisteitä 6,5 vaikka olisihan tuonkin voinut nollata.
Luoksetulon seisominen oli ihan ok, valui vain puolisen mittaa. Mutta maahan ei mennyt ekalla käskyllä. Tästä 7,5.
Sitten alkoi nollatehtailu 8)
Hyppynouto oli maton päällä ja kapula kimposi oikealle niin pahasti että Hippi ei hypännyt takaisin tullessaan vaikka periaatteessa ollaan kyllä vinossa olevan kapulan hakuakin treenattu. Eli nolla.
Tunnarissa nousi seisomaan kun käännyin ympäri, tästä huomautin. Käskyllä lähti ihan hyvällä vauhdilla, haisteli pari kapulaa ja sitten nappasi väärän mukaansa. Ei todellakaan tehnyt yhtään töitä. Nolla
Metallinoutoa ei hakenut. Saatiin yrittää niin kauan että lopulta haki. Nolla
Kaukokäskyissä teki ihan omaa liikesarjaansa, lisäksi tuli eteenpäin ihan huolella kun ei muutakaan keksinyt. Nolla.
Liikkeestä istumisessa oli jo odotetavissa että ei istunut, ei vaikka annoin aika täpäkän käskyn. Nolla.
Jostain syystä saimme peräti kasin yhteistyöstä. Toisaalta Hippi oli ihan tosi intona aina uutta liikettä tekemässä, ei vaan ollut aivot mukana että olisi tehnyt ne oikein.

Eipä tän kokeen jälkeen oikein voinut kuin nauraa. Ilmeisesti liukas parkkihallin lattia hankaloitti hieman alustavammaisen koiraparan elämää siinä määrin että tekeminen oli näinkin onnetonta. Täytynee siis treenata muillakin alustoilla kuin hiekalla. Tai katsoa hieman tarkemmin minkälaisiin paikkoihin tuota ilmoittelee. Toisaalta tulihan tässä kokeessa monta uutta ongelmanpoikasta esille joten ainakaan treenattava ei lopu kesken!

Onks järkee

2011-11-23T11:28:00.004+02:00

Kisata jos on vähän epäkunnossa? Ei taida olla. Kisattiin siitä huolimatta :D Lauantaina oltiin siis Lohjalla kolmen startin verran liitelemässä. Mulla oli viikolla järkky vatsatauti eikä olo ollut ihan paras mahdollinen vielä lauantaina. Showlinkin hallin ruohomatto on vähän omituisen pitkulainen joten radoistakin tuli kapeita ja pitkiä. Ekan radan arvosteli Anne Viitanen ja ihan kivan radan oli suunnitellut. Lähdössä oli vain pari metriä mattoa ennen ekaa estettä jten jouduin jättämään Hipin betonille... Onneksi ei sutinut lähtiessään. Kepeille mentäessä teki hirmu lenkin kun ei vieläkään oikein osata noita putkijarrutuksia. Tai siis mä en ole niitä vielä opettanut Hipille... Puomi oli ok, meni suoraan alas asti ihan kohtuuvauhtia. Toisessa päässä olin suunnitellu hienosti useampia valsseja peräkkäin mutta jalat eivät vaan liikkuneet joten lopputuloksena yksi kökkövalssi suoraan koiran eteen, epätoivoinen poispäinkäännös ja veto putkeen. Hippi oli jo niin ihmeissään tuosta räpiköinnistä että meni tosi hitaasti putkeen, luuli raukka varmaan että nyt ei mennyt kaikki ihan ok :D Keinulle pysähtyi nätisti ja annoin paukahduksesta luvan jatkaa matkaa. Suoralla putkella ei taas jalat vaan toimineet ja koska Hippi ei oikein osaa eteen-käskyä(kään), ehti se kääntyä kohti putkesta tullessaan. Harvoin tuntuu nolla noin surkealta :D Ja vielä hupaisampaa oli että voitimme tuolla suorituksella! Tuloksia tosin ei tullut kuin viisi joista kaksi nollaa.

Toinen rata oli Jalosen Karin, astetta kinkkisempi. Alun kepit otin tosi varman päälle, tosin Hippi ryntäsi ekaan väliin ja sieltä suoraan läpi! Yritin sotkea takasin pujottelemaan mutta tuuppasin väärään väliin. Pitäis aina ottaa alusta koska mulla ei näköjään järki vaan toimi korjatessa. Kaikenlisäksi Hippi jätti taas kepit kesken enkä korjannut sitä. Tästä sitten hyl. Puomilla jäin vähän taakse jolloin Hippi ei mennyt suoraan itse alas. Tää ei näköjään toimi vieläkään kisoissa. Puomin jälkeen oli keinu jossa pääsin edes treenaamaan odottamista. Hyvin jäi. A:lle mentäessä en katsonut yhtään koiraa jolloin se juoksi ohi. Tähän oli hyvä lopettaa tämä rata :D

Vika rata oli Annen hyppäri joka tuntui tutustumisessa tosi kivalta. Ja periaatteessa rata rullasikin ihan hyvin tokavikalle esteelle asti. Pussista tultaessa en YHTÄÄN katsonut Hippiä vaan tein sellaisen epämääräisen huitaisun joka sitten torpedoikin ihan hienon nollaradan kun Hippi juoksi perääni. Voi elämä, että ihminen ei opi! Mä TIEDÄN että Hippi ryntää mun perään putkien ja pussin jälkeen mutta silti teen noita samoja oletusvirheitä kerta toisensa jälkeen. Ei kauhean etevää.

Koska viime viikolla ei paljoa ehditty treenailemaan muuta ohjaajan ollessa muutamia päiviä pois pelistä taudin takia, on Hipillä edessä tiivis kaksviikkoinen. Ohjelmassa on kahden koiratanssiohjelman harjoittelu, näistä HTM-ohjelma on kaikenlisäksi vasta hahmoteltu joten siinä tulee kiirus. Lisäksi sunnuntaina on tokokoe ja niissä liikkeissäkin on vielä hiomista. No, onneksi on innokas treenikaveri...

Ja kiitos muuten kaikille jotka ovat tunnustus-haasteen antaneet. Voin heti tunnustaa että olen erittäin huono ottamaan osaa mihinkään ketjukirjeisiin, haasteisiin tai vastaaviin :D Katsotaan, jos joskus inspiroituisin vastaamaan.

Pandan ell-käynti ja Hipin liidot

2011-11-12T22:10:00.005+02:00

Ensin Pandan kuulumiset, torstaina oltiin siis Mevetissä Anu Saikku-Bäckströmin luona. Panda jatkoi tavoilleen uskollista tyyliään eikä tälläkään kertaa diagnoosin teko tullut helpolla. Pandaa väänneltiin ja käänneltiin, kuvattiin ja lihaksia ultrattiin. Panda kuvattiin mun toivomuksesta hereillä koska tiedän sen olevan niin kiltti että se onnistuu. Ja melkoiselle mutkalle Pandaa väännettiinkin eikä se ollut moksiskaan. Sen aikaa kun olin katselemassa kuvia, Panda makasi kyljellään röntgenpöydällä eikä se siitä mihinkään liikkunut. On se kiltti :) Kuvista ei löytynyt (onneksi) mitään muutoksia jotka olisivat selittäneet ontuman. Olkanivelissä oli molemmilla puolilla pienet iästä johtuvat luupiikit mutta niillä ei ole kliinistä merkitystä. Diagnoosiksi vahvistui lopulta oikean etujalan lapalihasten revähdys.
Tässä löydökset käynnniltä: " Hieman keventää eoj käytävällä, erityisesti kiertoliikkeessä. Seistessä ottaa painoa pois eoj jota kiertää ulospäin, jolloin lapa laskeutuu alemmaksi oikealla. Muuten niveltaivutuksetok mutta aristelee olkanivelen ojennusta joka kiristää taaempia lapalihaksia. Selkeä lihasatrofia spinan scapulean takana olevissa lihaksissa (infraspinatus) sekä kipua alueen painelussa/venytyksessä. Molemmat olkanivelet löysät mediaalisesti. Hereillä otetuissa rtg kuvissa ei löydöksiä lapaluussa, olkanivelissä pientä ikään katsoen normaalia luupiikkiä kapselin takareunalla eli ei merkittäviä löydöksiä. Ei rtg merkittävää luksaatiota tms. ultrassa ei nestekertymää tms mutta lihasatrofiaa. Lihasatrofian aiheuttaja historian perusteella trauma eli revähdys autosta hypätessä, johtanut lihassurkastumaan. Pystyy todennäköisesti mainiosti liikkumaan ja kirurginen korjaus ei järkevää enää."
Hoidoksi edelleen lepoa ja vielä pitkä tulehduskipulääkekuuri. Jos alkaa enemmän kiertämään tuota jalkaa niin sitten mennään kontrolliin. Muuten Anu sanoi että todennäköisesti alkaa kompensoimaan yhden lihaksen "puuttumista" muilla lihaksilla joten nyt kuntoutetaan pikkuhiljaa tuota jalkaa ja katsotaan mitä saadaan aikaiseksi :) Panda itse alkaa olemaan suhteellisen kypsä tuohon lepoon mutta nyt se on vain kestettävä.

Eilen lähdin koirien kanssa Turkuun äitini luona käymään ja samalla treffattiin Kupittaalla Saariluoman Johanna, joka oli myös Turussa käymässä, koiratanssitreenien puitteissa. Treenit olisivat tosin voineet mennä paremmin jos en olisi unohtanut musiikkia kotiin. Yritin käydä tosin polttamassa äkkiä äitini luona uuden CD:n mutta jostain syystä kappale ei siihen tullut kokonaisena joten jauhettiin sitten sitä alkua. No jauhamista Hippi onneksi jaksaa :D Saatiin monia hyviä ideoita ohjelmaamme, treenaamme siis niitä!
Tänään päästiin pitkästä aikaa tositoimiin agilitykisoihin! Olipa kivaa :) Kisat oli ATT:n hallilla. Olin ilmoittautunut vain kahteen starttiin koska kattelin että koiria on niin pirutsi joten päivälle tulisi anyway mittaa. Olin ottanut agilityradat puomin treenausta varten mutta kummallakaan radalla ei ollut puomia, pöh. Ekalla radalla hippi ei meinannut uskoa korviaan kun sanoin sille tule vaan lähti vähän nytkähtäen liikkeelle :D Pelkäsin, että se ryntää suoraan putkeen riemastuksissaan mutta hyvin kääntyi 2-hypylle ja sieltä ampui putkeen. Kepeillä pelkäsine ettei se osaa hakea niitä kun jouduin olemaan niin lähellä mutta turha pelko, hyvin sinkaisi kepeille. 6-hypyn jälkeen persjättö oli vähän myöhässä ja Hippi meinasi valahtaa putken ohi, onneksi pienellä hätärääkäisyllä löysi oikealle esteelle. Putken jälkeisillä hypyillä oli rytmi sitten vähän hukassa mutta onneksi Hippi kurvaili vauhdilla vähän epämääräisimmilläkin ohjeilla. A:n kontakti oli vähän hiinä ja hiinä, tosin valssi aina vähän häiritsee. Silloin Hipin vauhti hidastuu ja se helpommin hyppää. No, virhettä emme kuitenkaan saaneet. Putki-A hässäkkä meni hyvin vaikka putkia oli kaksi tyrkyllä. Keinu oli hyvä, Hippi jäi hienosti odottamaan käskyä. Nollalla siis maaliin ja siinä vaiheessa kärkeen :) Ja kärkipaikka piti loppuun asti joten nollavoitto karsintoihin vihdoinkin plakkarissa. Se tuntuu olevan näin syksyisin aina vähän kiven alla.

Toisella radalla mietitytti hieman suora putki ja sen jälkeinen elämä. Ei näyttänyt mitenkään siltä että ehtisin järkevästi ohjaamaan Hippiä mutta ei auttanut kuin lähteä kokeilemaan. Keinu oli kolmantena esteenä ja siltä sitten napattiin vitonen!! Olin juuri päässyt selittämästä kuinka kivaa on että kisapuomi on nyt kunnossa, heti tuli nenille! Eniten harmittaa se, että menin ryntäämään kohdassa jossa ei olisi edes tarvinnut rynnätä... Olisinpa malttanut sen nanosekunnin odottaa mutta kun ei. No, tästä kuitenkin jatkettiin rataa. Välistäveto ennen A:ta oli vähän ihmeellinen huitaisu mutta onneksi Hippi on haka lukemaan niitä ;) Ennen suoraa putkea Hippi irtosikin tosi hyvin takaakiertoon joten sain vähän etumatkaa ja ehdinkin hyvin heittämään Hipin putken jälkeiselle hypylle. Siitä pääsin taas ottamaan etumatkaa luottaen siihen että Hippi valitsee putken käskyllä jonka ansiosta taas ehdin viemään takaakierron. Loppurata rallateltiin pienillä kurveilla ja maalissa olin kyllä tosi tyytyväinen rataan vaikka se keinun 5 siellä kummittelikin. Aika oli luokan nopein mutta eipä niitä lasketa, olis kannattanut tehdä se nolla ;) Tuplahan meiltä vielä uupuu ja näillä hölmöillä virheillä sitä ei kyllä saavuteta.

Tässä radat

Loppuun vielä uudet syyskuvat tytöistä kun sain taas kameran pitkästä aikaa lainaan :)

Jos jotain raapustais

2011-11-07T19:34:00.002+02:00

Pieni kirjoitustauko taas takana, eipä tosin olla oikein mitään tehtykään. Paskin asia on se, että Pandan jalka ei ole kunnossa vieläkään. Todellakaan. Kaksi viikkoa sitten varasin sille ajan ortopedille kun jalan keventäminen oli kestänyt jo puolitoista viikkoa. Ajan varaamisen jälkeen hieroin koiraa ja venytellessäni huomasin että tämä jalka jota keventää (oikea etujalka), taipuu ihan omituiseen asentoon ihan itsestään. Normaalisti etujalkaa saa suorana venytettyä taaksepäin niin että tassu on suunnilleen siinä vatsalinjan kohdalla mutta Pandan jalka taipuu sen verran että tassu on heittämällä melkein selkälinjan yli. Mitä ilmeisimmin joku lihas tai jänne on katkennut/irronnut siinä kun hyppäsi autosta. Omituista on että koira ei ole tästä moksiskaan. Kevennyksen huomaa tietyssä vauhdissa mutta muuten menisi kuin päätön kana, etenkin kun olen pitänyt sitä levossa ja menojalkaa alkaisi jo vipattamaan. Töissä ovat molemmat ell:t Pandaa katsoneet mutta eivät ole vastaavaa ennen nähnyt joten ortopedin mielipidettä odotellaan. Pandahan on jälleen kerran tyypilliseen tapaansa varsinainen eläinlääkärin painajainen, ei mitään normaalia vaivaa vaan tällaisia todella omituisia tapauksia kerta toisensa jälkeen... Meillä piti olla viime perjantaina aika mutta koska omaan huonon tuurin, tuli ell kipeäksi ja jouduimme siirtämään ajan joka on vasta tulevana torstaina. Huoh, toivottavasti silloin saisin diagnoosin vaivalle.

Hippi on päässyt vähän treenailemaan koiratanssia, ilmoitin sen molemmille päiville messarin kisoihin :P Lauantaina heelworkkia ja sunnuntaina freestylea. Tosin meillä on harvinainen tilanne että ohjelma on periaatteessa jo kasassa ja sitä on päästy jopa treenaamaan! Siis melkein kuukausi ennen kisoja, wau! Mä en vieläkään oikein tiedä, mikä on Hipin kannalta paras tapa opettaa ohjelmia. Se, että se tietää tarkalleen mitä seuraavaksi tapahtuu, vaiko se että ei tiedä. Kun tuo koira on periaatteessa välillä niin palikka että sellainen rutiininomainen treenaus tuo sille toisaalta turvallisuuden tunteen kun ei tarvitse jännätä mitä jatkossa seuraa. Mutta toisaalta, sitten kun se tietää mitä tapahtuu, on sen helppo ennakoida ja suoristaa mutkia. Josta päästään siihen että Hippihän on suhteellisen huono ennakoimaan mutta se osaa aina välillä yllättää. Tällä hetkellä yritän siis ketjuttaa mahdollisimman paljon liikkeitä isompiin kokonaisuuksiin ja välillä "vaadin" tekemään koko ohjelman läpi josta megapalkka. Soppaa hämmentää myös se että ohjaaja aina välillä unohtaa ohjelman, käskyttää väärillä sanoilla tai muuten vaan sekoittaa koiraparan pään entistä sekaisemmaksi. Ehkä mä vaan luotan että Hippi oppii tekemään asiat musiikin mukaan jolloin mun häirintä jää toissijaiseksi :D

Lauantaina olin Sinin ja Sonicin kanssa treenamassa Leppävaarassa. Ohjelma on vielä kaikenlisäksi sellaisessa vaiheessa jolloin tulee paljon muutoksia kun huomaa että joku asia ei niin toimi tai on muuten vaan jotenkin vammanen. Onneksi Hipillä riittää intoa moniin toistoihin. HTM-ohjelma on vielä ihan hajalla mutta siihen me ei niin panosteta. Viime vuoden tapaan, tässä vaiheessa vuotta on kahden ohjelman lisäksi vielä tokokokeisiin treenaamista koska saatiin paikka 27.11 Hämeenlinnan kokeeseen. Kokeillaan vielä kerran VOIVOIta tän vuoden puolella, jos ei onnaa niin sitten isken otuksen joka pirun kokeeseen ensi vuonna. Ja hakeudun ehkä johonkin ohjattuihin koulutuksiin :D

Eilen oltiin agilitytreeneissä joista muodostuikin lähes privaattitreenit kun 8 koriakon ryhmästä vain kaksi oli paikalla. No hei, sopii meille! Siinä ehti sitten tehdä useamman toiston, tosin toistot johtuivat osaltaan myös siitä ettemme onnistuneet ihan kerralla. Koirassa ei onneksi ollut vikaa, tälläkään kertaa. Ensi lauantaina on pitkästä aikaa kisat, jotenkin taas tuli lahden kuukauden kisatauko vaikka meidän piti kisailla nyt syksyllä ja yrittää keräillä niitä nollia. No, muutamat kisat ehditään tänä vuonna vielä hömpötellä kunnes taas taukoillaan perinteinen talvitauko :D

Ps, kun yksi koira on levossa, pitää aktiivisinta väsyttää muilla tavoilla. Tässä yksi niistä ;)

Tanssii alpakoiden kanssa

2011-10-24T20:50:00.002+03:00

Tai jotain sinne päin. Hippihän oli lauantaina Helsinki International Horse Showssa esittämäsä koiratanssia. Ja hauskaa oli! Alkuun oli piiitkään odottamista Hartwall Areenan hevosten verkka-alueella omaa vuoroamme. Suunnitelmassa oli ensin agilitynäytös ja sitten radan purkamisen aikana Hipin koiratanssi. Verkka-alueella pyöri jos jonkinlaista heposta joista Hippi ei onneksi ollut moksiskaan. Hiekalla treenasin ja palkkailin muutamia temppuja. Tuollainen pöperöhiekka ei ollut ihan paras pohja sillä epätasaisen pinnan takia Hipillä oli välillä vähän hakeminen tasapainon kanssa, etenkin takajaloilla keikkuessa. Koirashown aikana olikin myös alpakat kehässä esittäen ensin omaa agilityaan. Eihän Hippi sellaisia ollut ennen nähnyt mutta viis veisasi niistä, onneksi! Itse show oli hirmu hektinen, musiikki pauhasi, yleisö taputti, alpakat juoksivat omaa rataansa ja koirat sitten omaansa. Hippi oli niin mahtava, se oli mulla siellä areenalla tietysti irti koko ajan mutta se vain pyöri mun ympärillä hinkuen tekemään vaikka muut tekivät parin metrin päässä agilitya. Temputin sitä vielä vähän siinä sivussa nähdäkseni ettei häiriötä ollut liikaa mutta huihai, kun käsky kävi niin koira oli tikkana tekemässä. Uskomaton tyyppi :) Jos mä jostain asiasta olen koirieni kohdalla erityisen ylpeä ja iloinen, niin se on just toi herkeämätön halu tehdä yhdessä asioita. Sulkevat kyllä lähes totaalisesti muun maailman ympäriltään. Mitä muuta mä voisin niiltä toivoa?

Itse esitys meni hyvin vaikka edelleen alpakat seisoivat kehässä ja ihmisiä sekä mönkijöitä pörräs areenalla kun agilityesteitä purettiin samalla. Etukäteen pelkäsin eniten sitä jos yleisö taputtaa kesken esityksen, ja tottahan näin tapahtui vähän väliä temppujen vaihtuessa. Hipille tuo taputtaminen yleensä laukaisee heti haukkumisen mutta ei tällä kertaa. Itse unohdin (!!) yhdessä kohdassa esityksen ja pientä sovellusta oli ilmassa, tosin tämä ei tainnut mitenkään näkyä ulos. Tulipahan vähän enemmän ämpärin kiertämistä...
Ehkä me siirrytään koiratanssin osalta näihin esityksiin kisaamisen sijaan koska näistä saa paljon enemmän positiivista palautetta ;)

Eilen shelttitytöt avasivat sisäuintikauden Hyvinkään koirauimalassa. Ehkä ketään ei yllätä että Hippi lähes sekosi nähdessään mihin tultiin. Seurasi puoli tuntia riemukasta pulikointia. Pistin Pandankin uimaan ja ihmettelin kuinka se vaan ui ympäriinsä pitkän pätkän kunnes tajusin ettei se muistanut miten sieltä päästään pois... Yritin huutaa sitä rampille mutta eihän se enää suostunut tulemaan luokse kun kerran sen sinne altaaseen tuuppasin. Lopuksi jouduin nostamaan sen altaasta mutta onneksi seuraavilla kerroilla alkoi rampin käyttäminen taas muistumaan mieleen. Kirppu pääsi hihnassa uimalenkille. Se kun ei niin tykkää uimisesta, on pieni apu tarpeen jotta mummeli saadaan polskimaan. Toivottavasti päästään pian uuden kerran, Hippi ainakin odottaa seuraavaa kertaa kuin kuuta nousevaa.

Niin lähellä

2011-10-16T22:19:00.003+03:00

Mutta kuitenkin niin kaukana. Tarkemmin sanoen 20 pisteen päähän jäi VOI-ykkönen lauantain kokeessa. Kokonaisuus oli loistava mutta pienet tarkkuusvirheet + ruudun nolla veivät mahdollisuuden ykköseen. Hippi oli erinomaisessa vireessä koko kokeen läpi, siitä olin todella tyytyväinen. Teki rauhassa töitä, ei vinkunut eikä haukkunut. Palkkaantui erinomaisesti kehuista eikä edes haukkunut vaikka vapautin sen ihan kunnolla liikkeiden välissä :) Tästä olin niiiin tyytyväinen!
Jos listaisi koottuja selityksiä, olisi lista seuraavanlainen:

Paikallamakuu 10: Tässä ei mitään ongelmaa, putosi nopeasti maahan, makasi liikkumatta koko ajan ja nousi tikkana perusasentoon. Tästä siis ansaittu 10.

Seuraaminen 9: Hippi teki hienon seuraamisen! Ensinnäkin kaavio oli tosi pitkä, sisälsi paljon asioita joita ei oltu hirveästi vielä treenattu. Yksi perusasento jäi uupumaan ja lopussa Hippi hyppäsi ilmaan juoksuosuudella, muuten olen tyytyväinen :) Tosin harmillisesti liikkeen loputtua, sen jälkeen kun olin vapauttanut Hipin, astuin sen tassulle siirtyessäni seuraavan liikkeen alkamiskohtaan... Reilu meininki :( Onneksi Hippi ei tästä vetänyt hernettä nenään vaan jatkoi työskentelyään kuin ei mitään olisi tapahtunutkaan.

Liikkeestä istuminen 10: Noh, Hippi hieman edisti seuraamisessa mutta istahti kohtuu ripeästi. Saimme silti kympin.

Luoksetulo 8,5: Heti kun olin kutsunut Hipin, näin että vauhti oli taas sitä luokkaa ettei ollut odotettavissa mitään loistopysähdyksiä. Seisominen oli ihan ok, maahanmeno ryömivä. Huoh, ei muuta kuin lisää treeniä. Pisteet oli vähän yläkanttiin ;)

Ruutu 0: Siis voi rähmä tätä!! Hippi bongas ruudun hienosti, lähti ääneti liikkeelle, juoksi kovaa ja suoraan ruutuun, pysähtyi napakasti ja putosi maahan! Tässä vaiheessa hehkuttelin mielessäni että jes, nyt tää onnistus. Mutta jahka kävelin koiraa kohti ja käännyin oikealle, Hippi lähti kuin käskystä mukaan! Mietin siinä jo hetken aikaa vainoharhaisena että sanoinkohan mä jotain tolle koiralle kun se niin varmasti siitä pomppas mukaan! Ja eihän Hippi ole tietysti tätä koskaan ennen tehnyt, luonnollisesti :) Kokeisiin on hyvä mennä katsomaan mitä kaikkea pitäisikään vielä treenata.

Hyppynouto 10: Eipä tästä mitään sanomista, teki erinomaisen suorituksen ja suoristi itsensä hienosti perusasentoon vaikka kapula oli melkoisen iso pienelle koiralle.

Metallinouto 10: Luovutusasento hieman vino mutta silti 10.

Tunnistusnouto 7: Tämä liike tietysti jännitti koska sen kanssa ollut niin paljon ongelmia. Tällä kertaa Hippi odotti hiljaa, ei vinkunut lainkaan kun kapuloita vietiin, loistavaa! Kapulat olivat ympyrässä mitä ei olla pitkään aikaan treenattu joten ehkä se hieman hämäsi Hippiä. Nuuhki kapulat hyvin läpi, otti oman mutta pudotti sen jostain syystä. Jatkoi silti itsenäisesti työskentelyä ja palasi ottamaan omansa. Luovutus taas hieman vino, murr. Mutta eipä koskenut vääriin :)

Kaukokäskyt 5: Näihin olen oikeasti vähän pettynyt. Hippi tuli eteenpäin melko paljon, ma-sei ihan hypähti roiman matkan eteenpäin! Vaihtoi silti asennot ripeästi mutta jostain syystä oli vähän liian korkeassa vireessä tehdäkseen huolellista työtä.

Yhteisvaikutelma 8: Tuomarin mielestä ihan ok meininkiä.

Pisteet siis yhteensä 236 ja 2-tulos jolla sijoituimme toiseksi seitsemästä koirasta. Nyt iski pieni sisuunnus, kyllä me se ykkönen vielä otetaan! Käydään sitten vaikka sata koetta ;)

Ja nyt kun on yksi ontuva saatu kuntoon niin toinen aloitti :( Perjantaina oltiin Vuokon kanssa jerikonmäellä lenkillä ja siellä Panda oli ihan normaali. Lenkiltä mentiin hallille raivaamaan agilityesteitä tokokokeita varten ja tämän jälkeen lähdettiin lenkille. Siellä katsoin että keventääkö Panda vähän toista etujalkaa mutten kiinnittänyt siihen sen kummempaa huomiota koska kevennys oli tuskin havaittavissa. La-aamuna olin jo unohtanut koko jutun koska koira ihan normaali. Hallilla Panda sitten hyppäsi autosta alas, mitä ei siis saisi tehdä korkean takaluukun takia. Tämän jälkeen klenkkasi sitten melko voimakkaasti :( Lähdettiin lenkille mutta jouduin kantamaan Pandaa koska kevensi niin paljon. Tassusta en löytänyt mitään eikä aristanut muutenkaan mitään tiettyä kohtaa. Kotona sai kipulääkettä ja tänään toisen kerran. Nyt jo paljon parempi mutta taas yksi koira lepoon. Ehkä märkä metsä liukkaine lehtineen tai jotain saa aikaan tämän... Toivottavasti menee levolla ja kipuläääkkeellä ohi!

Back in business

2011-10-12T21:32:00.005+03:00

Koska Hipin jalka ei sen parin ontumispäivän jälkeen ollut oireillut lainkaan rankoistakaan metsälenkeistä huolimatta, ajattelin kolmen viikon tauon riittävän ja uskalsin sen kanssa agilitytreeneihin sunnuntaina. Eikä jalka mitenkään oireillut, tää pitkä tauko taisi olla vähän hätävarjelun liiottelua mutta minkäs tekee kun on vähän hysteerinen omistaja...
Kouluttajana oli Vakkurin Iida joka oli kehitellyt tällaisen radan. Ekalla yriksellä yritin saada Hipin kepeille vetämällä, leijeröimällä tuon hypyn siinä välissä. No ei onnistunut koska pysähdyin kun seinään siinä hypyllä. Toisella kerralla otin kolmoshypyn kohdalta vastaan ja menin toiselta puolelta, onnistui näin huomattavasti paremmin. A:n tilalla meillä oli keinu. Hippi teki niin hienoja keinuja ja suurempi ongelma olikin saada se lähtemään sieltä. No, ainakin joku asia mennyt perille ;) 12 jälkeen tein persjätön mutta ajoituksen kanssa oli pieniä teknisiä ongelmia. Pitäis vaan mennä ja tehdä mitä on suunnitellut eikä nysväillä. Puomilla pidin palkka alhaalla jotta sain koiran itsenäisesti alas asti. 21 hypyllä tein takaaleikkauksen ja siinä Hippi rapsautti rimaa melkein joka kerta. Muutenkin pudotti ainakin kaksi rimaa treenien aikana, ehkä tauko kuitenkin vähän vaikttaa. Tai sitten voin alkaa tästä murehtimaan.
Putkelle (25) kokeiltiin kahta eri tyyliä, itse olin miettinyt persjätön 23 hypyn jälkeen ja valssin 24 hypylle ja siitä putkeen. Toinen vaihtoehto oli jättää viimeinen valssi tekemättä ja lähettää koira kiertämään putkea sekä menemään itse putkensuulle nappaamaan vastaan. Tämäkin toimi, yllättävän hyvin Hippi lähti hakemaan putken takaa oikeaa suuaukkoa. Pelkäsin että olisi irronnut puomille mutta ei Hippi edes vilkaissut sinne. Tosin pari kertaa juoksi mun edestä puomille loppusuoralla, siinä oli päällejuoksut lähellä.

Tokoa ollaan puuhailtu pariin otteeseen. Lauantaina olin itsekseni kikkailemassa Veikkolassa. Alkuun tein ruutua, ekalla kerralla palkka ruudussa. Nyt on taas paljon paremmin bongaillut ruutua, etsii katseellaan paljon rauhallisemmin ja huomaa että tällä kertaa on järkikin mukana. Nyt menee hyvää vauhtia ruutuun suoraa reittiä, ei enää kiertele reunoilta sisään. Hyvähyvä. Tein myös muutamia ajoja ilman ruudussa olevaa palkkaa. Useampi identtinen suoritus, Hipillä on haluttu paikka hyvin hallussa. Ainakin tällä hetkellä.
Seuraamisessa olen nyt yrittänyt puuttua näykkimiseen, olen pienen ärähdyksen päästänyt jokaisesta lahkeen nappaamisesta. Ehkä vähän auttanut. Muuten seuraamispaikka on hyvä, käännökset oikelle ovat paljon parempia eivätkä aukea enää niin paljon kuin aikaisemmin.
Luoksetulossa on ihme tapahtunut ja usean vuoden tahkoamisen jälkeen on pientä ennakointia havaittavissa! Siispä tein vain suoria luoksetuloja. En hitsi edes muista milloin olen viimeksi niitä treenannut. Tein myös maahanmenoja puunkierroilla. Hipillä on tässä vähän huono tekniikka, "ryömii" maahan. Ei mikään nopein mahdollinen tapa, pitäisi oikeasti ottaa muutamia askeleita taaksepäin tän liikkeen kanssa. Hippi on sellainen räkäroiskuu-pinkoja että näihin pysähdyksiin olis oikeasti pitänyt panostaa paaaljon enemmän kuin mitä olen tehnyt. Tässä sen näkee, kunnollinen pohjatyö pitäis olla hallussa ennen kuin vaikeuttaa asioita.

Sunnuntaina otettiin agilitytreenien aikana parit tunnarit. NYT näyttäis oikeasti olevan sellainen systeemi joka on toiminut niin hyvin. Onhan noita kaikkia eri kikkoja tullut kokeiltua paitsi tätä, pelkäsin sen olevan jotenkin hankala Hipille mutta olin väärässä, täähän on toiminut kaikista parhaiten. Eli tunnarikapuloiden väliin nameja! Olin ihan varma että Hippi unohtaa täysin asian mitä oli tekemässä kun on ruokaa sekoittamassa mutta koira laski hännän, etsi huolella namit, etsi vähän ympäriltäkin nameja jonka jälkeen palasi kapuloille ja otti omansa koskematta yhteenkään muuhun! Tällä tavalla on nyt tehty kymmenisen toistoa ja jokainen on ollut hyvä! Tänään viimeksi kaksi toistoa, ei ongelmaa! Nyt on vihdoinkin tilanne, että Hippi ensinnäkin odottaa rauhassa, menee kapuloille häntä alhaalla nenä takuulla auki! Etsii ensin namit, syö ne ja sitten jatkaa "oikeita töitä", kapulan tuomisesta saa multa sitten paremman palkan. Saas nähdä toimiiko tää lauantaina, peukut pystyyn että vihdoinkin tää murheenkryyniliike alkais olemaan kasassa!

Loppuun muutamat kuvat Hipistä shelttierkkarista, oli siellä jokapaikanhöylänä mukana pyörimässä ;)

Tässä puutarhatonttu valokuvauspistettä testaamassa

"Eli mä istun siis tässä ja sit me katellaan rokotukset?" Kuva: Satu Tuominen

"No nää näyttäis olevan kunnossa" Kuva: Satu Tuominen

Kirppu shelttierkkarin VSP-veteraani :)

2011-10-02T22:51:00.010+03:00

Voihan mummeli, minkä teki! Eilen oltiin Lohjalla Etelä-Suomen Shelttien järjestämässä shelttien sivuerkkarissa. Olin ilmoittanut molemmat vetskut kehään mutta vain Kirppu pääsi näytille asti. Tällä kertaa jopa minulla toimi sensuuri sen suhteen millaisia koiria kehään voi viedä, siitäkin huolimatta että näyttelyt ovat mielestäni vain hauskaa hömpötystä. Panda on edelleen NIIN kalju, lähinnä ajellun näköinen, joten tosimummo pääsi yksin misseilemään. Päivästä tuli pitkä koska olin lupautunut auttamaan ja tarkastamaan rokotuksia. Olin siis jo heti seiskan jälkeen paikalla. Harmillisesti ei kehiä päässyt seuraamaan aamupäivän aikana kun ovella riitti kuhinaa, paljon kauniita shelttejä kuitenkin vilisi pitkin hallia.
Vetskunartut olivat lähes viimeisenä arvosteltavana ja Kirppu siellä jonon jatkona viimeisenä :) Tuomarina toimi englantilainen Mary Bathurst. Veteraaninarttuja oli ilmoitettu 12kpl mutta jostain syystä vain kuusi oli kehässä. Hämmästyksekseni tuomari jakoi kolmelle ensimmäiselle eh:t. Hipin Kiti-äitee oli ensimmäinen eri:n saanut. Myös Kirpun edellä arvosteltu koira sai eri:n. Tuomari leperteli Kirpulle pöydällä ja mummeli oli niin tärkeänä poseeraamassa ja kerjäämässä lihapullaa. Siis koiramummeli.

Kuvat: Sirpa Saari

Liikkeissä Kirppu malttoi tällä kertaa olla hyppimättä mutta vauhtia ei silti puuttunut. Tuomari arvosteli pitkään ja Kirppu seistä tönötti asennossaan karvaakaan liikuttamatta. Niin liikkis tyyppi :)

Kuva: Sirpa Saari

Tuomari katsoi Kirpunkin erinomaiseksi joten kilpailuluokassa oli kolme narttua. Tuomari juoksutti jokaisen vielä edestakaisin ja hetken tarkasteltuaan osoitti Kirpun ykköspallille :) Jouduin tosin tarkistamaan että tarkoittiko siis oikeasti first... Olin niin iloinen etten meinannut saada sanaa suustani. Kirppu on ollut aina minun silmääni niin kaunis, vähän pieni mutta siitä viis. Ja nyt edes yksi tuomari oli kanssani samaa mieltä. Kirppu sai vielä SA:n joten seuraavaksi siirryimme PN-kehään. Siellä oli parisenkymmentä kaunista narttua eikä sieltä enää sijoitusta herunnut mutta sepä ei millään muotoa meitä haitannut :)
Tämän jälkeen Etelä-Suomen Sheltit yllättivät ja palkitsivat näyttelyn vanhimman koiran. Tuo palkinto päätyi Kirpulle :) Ihana kunnianosoitus, kiitos tästä! Ylpeänä voin vielä tuoda näytille hyväkuntoisen vanhuksen joka näyttää edelleen nuoremmilleen mallia kuinka tohkeissaan kehässä voi esiintyä. ROP-veteraaniin valinnassa oli vastassa hyvin menestynyt uros, Helskon Kaleva joka oli tuomarin valinta ROP-vetskuksi Kirpun ollessa VSP-veteraani. Meille täysin riittävä saavutus!

Kuva: Sirpa Saari

Ja voi ihme sitä palkintojen määrää! Kirppu sai 20 euron lahjakortin W-Wooliin sekä näyttelyn vanhimman koiran-tittelistä että VSP-veteraanista joten sain hankittua Kirpulle ihanan villalloimen talveksi. Lisäksi saimme 2 pulloa Nutrolin Senioria, RC:n lahjakortteja, RC ruokapussin sekä hienon pytyn ja ruusukkeen. Ei näin upeita palkintoja ole missään näkynyt aikaisemmin!
Upean erkkarin olivat ESS:in puuhaihmiset järkänneet! Showlinkin tila on ihan mahtava tällaisille näyttelyille, tilaa on, parkkipaikkoja on, valoisa ja puhdas halli. Kiitämme suuresti tästä näyttelystä!
Kun kävin hakemassa lopuksi Kirpun arvostelun, kertoi kehäsihteeri tuomarin olleen ihan haltioissaan siitä missä kunnossa Kirppu oli ja kuinka sen liikkeistä ei ikinä arvaisi että koira on jo 13,5v :´)
Tässä vielä arvostelu
"Typical bitch. Well balanced. Correct widge with good stop and good underjaw. Dark well set eyes. Good ears. Well made bitch. Good rounden bone. Moved extremely well"

Hipistä muutama lause. Ontuminen meni onneksi nopeasti ohi, kolmen päivän jälkeen ei pienintäkään keventämistä ollut enää havaittavissa. Pidin kuitenkin viisi päivää ihan totaalilevossa. Nyt ollaan käyty normaalisti lenkeillä mutta agilitysta taukoillaan edellään. Mieluummin pari viikkoa turhaa taukoa kuin yksi päivä liian vähän. Kattellaan, josko ensi viikolla uskaltaisi esteille kun olisi ollut reilun kaksi viikkoa täysin oireeton.

Taukoa pukkaa

2011-09-24T18:25:00.003+03:00

Suunnitelmat uusiksi ja sitä rataa. Keskiviikkona kävin metsälenkillä ennen töitä, koirat riekkuivat niinkuin ennenkin enkä huomannut silloin mitään ihmeellistä. Kun kävelin työpaikan pihaan, katsoin että keventääkö Hippi välillä toista etujalkaansa mutta parin askeleen jälkeen kulki taas normisti. Kun sitten parin tunnin jälkeen kävin takahuoneessa, oli Hippi lähes kolmijalkainen. Nilkutti tosi ilkeän näköisesti :( Kävin jalan ja anturat nopeasti läpi mutten löytänyt mitään. Piiitkän työpäivän jälkeen ell ehti vielä onneksi kurkata Hipin jalan läpi, kello kaksitoista yöllä :D Mitään varsinaista kipukohtaa ei löytynyt mutta vasemman jalan biceps-jänne oli tunnettavissa, oikealla puolella ei. Tämän löydöksen perusteella vahva epäily on biceps-jänteen tulehduksesta (tenosynoviitista). Siispä koira lepoon ja kipulääkekuurille. Jää liuta kisoja käymättä mutta ei mahda mitään, tuleehan noita uusia. Nyt kolmen päivän kipulääkkeen jälkeen Hippi ei onnu mutta välillä ylösnoustessaan saattaa ihan nanosekunnin ajan keventää. Tai sitten vain kyttään sitä liiankin innolla... Hipin levossa pitäminen ei ole ihan helpoin mahdollinen tehtävä, virtaa kun ei vähennetä millään pikkupuuhailuilla.
Täytyy katsoa, mikä on tilanne nyt viikonlopun jälkeen. Jos maanantaina on yhtään keventämistä tai ontumista, varaan ajan ortopedille lisätutkimuksiin.
Sitä ennen lepäillään.

Koe lähenee

2011-09-21T10:18:00.006+03:00

Taidot vähenee. Normaalia? Pitäisi vain pitäytyä siinä "ei juurikaan treeniä"-tavassa, silleen ne liikkeet pysyy ainakin suunnilleen kasassa. Nyt ollaan siis useana päivänä otettu liikkeitä ja mehän rupeaa sopivasti hajoilemaan tässä vaiheessa kun lauantaina on koe :D

Viime to otettiin tunnaria. Ensin esineillä -> ei ongelmaa. Sitten muiden esineiden joukkoon yksi tunnarikapula -> ei ongelmaa. Yksi kokeilu tavan kapululoilla -> otti vääriä suuhun mutta toi oikean. Pah. Loppuun vielä esineillä jossa mukana yksi karvalelu, käytti sitä nopeasti suussaan mutta toi oikean.
Lauantaina tunnaria esineillä, alkuun ei meinannut löytää omaansa vaan lähti esineiltä haistelemaan muualle. Palasi itsenäisesti takaisin ja löysi omansa. Tässä hyvää on se, ettei Hippi hätääntynyt vaan malttoi tehdä töitä vaikka oma ei heti löytynytkään. Kolme toistoa ja kaikki onnistuivat. Näillä esineillä se kyllä etsii varsin ok.
Sunnuntaina kolme toistoa esineillä -> kaikki ok.
Maanantaina myös ruutua, bongasi hyvin ja juoksi kovaa ruutuun jossa palkka valmiina. Tämän jälkeen muutamia ruutuun ajoja niin lähetyspaikalta kun sivustakin, hyvin löytyi paikka myös silloin kun jätin koiran ruudun sivuun ja käskytin itse lähetyspaikalta.
Tunnarissa oli esineissä myös yksi kapula, otti sen kertaalleen suuhun ennen kuin toi omansa, aaargh! MIKSI niitä kapuloita pitää pitää suussa sen aikaa kun etsii??

Eilen otettiin vielä pienet treenit. Ensin ruutua niin että luoksetulon merkit olivat vieressä. Sinnehän Hippi kaarratti. Kielsin ja kutsuin takaisin. "Komensin" bongaamaan ruudun paremmin ja nyt menikin sinne, pienen kaarteen kautta mutta kuitenkin nopealla vauhdilla. Hitsi, kun tuohon Hipin "ruudun havaitsemiseen" ei voi enää oikein luottaa! Ennen alkoi heti etsimään virityssanan jälkeen ruutua, sen huomatessaan jähmettyi hetkeksi ja silloin tiesi että ruutu havaittu. Nykyään pää pyörii kuin tuuliviirillä enkä pysty olemaan aina varma siitä, mitä se on löytänyt. Eilen kyllä palkkasin siitä kun merkkasi katseellaan ruudun, tiedä sitten tajusko siitä mitään.

Tunnarissa olin päättänyt ottaa normikapuloilla ja kieltää väärän koskemisesta. Tällä hetkellä kun on tilanne että Hippi tuo oikean lähes 100% varmuudella mutta ei selvästi tiedä sitä että muihin ei saisi koskea. Alkuun ajattelin että se menee varmuuden kautta pois mutta nyt juuri ei siltä näytä. No, tämä ei mennyt ihan niinkuin ajattelin. Tein liikkeen niin että olin itse kapuloilla ja kutsuin Hipin etsimään. Ekalla kerralla etsi hienosti, en päässyt korjaamaan. Toisella kerralla otti väärän suuhun, sanoin OHO (joka on siis Hipin vituiks meni-sana), tästä pudotti kapulan ja jäi seisomaan sen näköisenä että hukassa oli. Käskystä jatkoi etsimistä, löysi oikean mutta pudotti sen samantien sen näköisenä että saako edes tän sit tuoda, HÄH? Kannustin tuomaan ja palkkasin kunnolla. Seuraavassa toistossa oli taas epävarma mutta toi oikean.
Tehtiin sitten vielä esineillä joissa kerran otti väärän hetkeksi suuhun mutta muuten teki hyvin.

Luoksetulossa ennakoi ekaa seisomista :D Se on jännä, silloin kun on liikkuri niin Hippi ennakoi mutta silloin kun treenaan yksin niin ei ennakoi! Ja kaikki virittelyt aivan samat. Otin siis läpijuoksuja, pysähdyksiä ei treenattu. Eihän ne toimi kuitenkaan :D

Otin vielä liikkeestä istumista jossa jäi kaksi kertaa seisomaan vaikka tämä on ollut tosi varma liike! Wuhuu! Joudun siis kokeessa vähän varmistamaan pään kääntämisellä, ei voi mitään.

Eipä jäänyt mitenkään varma olo kaikesta treenailusta. Enkä tee kyllä muuta enää kuin luoksetulon pysäytyksiä puunkierroilla lenkillä, muutamat ruutuun ajot ja torstaina vielä tunnaria. Muut liikkeet saavat jäädä herran haltuun.

Loppuun Kirpun kuulumiset. Kesällä vaivannut yskä on lähestulkoon historiaa :) Diagnoosina krooninen bronkiitti joka on melko yleinen vanhoja shelttejä. Hoitona tällainen "astmapiippu" joka on McGyvermaiseen tapaan tuunattu koiralle sopivaksi. Jeesusteipillä vessapaperirulla kiinni tuohon piipun päähän ja avot, sheltin nokkaan täydellisesti istuva maski rakennettu :D Kirppu ei niin rakasta tätä viritystä mutta joutuu kärsimään siitä kaksi kertaa päivässä. Ja oireet pysyvät poissa :)

Pienimuotoinen läpimurto

2011-09-11T23:53:00.002+03:00

Otetaan alkuun tokopuuhastelut koska sieltä saralta on parhaat uutiset. Tunnariin saatiin loistava vinkki jota ollaan nyt muutamaan otteeseen kokeiltu ja täytyy sanoa että TOIMII :)
Ollaan siis tehty liikettä muilla esineillä. Muuten kisanomainen tunnari mutta esineet on niitä mitä sattuu olemaan mukana. Koirassa huomaa eron tosi hyvin, Hippi oikeasti keskittyy siihen haisteluun eikä nosta vääriä esineitä. Tänään otin yhden tunnarikapulan hämyesineeksi, halusin nähdä ottaako Hippi tutun kapulan vai keskittyykö oikeasti haistelemaan. Ja todellakin keskittyi :) Nyt täytyy jatkaa tuolla systeemillä ja välillä korvata muita esineitä kapuloilla niin että mun esine on kuitenkin joku muu kuin tunnarikapula.

Eilen oltiin Ojangossa kisaamassa parit agiliitostartit. Eka rata oli hyppäri jossa hyllytettiin jo melko alussa. Meinasin törmätä 4-esteeseen ja siinä tuli hetkellinen "apua, missä mä oon"-fiilis jolloin koira ehti lukea väärän putken pään ja juoksi sinne. Kepeillä jäin taakse ja Hippi-possu jätti pujottelun kesken!! Kolmsnnen kerran tänä vuonna! ja näitä sentäs on melkoisesti treenattu. Tästä pieni murahdus koiralle ja uudestaan kepeille. Nyt pysyi. Loppu oli sellaista puolihuolimatonta rallattelua takaaleikkauksineen.

Agilityrata oli helpohko joten ajattelin mielessäni että jos me ei nollaa tehdä niin voinee samantien lopettaa koko lajin. Onneksi nolla tuli :D Ja puomikin oli hyvä, ainakin parempi kuin parissa edellisessä kisassa! Nyt tuli samaa vauhtia alas asti joten vapautin kun tassut olivat maassa. 7-hypyn jälkeen teki Hipin mittapuun mukaan pitkän lenkin, en kyllä kertonut mitenkään että käännös tulossa. 8-hypyn otin vastaan, saattoi olla hitaampi tie mutta meille varmempi. Sitten päästiin luukuttamaan kepeille asti. Keinu oli hyvä, pysyi pamahdukseen asti vaikken itse pysähtynyt. Ehkä tämäkin alkaa toimimaan, keinut kun ovat olleet meillä vähän niin ja näin...
Hipin aika oli kohtuullinen mutta kovassa porukassa jäätiin kuudenneksi. toki tuo pysäytys puomilla syö aina vähän aikaa mutta nyt kun ollaan päästy noinkin varmoihin kontakteihin, en todellakaan ala noita aikoja miettimään.

Tänään omissa treeneissä oli teemana putkijarrutukset ja keppikulmat. Hauska putkesta putkeen ja taas putkeen rata maustettuna mukavilla avo- ja umpikulmilla. Tykkäsin! Hippi meni tosi hyvin, kesti mitä ihmeellisimpiä leikkauksia kepeillä. Tosin taas huomasi että putkijarrutuksiin ei olla ihan ihmeemmin panostettu. Varmasti kannattaisi ja nyt niitä pitää alkaa työstämään oikeasti! Ei Hippi nyt ihan mahdottomia lenkitä putkien jälkeen mutta kaikki se kuitenkin on turhaa, ylimääräistä aikaa.

Muuten viikonloppu on kulunut sienimetsällä :) Perjantaina 2,5h ja lauantaina 3h samoilua Meikon metsissä. Ja löytyi niitä sieniäkin, tosin en niitä itse syö mutta kyllä ne on aina jollekin kelvanneet.

Voi kakkonen

2011-09-03T21:54:00.002+03:00

Kovin lähellä oli tänään eka ykköstulos voittaja-luokasta :) Itseasiassa yhden tunnarikapulan päässä sen väärän jonka Hippi nappasi sekunniksi suuhunsa ennen kun otti oikean. Lisää suunnitelmallista treeniä ohjelmaan, kyllä se ykkönen sieltä vielä tulee!

Lähdin hallille hyvissä ajoin, pari tuntia ennen luokan alkua. Kävin ilmoittamassa koiran ja lähdin tunniksi lenkille. Hippi on ollut treeneissä niin tulta ja tappuraa että ajattelin pienen väsytyslenkin toimivan ennen koetta. Tämän jälkeen ehdin vielä katsoa viimeiset EVL-koirakot ja vähän kokeilla millä tuulella Hippi mahtoikaan olla. Voittajaluokassa oli vain neljä koirakkoa, kolme belgianpaimenkoiraa ja pieni hippiäinen letkan viimeisenä :D Tuomarina toimi uusi tuttavuus, Riikka Pulliainen. Hänestä tuli ehdottomasti meidän uusi lempparituomari, niin mukava ja iloinen kehässä :) Arvostelu oli tasapuolista ja sopivan tiukkaa, silti hyvä suoritus sai kympin eikä vaadittu "vielä parempaa, nopeampaa ja tarkempaa".
Paikallamakuu oli ekana. Tässä liikkeessä toimii Hipin virittelysana rittäin hyvin. Samantien Hippi rentoutuu ja tietää tarkalleen mitä on tulossa :) Tässäkin liikkeessä oli alkuun isoja ongelmia juuri vireen takia joten ihanaa, että joku asia on onnistunut! Tästä liikkeestä saatiin 10, nopea maahanmeno, rauhallinen paikallamakuu ja nopea sivulle nousu.

Hippi suoritti yksilöliikkeet viimeisenä joten pistin sen hetkeksi autoon lepäämään ja menin katsomaan muiden suorituksia. Liikkeet tehtiin kerralla putkeen, sekoitetussa järjestyksessä. Otin Hipin melkein suoraan autosta kehään, muutaman pienen seuraamispätkän ja palkan otin ensin. Ensimmäisenä oli Hipin lemppariliike, hyppynouto. Samalla laukalla molempiin suuntiin, pieni törmäys sivulle tultaessa josta vähennettiin piste -> 9. Seuraavaksi ruutu. Seuruutin kohti ruutua jossa sanoin vihjesanaa. Hippi katseli muttei tuntunut havaitsevan ruutua, ainakaan tarpeeksi hyvin. Kuiskasin vielä "misä ruutu" ennen kuin sanoin olevani valmis. Hippi ei selvästikään ollut ihan satavarma minne mennä, lähti kaartamaan vahvasti oikealle! En antanut uutta käskyä vaan katsoin mitä Hippi teki. Onneksi se bongas sivusta ruudun ja juoksi sinne. Annoin vain maahan-käskyn sillä pelkäsin että valuu muuten ulos ruudusta. Huh, periaatteessa olin tosi tyytyväinen tähän. Vaikka koira lähti vikasuuntaan, bongasi silti ruudun sivusta. Tätä ollaan oikeasti treenattu tosi vähän, siis ruutuun hakeutumista jos jostain syystä olisi mennyt väärin... Sivulle kutsuttaessa Hippi sooloili tullen oikealle puolelle seuraamaan :D Sanoinkin vain tuomarille että nyt tää tulikin tälle puolelle :D Tuomaria ja yleisöä Hipin ratkaisu vain nauratti, toki tästä piti vähän pisteitä vähentää -> 6,5.
Kaukokäskyissä oli käytössä nyt uusi sähköinen näyttötaulu. Tosi kätevä, koska aika oli nyt takuulla kaikille sama. Hippi teki vaihdot hyvin mutta parin olemassaolevan tekniikkavirheen takia tuli sen verran eteenpäin että pisteitä 8.
Liikkeestä istuminen oli vähän hidas, tästä 9.

Seuraaminen lähti hauskasti seinään päin. Alussa oli askeleita ja käännöksiä ja sitten päästiin liikkeelle. Juoksuosuudessa Hippi teki yhden riemuhypyn, hitaassa kävelyssä näpsi eniten lahjetta :/ Tuomari sanoi ennen pisteiden antoa että nyt teet kyllä jotain tuolle näpsimiselle kun Hipin seuraaminen on muuten niin hienon intensiivistä. No joooo, mutta mitä ihmettä mää sille teen :D Millä mä saan kerrottua Hipille että sekunnin sadasosan näpsäys on kielletty ettei se vain yhdistä sitä seuraamiseen. Tuo näpsiminen kun tuntuu olevan aika sisäänrakennettu ominaisuus. Pisteitä tästä silti 8.
Luoksetulon pysäytykset olivat oikeastaan sellaiset mitä olisi voinut treenien perusteella odottaa. Valui, etenkin maahanmeno. Vauhti oli kuitenkin hyvä joka välissä. Pisteitä 7,5.
Metallinoudossa ohjaaja voisi opiskella kapulan heittoa, se jotenkin lipsahti sormista ja heitto oli juuri ja juuri riittävän pitkä. Itse nouto oli hyvä, luovutus aavistuksen vino josta lähti piste -> 9.
Viimeisenä meidän tämän hetken murheenkryyni, tunnistusnouto. Torstaina Hippi alkoi taas nostelemaan kapuloita tuoden kuitenkin aina oikean joten luotto liikkeeseen oli vähän heikoilla jäillä. Olin myös palkannut sitä aiempaa enemmän odottelusta koska siinä alkoi kuulumaan vinkumista, sekin saattoi hieman häiritä ahnetta koiraa. Hippi lähti hyvin kapuloille, siirteli niitä haistellessaan. Sitten nappasi nanoshttp://www.blogger.com/img/blank.gifekunniksi väärän suuhun, pudotti sen ja otti oikean... Nollaksi siis tämä liike. Harmi, sillä muuten olisi eka ykkönen totta. Koknaisvaikutuksesta saimme kuitenkin kympin, tuomari piti Hipistä ja sen iloisesta tekemisestä :) Pisteitä saimme yhteensä 233 eli 2-tulos. Töitä jäi siis vielä tehtäväksi mutta toisaalta myös intoa treenata. Palikat kun on suurimmalta osin kasassa.

Huomenna Hipin kanssa Laakson kentälle koirien viitoselle esittämään koiratanssia. Toivottavasti ei sada vettä, ainakaan paljoa!

Korkean vireen treenit

2011-08-30T22:06:00.002+03:00

Ajelin tänään Vuokon kanssa hallille tarkoituksena ottaa kokeenomaisesti kaikki VOI-liikkeet läpi. Periaatteessa meni ihan hyvin, mitä nyt painekattilan virittäminen hieman epäonnistui. Tähän voi tietty olla syynä myös esteet hallissa, raivattiin vain tarvittava alue paljaaksi. Hippi kävi hippasen kuumana ja se valitettavasti purkautui jälleen kerran vinkumisena. Eli jotain ollaan tehty nyt radikaalisti väärin kun koiran saa tuohon mielentilaan noinkin helposti. Vielä kun tietäis että missä kohtiin mennään metsään. Teknisesti suurin osa liikkeistä on kivalla mallilla mutta kyllähän tuo ärsyttävä, vinkuva hengitys tulee laskemaan pisteitä! Tehtiin liikkeet kahdessa erässä niin että palkkasin välissä. Toivon että lauantainakin tehtäisiin kahdessa osassa. Ensin liikkeestä istuminen joka hyvä. Nyt ei tarvitse antaa pienintäkään vartaloapua, pelkkä napakka käsky ja Hippi istahtaa tosi nopsakasti. Tämän jälkeen ruutu. Kyseinen liike on tosi haastava Hipille koska pakko mun on sille antaa vihjesana jotta alkaa etsiä katseellaan ruutua mutta siinä ehtii kerätä melkoiset kierrokset :/ Tosin se bongaa ruudun jo tosi hyvin, täytyy kokeessa kuiskata se "mennään ruutuun" niin neutraalisti kuin mahdollista. Ja toivoa että paineet eivät nouse punaiselle sillä samalla sekunnilla.

Itse liike oli muuten hyvä mutta pieni ääni pääsi liikkeelle lähdössä. Juoksi aivan täysiä ja suoraan ruutuun jonne pysähtyi nopeasti ja käskystä putosi maahan. Seuraamiseen kutsuttaessa törmää vähän jalkaan mutta muuten ihan kohtuullinen suoritus. Sitten otettiin hyppynouto joka on 10 liike mikäli ei ääntele. Lopuksi seuraamista joka oli aavistuksen levotonta. Paikka piti hyvin mutta pää oli kääntyillyt jonkun verran. Tähän saattoi vaikuttaa ympärillä olevat esteet. Temmonmuutokset olivat hyvät ja askeleet tarkat. On oppinut liikkumaan tosi suorassa ja nopeasti taaksepäin, hyvä! Liikkeen loputtua "kehästä" ulos ja koiralle palkka. Tekee kyllä tosi hyvin pitkiäkin pätkiä ilman palkkaa mutta liikkeiden alun opettelua pitäisi harjoitella koska siinä saattaa kuulua ääntä.

Toinen osio aloitettiin tunnarilla. Niin hyvin kun tämä on sujunut... Nyt Hippi kaappasi alkuun yhden kapulan suuhun, pudotti ja alkoi vasta etsimään löytäen kyllä omansa. Kokeessa se on armotta nolla jos ottaa väärän suuhun joten tämäpä oli mukava uusi juttu koiralta :D Positiivista oli se, että selvästi liian korkeassa sähläysmielentilassa pystyi kuitenkin jatkamaan annettua tehtävää ja toi omansa. Tosin mun tarttis harjoitella sitä kapuloiden viemistä ja rauhassa odottelua koska tuossa kohtaa Hippi vinkuu. Ehkä mä tungen vähän pumpulia kurkkuun lauantaina. Koiralle. Tunnarin jälkeen metallinouto. Haki hyvin mutta sivulle tullessaan vahingossa pudotti kapulan, nappasi sen vielä ilmasta kiinni ja piti sen jälkeen luovutukseen asti. Ei pidä niin tiiviillä otteella metallista kiinni joten käännähdyksissä saattaa kapula lentää ;) Metallin jälkeen murheenkryynimme luoksetulo. Liikkuroituna ennakoi selvästi enemmän kuin yksin treenatessa. Seisominen oli Hipin mittakaavassa kohtuullinen, valahti ehkä reilun mittansa verran. Maahanmeno suunnilleen samaa luokkaa. Huoh, jos tekisi edes tuollaisen suorituksen niin olisin varsin tyytyväinen. Lopuksi kaukoja joissa Vuokko heilutti käsiään aihdon merkiksi. Tämä oli Hipin mielestä tooodella omituista ja se tuijotti liikkumatta Vuokkoa jokaisen huitaisun jälkeen kunnes hitaasti käänsi päänsä mua kohti "oliks sullakin jotain merkkejä siellä?" :D Ilme oli näkemisen arvoinen "wooou, mitähän toi meinaa noilla hämmentävillä merkeillä?!?" Itse vaihdot, sitten kun hämmästykseltään muisti tehdä jotain, olivat suht siistit ja nopeat. Onneksi kisoissa on todelakin se uusi sähköinen näyttötaulu jolloin pikkukoiran päätä ei tarvitse enempää sekoittaa ;)

Vähän kaksjakoist fiilikset jäi. Periaatteessa ykkönen ei ole mahdoton ajatus jos kaikki menee putkeen mutta sitten taas etukäteen jo harmittaa pistemenetykset tuon äänenkäytön takia. Ja tietysti se vinkuminen harmittaa ylipäätään koska koira ei toimi ihan parhaassa mahdollisessa moodissa. Eikä tuohon tietysti mitään poppakonstia ole, pitää vaan tehdä enemmän töitä noiden kokeenomaisten treenien kanssa ja miettiä palkkaaminen uudestaa. Lisäksi pitäisi ehdottomasti palkata ja treenata liikkeiden välejä ja siirtymisiä. Että tehtävää on vielä ja paljon! Mutta käydään nyt silti kokeilemassa nuo parit syyskuun kokeet. Näkee ainakin missä mallissa liikkeet ovat koetilanteessa :)

Huu keers, miten menee kunhan on hauskaa! Sanoo Hippi!

Aktiivinen agilityviikonloppu takana

2011-08-28T21:52:00.005+03:00

Perjantaina vietettiin nelisen tuntia Hipin kanssa kroatialaisen Zeljko Goran agilitykoulutuksessa. Ja täytyy kyllä sanoa että todella hyvä koulutus olikin! Nyt tuli sellaista rautalankaa ihan perusasioista, ilman mitään kummempia kikkailuja. Tykkäsin!! Radat olivat sellaisia suht simppeleitä missä ei tarvinnut pahemmin tuskastella sen kanssa onnistuuko menemään oikein vaan pystyi vain keskittymään niihin asioihin mitä Zeljko halusi kertoa. Meille tuli siitä sanomista että vien ja haen Hippiä ihan turhan paljon, mieluummin antaa koiran tehdä töitä ja itse keskittyy tekemään koiralle hyvät ja selkeät linjat seuraaville esteille. Siis ihan peruskamaa mutta välillä näiden erilaisten tekniikoiden ihmeellisessä maailmassa ihan perusasiat saattavan hukkaantua. Tämä koulutus oli kyllä hyvä muistutus niistä! Ihan konkreettisesti eron huomasi hypyillä joista käännyttiin 180 astetta. Kun olin siellä siivekkeellä mukana "kääntämässä", teki Hippi pidemmän kaarteen kuin jos lähetin sen tekemään itse hypyn. Ja kaupan päälle ehdin paremmin lähteä alta pois. Reiluun kolmeen tuntiin teimme nejä pientä radanpätkää joita hinkattiin sen verran että asiat onnistuivat. Täytyy kyllä sanoa että noiden treenien jälkeen oltiin molemmat melko puhki. Ratapätkät eivät olleet onneksi pitkiä mutta kyllä siinä sen 5-10 minuuttia väännettiin aina yhtä rataa. Lopuksi kun aikaa jäi, Zeljko kertoi ajatuksiaan pentukoiran koulutuksesta. Kritisoi sitä kuinka nykyään pentujen kanssa aloitetaan tekemään ratapätkiä niin nuorena. Omat koirat leikkivät ja harjoittelevat sitä kuinka omistaja on koko maailma ennen kuin edes näkevät agilityesteitä. Hypyille koirat viedään vasta kun koira on täyttänyt 12kk, siinähän on kuitenkin vielä puoli vuotta aikaa ennen kisaikää... Tässä pieni pätkä treeneistä.

Lauantaina oltiin sitten Lohjalla agilitykisoissa kahden startin verran. Olin ilmoittautunut B ja C kisaan jottei tarvitsisi koko päivää luuhata kisapaikalla. Arvatenkin järjestys oli B A C joten siellähän kökittiin >:( Ekan radan rataantutustumisesta myöhästyin kun kuulutukset eivät kuuluneet mihinkään. Juoksin radalle kun muut jo pyörivät siellä. Hätäpäissäni yritin etsiä numerokylttejä joita ei meinannut näkyä lainkaan, olivat sen verran hyvin piilotettuina. Rata ei meinannut millään aueta mulle, ei sitten millään. Sain kuitenkin jonkunlaiset suunnitelmat tehtyä kunnes tutustuminen loppui. Tuomarina tällä radalla oli eestiläinen Anne Tammiksalu. Hippi oli melko alussa joten ei auttanut kuin mielessä vetää rata pari kertaa läpi ja sitten kokeilemaan miten onnistuu. Alussa oli A ja putki-erottelu jossa pystyi ainoastaan luottamaan että koira kuuntelee käskyä, muuten olisi tullut kiire. Persjättö A:n jälkeen vähän töksäytti Hipin menoa mutta seuraava hyppy oli huomattavasti helpompi koira oikealla puolella. Putkesta putkeen Hippi irtosi hyvin, hiekka vaan pöllähti. Tämän jälkeen oli rengas jota en todellakaan ohjannut sen kummemmin enkä myöskään huomannut että Hippi hyppäsi välistä. No, me jatkettiin onnellisina rataa tietämättä hylystä tuon taivaallista :) Putken jälkeiset hypyt syöttivät taas putkeen A:n alla mutta kovalla käskytyksellä Hippi kiipesi kiltisti A:lle. Nää on nyt kyllä toiminut erihyvin, kopkop. Keinu oli hyvä, suoraan päähän missä Hippi odotti kiltisti kutsua. Hirmu hyvä rata, harmi vain että oli hylky :D

Toista rataa saatinkin sitten odotella tovi. Onneksi kisapaikan vieressä oli iso järvi joten Hippi pääsi sinne useampaan otteeseen uimaan. Toinen rata oli Ritva Herralan suht helppo agilityrata. Aika selkeät sävelet rataantutustumisen jälkeen, ei ollut pähkäiltäviä kohtia. A:n jäkeen oli sellaista eestaas hyppelyä jossa kävi hyvin ilmi miten Hippi tekee pidemmän kaarteen kun olin siellä siivekkeellä asti säätämässä. Vaikka olin ajatellut lähettää koiran hypylle niin silti jotenkin omituisesti olin päätynyt liian pitkälle vähän "auttamaan" koiraa. Keinu oli samanlainen kuin edellisessä startissa, suoraan loppuun ja siellä kiltisti odottaen lupaa lähteä. Olen jättänyt odota-käskyn kokonaan pois ja käskytän vain keinua, ehkä tämä on jotenkin vaikuttanut? Mene ja tiedä. Mutta mitäs sitten puomilla? Aargh, miten olen onnistunut hajoittamaan hyvin toimineet kontaktit? Miksi Hippi pysähtyy liian ylös eikä meinaa millään ottaa 2on2off vaan joudun sitä useamman kerran käskyttämään...? Oma liike toki stoppasi mutta toisaalta Hippi teki keväällä silti puomeja joissa meni suoraan alas asti ilman mitään ylimääräisiä pysähtelyjä. Turhaa menee taas aikaa siihen että katsotaan kumman kanta voittaa. Ja sekunnit saa mun puolesta kulua, periksi ei nyt vaan anneta vaan se on tehtävä mikä on opetettu. Toista kertaa en siihen lähde että annetaan lähteä vähän mistä sattuu.

Tänään koirat pääsivät sienimetsään, tosin en löytänyt kuin kourallisen kanttarelleja mutta koirat ainakin saivat nauttia pitkästä metsälenkistä :) Metsästä ajeltiin hallille jossa vedin ensin oman tokoryhmäni ja sitten otin Hipin kanssa vähän ruutua ja paikallamakuun. Päästiin myös kokeilemaan kerhon uutta sähköistä kaukokäskytaulua (muokataas tähän oikea sana edellisen tunnaritaulun tilalle...) joka tulee olemaan ensi viikonlopun kokeessa. Ihan hauska vekotin. Tosin tuli taas todettua että Hippi tulee sen puoli mittaa eteenpäin. Seisomisesta istuminen pitäisi oikeasti opettaa uudestaan niin että Hippi niiaa taaksepäin eikä kerää persettään alle. Jos sinne EVL:ään ikinä pääsee, niin tuo projekti pitäisi ottaa työn alle... Muuten on vähän epävarma olo ensi viikon koetta varten. Periaatteessa liikkeet on suurimmalta osin hanskassa mutta Hipin kanssa ei voi olla mistään varma. Luoksetulo on edelleen ehkä suurin ennalta-arvattavissa oleva kompastuskivi mutta aina voi joku muukin liike yllättää ja kopsahtaa karille. Illan agilitytreenit jätettiin suosiolla väliin, kaksi päivää jumppaamista on ihan tarpeeksi Hipille.

Loppuun vielä kevennyksenä koiratanssia vuodelta 2005 :D Siellä me Kirpun kanssa tanhutaan Alpen Popin tahtiin (Kirppu on se pienempi soopeli, tuo kuva on vähän suttunen). Kirpun mielestä paras kohta oli lopussa kun sai roikkua paidan hihassa :D Harmi että Kirppu haukkui lähes taukoamatta, sen kanssa olisi ollut kiva kisata lajissa.

Voi epätoivo!

2011-08-23T10:55:00.003+03:00

Otsikko kuvastaa tällä hetkellä meidän agilitymenoa! Niin epätoivoista tuhertamista. Viikonlopun saldo neljästä yksilöstartista kolme hylkyä ja yksi rimavitonen sekä joukkuekisasta vitonen. Enkä mä edes tiedä mihin meidän joskus olemassaoleva tatsi on hävinnyt. Ja ei tää ihan tän viikonlopun ongelma ole. Koko kesä mennyt omituisten virheiden seassa. Sunnuntain 5 katkaisi meidän lupaavan 8 startin hylkyputken mutta onneksi sentään toinen startti oli taas tuttu ja turvallinen hyl...

Lauantain kisat olivat samalla Uudenmaan piirimestaruuskisat ja alkoivat aikaisin. Kuudelta lähdin ajelemaan kohti Järvenpäätä että oltaisiin hyvissä ajoin paikalla. Eka rata oli Ritva Herralan yllättävän kinkkinen agilityrata. Ei se oikeasti ollut niin mahdoton mitä tulokset antoivat ymmärtää ( 7 tulosta ja loput hylkyjä noin 50 koiran luokassa). Radan teemana oli putki-kontaktierottelut ja näitä olikin viisi kappaletta radalla. Alussa oli 90 asteen kulmassa puomille meno jossa oli heti ensimmäinen putki tyrkyllä vieressä. Rataantutustumisessa hihkuin että näitähän me ollaan Hipin kanssa treenattu, kyllä tää toimii. Ei toiminut vaan koira meni ajatusta nopeammin sinne putkeen. Jälkeenpäin treenivideon löytyessä huomasin että näitä oli treenattu, vuonna 2009... Ja mitäs sitten puomilla, ei tullut kunnolla alas! Nt kun taas on luottanut noihin puomeihin niin huomasi etten ollut lainkaan varautunut tuohon joten päästin sen jatkamaan vaikka alkuun jäi liian ylös ja sitten pysähtyi maahan! Ei vaan ajatus toiminut tuossa tilanteessa vaikka oli hylky jo alla. Loppurata meni periaatteessa ihan kivasti, mitä nyt viimeisellä putkella pyöri ympyrää hetken aikaa.

Toista rataa sai odotella nelisen tuntia mielenkiintoisten aikataulutusten takia. No, koira ensin lenkille ja sitten autoon nukkumaan. Hyppäri oli Leena Rantamäki-Lahtisen käsialaa. Periaatteessa ihan hauska mutta alun kolme perättäistä takaakiertoa vähän mietitytti. Ja kun tarpeeksi sitä miettii ja voivottelee niin eihän se sitten onnistunut. Hippi kun tykkää kovasti kiertää asioita piiitkältä matkalta niin noissa kierroissakin joutuu vähän katsomaan ettei kierrä koko estettä. Ja kun tätä jäi varmistelemaan niin johan se viimeinen takaakierto sitten kosahti. Jatkettiin tästä matkaa kunnes pitkän vauhtisuoran jälkeen juoksi keppien ohi kun ei niitä löytänyt. Itse tein persjätön suoralla jotta olisin päässyt keppien toiselle puolelle ja tämä taatusti sekoitti Hipin. Loppu ok kunhan kepit löydttiin.

Näiden starttien jälkeen oli vielä vuorossa joukkuekilpailu, taas neljän tunnin odottelun jälkeen. Tuija Kokkonen oli tehnyt ihan hauskan ja menevän radan. Yksi välistäveto-kohta taas mietitytti ja sanoinkin että alan heti itkemään jos tälläkään kertaa en saa tuota onnistumaan :D Hippi starttasi toisena koirakkona joukkueessa, ensimmäisenä startannut Billy-russeli teki hylyn joten meidän piti tehdä tulos jottei joukkueemme pysyisi pelissä mukana. Alussa heti putki-puomierottelu jonka Hippi tällä kertaa hallitsi hyvin, kontakti tosin taas hidas mutta odotin niin kauan että Hippi suvaitsi muistella mitä piti tehdä. Tämän jälkeen hyppykaari jossa sain Hipin ryntäämään yhden hypyn ohi kun olin jo menossa A:lle, hirmuisen kalastelun jälkeen sain Hipin suorittamaan hypyn. Tämä on kyllä yksi meidän ongelma kun en käytännössä ikinä korjaa kieltoja kun ne ovat minun ohjausvirheitä. No sitten kun korjaan niin Hipillä on vauhti päällä ja se jatkaisi mieluusti rataa ASAP joten ei meinaa tulla mukaan noihin pelasteluyrityksiin. Nytkin oli sitten hyppäämässä saman hypyn toisinpäin kunnes viime hetkellä päätti kuunnella mitä mulla oli sanottavana. Onneksi tuo etukäteen hirvittänyt välistävetokohta onnistui. Ei tosin kauhean hyvin, itseasiassa niin tökkien että alkoi naurattaa :D Mutta ei itkettänyt joten se oli plussaa! Loppu meni hyvin, keinu oli tokavikana ja se oli hyvä. Tulokseksi siis tuo 5. Seuraavana lähtenyt Anu ja Riina hyllyttivät joten joukkueen tulos oli sitä myöden selvä, hylkyhän se. Mutta onneksi jäljellä oli enää jäähkälenkki ja sitten pääsi vihdoinkin kotiin! Päivä oli pitkä, kotona olin vasta puoli yhdeksältä.

Sunnuntaina lähdettiin Espooseen ASTin kisoihin jonne olin ilmoittautunut Hipin onneksi vain kahdelle radalle. Molemmat radat tuomaroi Johanna Nyberg jolla on kyllä kivoja ratoja. Ekan radan pähkäilykohta oli putken jälkeinen elämä jossa sujuvaa ohjausta ei meinannut löytyä lainkaan. Päädyin persjättöön muurin jälkeen ja valssiin 6-hypyn eteen. Tämä toimi ihan kohtuullisesti. Mutta sitten piti taas tehdä typeryyksiä ja lähetin Hipin 8-hypylle jääden itse odottamaan puomin viereen. Tiedän että rimat voivat tippua tällaisissa tempauksissa mutta tein sen silti. Ja niinhän se rima tuli alas. Hippi lähti kyllä hyvin hypylle mutta hyppäsi vähän puolihuolimattomasti koska tiesi että matka jatkuu takaisinpäin ja kiirehän sille tuli. Koska huomasin että rima tuli alas, muutin heti suunnitelmaa ja jätin Hipin tekemään puomia kun menin seuraavan hypyn taakse. Ja eihän Hippi taaskaan tehnyt kunnollista kontaktia vaan jäi roikkumaan siihen matto-osuudelle! Jouduin käskemään melko kovasti ja senkin jälkeen tuli vinoon alas. Tuon olen tosin treeneissäkin hyväksynyt joten annoin jatkaa siitä matkaa. Meillä on selvästi joku mattopohjakontakti-ongelma! Ehkä Hippi niin tykkää siitä matosta ettei halua laittaa tassuja maahan... A:n jälkeen olin suunnitellut leikkauksia koska ajattelin etten ehtisi muuta tekemään mutta jostain syystä ehdin tekemään kaksi persjättöä mikä olikin varsin sujuva ratkaisu. En tosin jäänyt varmistelemaan A:lle menoa vaan luotin että sen Hippi hanskaa jolloin sain muutaman ratkaisevan askeleen etumatkaa.
Vitonen oli ihan jees tulos, olihan noita hylkyjä ehtinyt kerääntymään jo melkoinen kasa.

Toinen rata oli tosi hauska. Kovasti selitin ennen rataa että täytyypä muistaa ottaa Hippi kunnolla ekan outken jälkeen mukaan ettei se ohita seuraavaa hyppyä. Hävettää hieman kertoa mutta tein juuri päinvastoin. Huitaisin vähän kädellä varmaan vielä silloin kun koira ei sitä nähnyt joten lopputuloksen voi arvata, koira lujaa esteen ohi. Tätä en tosin itse huomannut, miten olisinkaan voinut nähdä kun en katsonut koiraan lainkaan vaan keskityin pinkomaan eteenpäin. Ehkä sitä ei loppupeleissä tarvitse ihan hirveästi ihmetellä miksi meillä on tällä hetkellä nollaprosentti lähellä nollaa. Loppurata vedettiin kuitenkin ihan täysillä loppuun koska minähän tietysti luulin että kaikki on mennyt kuin elokuvissa :D A:n jälkeiselle suoralle putkelle Hippi irtosi hyvin joten ehdin hyvin käydä nappaamassa sen suulta mukaan. Uudestaan putkeen mennessä tein pienen jarrutuksen joka toimikin ihmeen hyvin, Hippi tuli ihan nuollen putkesta ulos. Keinun jälkeen olikin jännittävä vanhanmallinen sarjaeste. Hippi on tainnut kerran tehdä sarjan kisoissa ja silloinkin raamit kaulassa lennätti rimoja. Nyt hidastin itse tosi paljon ja annoin Hipin itse ratkaista ongelman ja sarja menikin ihan hyvin. Puomille tein takaaleikkauksen, Hippi eteni silti ihan ok kunnes taas tössähti seisomaan siihen reunalle! Tällä kertaa sain oikeasti kalastella sitä monella käskyllä alas vaikka seisoin ihan vieressä!! Käsittämätöntä! Voiko se eri pinta muka vaikuttaa näin paljon?? Puomit kun ovat olleet tähän mennessä hyviä ja varmoja. Plääh.
Jostain syystä Hipin tulokseksi oli radalta merkattu 5 mutta rehellinen hylky se kyllä oli.
Tässä viikonlopun radat

Onneksi meillä alkaa nyt treenit taas pyörimään, eihän tästä tuusaamisesta näytä tulevan yhtään mitään. Toiveissa oli kerätä vähän noita nollia ensi vuodelle mutta alku on ollut enemmän kuin säälittävä. Ei näin.

Mitäs muuta? Kirppu oli maanantaina ASTin match showssa jossa oli veteraaneissa punaisten kolmas :)
Tiistaina Hippi oli Laioksella ja ihan hyvä että oi tauolla EO:n jälkeen koska alkavia jumeja oli havaittavissa. Hippi vastasi hyvin hoitoon ja koira saatiin hyvin notkistettua :)

Mökätanhuilemassa

2011-08-14T22:49:00.003+03:00

Eilen käytiin Hipin kanssa Janakkalassa koiratanssikisoissa. Taas tuli todettua että vaikiaa on :D Edellisellä viikolla en ehtinyt treenaamaan ollenkaan joten taas oli vähän epävarma olo koiran tekemisestä. En oikein vieläkään tiedä, millaisia treenejä Hipin kanssa edes pitäisi tehdä... Musiikin kanssa osissa? Koko paska läpi ja loppupalkka? Yksittäisiä temppuja ja palkka? No varmasti kaikkia edellämainittuja sopivassa suhteessa sekaisin mutta tuo suhde on vielä hakusessa.
Päivä oli melko lämmin joten pienen lenkin ja lyhyen treenipätkän jälkeen annoin Hipin olla autossa lepäilemässä jottei se suotta näänny kuumuuteen. Katselin Heelwork to Music-luokat ja täytyy sanoa että Suomessa on mieletön taso siihen nähden että laji on niinkin nuori!
Freestylessa oli ensin alokasluokka jonka jälkeen alkoi avoin luokka. Hippi oli kolmantena suoritusvuorossa joten kävin hakemassa koiran autosta. Hippi oli melkoisen virtaisalla päällä joten tein vielä muutamia temppuja hillitäkseni kuumakallea. Mun oli ollut tarkoituksena hankkia vähän pienempi tynnyri esitykseen mutta jostain syystä en sitä saanut aikaiseksi koko kesän aikana. Hipille tuo tynnyri on vähän turhan korkea eikä sen kiertäminen seisten ole sen lempitemppu. Alussa se hyppäsikin kerran pois mutta palasi nopeasti kiertämään sitä. Alku meni suht kohdilleen kunnes ensimmäiset haukut kajahtivat ilmoille kun Hipin olisi pitänyt nousta takajaloilleen. Tätä ennen oli kyllä kuultavissa pientä vinkumista. Periaatteessa esitys eteni ihan ok:sti mutta vinkunaa kuului kyllä läpi esityksen. Muutamissa kohdissa tuli hyvin äänekkäitä haukkuryppäitä joten tällä kertaa otettiin aimo harppaus takapakkia tuon haukkumisen takia.
Tosin koira teki kyllä tällää kertaa hommia koko ajan eikä alkanut pahemmin jäkittämään. Vielä on paljon tehtävä tuon vireen ja ääntelyn parissa. Saattaapi olla melkoinen mission impossible mutta ainakin ollaan kovasti yritetty ja edelleen yritetään.

No, ainakaan kuuma päivä ei juurikaan Hipin tekemiseen vaikuttanut, teki silti suurella sykkeellä töitä vaikkakin vähän äänekkäästi.
Tässä pisteet ja tuomarikommentit:
Marita Packalen:
Tekninen 82, taiteellinen 76 yht. 158
"Koira oli kyllä hyvin mukana mutta haukunta vähän häiritsi"
Laura Jalli
Tekninen 80, taiteellinen 76 yht. 156
"Pirteä ohjelma joka etenee hyvin. Aivan kaikkea ei koira tänään tehnyt. Joissakin kohdin ääntely hieman häiritsi. Iloinen meno"
Hannele Parviainen
Tekninen 87, taiteellinen 80 yht 167
"Pientä ääntelyä. Hyvä kehänkäyttö. Ohjelma sisälsi vaikeita osioita, joista koira selviytyi hyvin"

Palkintojenjaossa Hippi ihme ja kumma voitti luokan! Pisteitä haukkuminen kuitenkin verotti sen verran ettei KUMAa tullut. Kaksihan noita kumia tarvitaan että saisimme siirtyä voittaja-luokkaan. Tosin tällä mökäämisellä niitä tuskin koskaan tulee ;)

Tokoinspiraatio

2011-08-11T22:45:00.002+03:00

Taas on aika tokoinspiraation. Näitä tulee näköjään säännöllisen epäsäännöllisesti ja tällä kertaa niin vahvana että Hippi on ilmoitettu kokeeseen! Ja samaan innostukseen lupauduin myös piirimestaruusjoukkueeseenkin :D Enää tarvitsee siis treenata! Tosin eilen ehdittiin jo sitäkin harrastamaan kun käytiin Riikan kanssa hallilla tekemässä pienet reenit. Ajattelin katsoa missä jamassa ongelmaliikkeet ovat kokeenomaisella treenillä. Ensimmäiseksi hyppynouto joka on hyvä. Tämän jälkeen ruutu kokonaisena liikkeenä. Merkkeinä meillä oli sellaiset matalat läpyskät jotka koira huonommin näkee. Siitä huolimatta Hippi bongasi virittelyillä ruudun agilityesteidn välistä ja sinkosi (ihan ääneti!!) ruutuun! Seiso-käsky meni perille hieman viiveellä joten ehti liikkua hyvin lähelle ruudun oikeaa reunaa, pysyi kuitenkin ruudun sisällä. Liikkeen loppuosassa hypähti hieman seuraamiseen mutta sitä on treenattu ylipäätään niiiin vähän etten ole siitä hirmu huolissani. Tämän jälkeen otettiin istuminen -> hyvä ja nopea istuminen. Viimeisenä tunnari jossa hyvin varma työskentely ja oikea kapula löytyi! Tunnarin jälkeen pois "kehästä" ja palkka! Hassua oli että sain Hipin vähän epämääräiseen vireseen ihan sillä että oli liikkuri antamassa käskyjä. Se teki hirmu hyvin mutta pientä piippausta kuului. Tähän täytyy keksiä jokin ratkaisu. Yksi ratkaisu voisi olla esim ihan vain treenaaminen ylipäätään useammin kuin kerran tai kaksi puolessa vuodessa... Seuraavaksi Hippi autoon ja bortsut pääsivät töihin jonka jälkeen otin vielä seuraamisen liikkuroituna. Paljon siirtymiä ja temponvaihtoja. Periaatteessa ihan hyvää työtä mutta askelissa oikealle Hippi on keksinyt pistää oikean tassun mun vasemman kengän päälle. En tiedä, huomaisiko tuomarit tuollaista mutta vähän omituinen tapahan tuo on. Ehkä Hippi jotenkin tunnustelee mihin päin oon menossa ;)
Luoksetuloa en ottanut koska pysähdyksissä on vielä treenaamista niin paljon. Muta kokonaisuutena paketti on vähemmän levällään mitä olen pelännyt.

Koska agilitytauko jatkuu, pääsi Hippi viime viikonloppuna koiratanssileirille hillumaan. Perjantai-iltana oli mahdollisuus treenata ohjelma läpi möllikisoissa ja toki käytimme tämän mahdollisuuden hyväksi. Hippi teki semihyvin, pientä piippailua mutta teki kuitenkin kaiken. Eikä haukkunut kertaakaan. Lauantaina oltiin kahdessa koulutuksessa, haukkuongelmaisten ryhmässä ja ohjaajan liikkumistreenissä. Haukkutreeni jäi vähän vähäiseksi koska Hippi ei nyt hauku vaan vinkuu. Sitä onkin haastavampi saada pois. Ohjaajan liiketreenissä oli Salla tehnyt kolmeen erilaiseen musatyyliin pienet askelkuviot jotka piti ensin itse treenata ja sitten kehittää pikaisesti koiralle siihen sopivat tehtävät. Niin kauan oli suht helppoa kunnes koira hilattiin paikalle :D Mutta hauska ja hyödyllinen treeni!
Koulutin leirillä myös itse, temppuja, freestylesiirtymiä ja htm-siirtymiä. Varsinkin htm-siirtymät oli hieman haasteellinen kouluttaa kun en heelworkkia niin aktiivisesti harrasta. Enpä todellakaan tiedä, saiko siitä kukaan mitään irti :/

Pandan kutina on vihdoinkin hellittänyt! Viikko siihen meni lääkityksen aloittamisen jälkeen mutta nyt näyttää vihdoinkin paremmalta. Toivottavasti tuo kapi on ollut kaikkien oireiden takana ja toipuminen jatkuisi yhtä hyvänä.

Kirppu-mummeli on saanut piristysruiskeen kun helteet hieman väistyivät. On ollut niin villi lenkeillä että välillä on täytynyt toppuutella muoria jottei pumppu vallan petä. Ihanaa, että mummeli jaksaa viilettää tuhatta ja sataa :)

European Open 2011

2011-08-04T22:09:00.010+03:00

Huhheijakkaa, melkoinen reissu takana! Tänä vuonna ei tuo agiliitely oikein tuntunut onnistuvan mutta onneksi itse matka oli jälleen kerran ihan mahtava :) Meitin reissu meinasi töksähtää heti ensimetreille. Helsingin päässä eivät meinanneet päästää koneeseen koska koirat olivat liian isoja kasseihin. Hippi oli ensin punnittavana eikä siinä ongelmaa kunnes virkailija alkoi katsomaan että Riina on melkoisen kookas kassiin laitettavaksi. Seuraavaksi oli sitten sitä mieltä että kyllä taitaa Hippikin olla liian iso. Pyysivät laittamaan koirat kasseihin ja sinnehän Hippi sujahti ongelmitta koska se on sille mieluisa temppu. Paikalle tuli toinenkin virkailija samaa asiaa miettimään ja olivat jo kovaa vauhtia eväämässä koneeseen pääsyn. Kun kuulivat matkan syyn, alkoivat vähän muuttamaan mielipidettään ja lopulta suostuivat päästämään matkaan mutta painottivat että pitäisi hankkia isommat kassit... Taitaa olla jatkossa mahdotonta kulkea koneella kun tulkinnat ovat näin paljon tiukentuneet! Hippi on kuitenkin suht pieni otus, painaa sen 5,6kg joten painorajasta jää kirkkaasti. Mutta tottahan se on ettei se pysty tuossa kassissa seisomaan mutta en ole tiennyt että se on nykyään sääntönä matkustamossa matkaavilla koirillakin.

Anyway, matkaan päästiin mutta heti oli sellainen olo että mitäs seuraavaksi. Lennon aikana Hippi tuttuun tyylinsä vain nukkui, se ei jaksa paljoa ottaa nousuista tai laskuista stressiä. Matkaa Wienistä kisapaikalle oli n. 260km joten matkaa oli jatkettava jollain kulkupelillä. Autonvuokrauksen sijaan päädyimme julkisiin. Lentokentältä pääsi juna-asemalle ja sieltä löytyi sopiva juna. Matkalla oli yksi junanvaihto, Lintzissä. Alkuun hieman huoletti koiran ja tavaroiden kanssa tuo vaihto, aikaa oli kuitenkin vain 7 minuuttia löytää oikea raide ja juna. Onneksi itävaltalaiset olivat ihan mielttömän auttavaista porukkaa! Saatiin apua kun vain kyseltiin ja kaikki sujui hienosti! Lintzistä jatkoimme Kremsmunsteriin joka oli pieni kylä. Täältä löytyi hotellimme. Tosin paikanpäällä selvisi myös että kisapaikalle olisi noin 8km matkaa :P. Pienten mutkien kautta saimme vaihdettua hotellin ihan kisapaikan viereen joten yhden yön jälkeen kiikutimme tavarat Bad Halliin. Tältä hotellilta oli 370m kisapaikalle :).
Perjantaina oli joukkueiden harjoitukset. Tilanne oli koirille hyvin hektinen joten päätin tehdä heti radan missä luukutettiin hyppysuoran ja putken jälkeen keinulle. Ja kas kummaa, saatiin lentokeinu aikaiseksi! Tästä pääsin hieman moittimaan koiruutta ja uudella yrityksellä jäi hyvin tarkasti odottelemaan käskyä. Toisella vedolla tehtiin puomia ja keppejä, näissä ei ongelmaa.

Lauantaina kisat aloitettiin hyppärillä. Aamulla satoi hetken vettä, ei kauaa mutta silleen sopivasti että nurmi kastui. Rata vaikutti helpolta, ei mitään ihmeellistä kikkailua. Hipillä ei vain tainnut tassut tottua alustaan vaan se liukasteli pahemmin kuin koskaan ennen! Kepit olivat kolmas este ja Hippi törmäsi kolmanteen keppiin niin että sinkosi kyljelleen... Seuraavan kerran liukastui 12-hypyllä, kääntyessä lähti etujalat alta. Tästä meni pasmat sekaisin ja hylyn jälkeen poistuttiin radalta. Kas näin. Kävelytin Hippiä pitkään ja kaikki tuntui olevan ok. Käveltiin sitten vielä takaisin hotellille jotta koira pääsi kunnolla lepäämään. Hysteerisenä kyttäsin koiraa koko ajan josko se olisi jotenkin loukannut itseään liukastellessaan mutta onneksi kaikki näytti hyvältä. Olin kuitenkin jo päättänyt ottaa koiran pois kisoista jos MITÄÄN ihmeellistä olisi ilmaantunut.

Ennen agilityrataa Hippi kuitenkin liikkui, hyppi ja temppuili ihan normaalisti joten uskalsin lähteä radalle. Heti neljänneltä esteeltä kielto, Hippi ei mennyt keinulle onnettoman huiskaisun jäljiltä. Hylky tuli sitten ennen keppejä, Hippi ei tullut vetoon vaan ampui ohjuksen lailla väärään putkeen. A:n jälkeisellä hypyllä yritin aikani saada koiraa oikealle puolelle mutta eihän siitä mitään tullut. Puomi oli ihan ok, meni ainakin samaa vauhtia alas asti.
Tuplahylyllä ei finaaliin päästy joten lämppälenkin jälkeen koira taas hotellille ja finaaleihin kannustamaan kavereita!

Sunnuntaina tarkkailin vielä Hipin liikkumista extratarkkaan mutta näytti siltä ettei yön jäljiltä ollut minkäänlaista jumitusta huomattavissa :) Liukastelut eivät onneksi siis aiheuttaneet mitään pahempaa, huh! Tänään olivat vuorossa joukkueradat. Hippi oli wannabe-borderterrierinä Totin, Liinan ja Pedon seurassa. No, sopiihan se tuollaiseen terrieriryhmäänkin, tosin parrattomuus erotti joukkuekavereista ;) Ensin oli agilityrata. Jälleen kerran kiva rata, ei mitään ylivaikeaa puurtamista. Siitä huolimatta onnistuimme ottamaan taas hylyn! Alku meni hyvin, keinulla pysähtyi varsin kiltisti mutta sen jälkeiseltä hypyltä onnistuin vetämään sen sivuun! Olin jo lähettänyt hypylle mutta aloin liian aikaisin kääntämään A:lle ja Hippi tuli siihen mukaan. Hyppäsi samantien hypyn väärinpäin joten sehän oli siinä. Alkoi olla jo varsin epätoivoinen olo kun typerillä virheillä onnistui hylyttämään radat toisensa jälkeen. Meidän joukkue teki yhden nollan ja kolme hylkyä. Kun mahdelta radalta otetaan kolme parasta tulosta huomioon, oli peli jo tuossa pelattu joukkueen osalta.
Hyppäri oli kiva ja helppo mutta siinäkin jatkoimme varmaa tulostahtiamme, neljäs hylky oli totta heti alussa Hipin ohitettua kakkoshyppy ja kiilattua siitä suoraan kolmoselle. Siinä oli kyllä heti sellainen kuningasolo, lähteä ulkomaille asti esittämään neljä säälittävää suoritusta. Ei vaan onnistunut mitenkään päin, koira kyllä yritti tehdä parhaansa mutta nyt vain kävi näin.

Ratojen jälkeen lähdin pitkälle lenkille koiran kanssa kiroamaan omaa osaamattomuuttani. Nähtiin matkalla kaksi upeaa laamaa ja niitä silitellessä kävi mielessä että pitäisi varmaan vaihtaa laama-agilityn puoleen. Ehkä tuollaisia jäyhiä jököttäjiä osaisi ohjata vähän paremmin.

Viimeisenä kisapaikalla ratkottiin joukkuemestaruudet varsin jännällä ratkaisulla. Kentällä oli neljä rataa joihin jokainen joukkuejäsen lähti omasta nurkasta. Radat suoritettiin peräkkäin niin että kun ensimmäinen koira tuli maaliin, sai seuraava lähteä. Alkuun tuntui että mitähän tuostakin tulee mutta loppupeleissä finaalit olivat parasta mahdollista agilitya! Virheet muutettiin ajaksi mutta yksikin hylky hyllytti koko joukkueen. Tässä Suomn mini"shelttijoukkueen" menoa josta näkyy tuo finaalin systeemi. Paljoa jännittävämmäksi ei joukkuekisaa olisi saatu, tulisipa tuollainen tyyli Suomeenkin :)

Ja jännitystä riitti loppuun asti sillä Suomen mini/medi-joukkue tekivät kaikki upeat nollat jolla pysyivät johdossa loppuun asti! Kultaa siis upealle ryhmälle jossa kisasivat Sini ja Sonic, Olli-Jussi ja Misty, Sanna ja Deli sekä Katja ja Koko. Niin upeaa menoa :)
Tämän jälkeen oli maksien finaali jossa myös mukana Suomen joukkue, Team Decathlete´s. Myös tämä porukka tekivät hienot nollat ja niin toinenkin joukkuekulta oli totta! Tässä porukassa kisasi Mikko ja Sky, Heidi-Maria ja Erre, Jaakko ja Zen sekä Janita ja Hitti. Melkoista ylivoimaa :)
Kisoista oli jäljellä enää palkintojen jako joka olikin Suomen juhlaa sillä yksilöissä maksien mestaruuden nappasi Niinu ja Rhett, Janitan ja Hitin ottaessa hopeaa. Viidestä mahdollisesta kultamitalista tuli siis kolme Suomeen, ei paha lainkaan!

Sunnuntaina lähdettiin takaisin Wieniin jossa oli tarkoitus viihtyä vuorokauden verran. Matkaan lähdettiin ensin bussilla, sitten junalla Lintziin josta taas vaihto Wienin junaan. Tällä kertaa juna oli aivan tukossa, eikä istumapaikkoja löytynyt lainkaan... Sain kassin yhteen syvennykseen ja Hippi siihen päälle nukkumaan.

Tälläkin matkalla saimme apua paikallisilta, niin ystävällisiä ihmisiä! Päällimmäiseksi jäi mieleen vanhempi herrasmies Wienin päässä. Katselimme juna-asemalla karttaa jotta tietäisimme mistäpäin lähtisimme hotellia etsimään. Hän tuli luoksemme kysymään mihin päin olemme menossa ja lähti näyttämään meille oikean kadun :) Hotellin löydyttyä heitimme laukut ja koirat huoneeseen ja lähdimme heti katselemaan kaupunkia. Nähtävää oli paljon ja aikaa vähän! Hotelli oli Mariehilfe Strassella jonka varressa oli jos jonkinmoista kauppaa! Kadun päästä pääsikin Hofburgin palatsin alueelle joten kävimmekin hakemassa koirat ja lähdimme tutkimaan nähtävyyksiä. Päädyimme tutustumaan kaupunkiin kävellen ja neljä tuntia vierähti helposti uskomattomia rakennuksia ja kirkkoja ihmetellessä. Stephansdomin kirkko oli aivan mahtava rakennus ja niin kaunis sisältä!
Kaduilla törmäsi lähes kaikkialla vossikoita. Tämä oli tietysti heti heppoja rapsuttelemassa, ihania :)

Monilla ihmisillä on lomakuvia jossa poseeraavat erinäisten nähtävyyksien rinnalla mutta tällä reissulla oli Hippi se joka hoiti poseeraukset ;) Ja päätyi myös melko monen turistin kuva-albumiin.

Tiistaina käytiin shoppailemassa ennen hotellin luovutusta ja sen jälkeen koirien kanssa taas kaupunkia kiertämään. Neljä tuntia vierähti tänäänkin hyvin nopeasti eikä me edes ehditty kuin pieni osa kiertelemään. Tonne täytyy niin päästä uudelleen ja paremmalla ajalla :) Yritettiin päästä myös Wienin espanjalaisen ratsastuskoulun opastetulle esittelykierrokselle mutta sinne ei päässyt koirien kanssa... Harmi! Pääsin kuitenkin näkemään noita upeita hevosia kun niitä talutettiin kävelykoneesta takaisin talliin. Kuva on kovin huono kun en salamaa käyttänyt.

Paluumatka sujui onneksi ilman ongelmia, saatiin neuvo pistää koira jo valmiiksi kassiin check-in:in ajaksi eikä virkailija sanonut mitään koirien koosta. Päivän kaupunkikierroksen jälkeen oli koirat niin puhki ettei niistä lennon aikana kuulunut juurikaan mitään, vetivät kyllä niin makeasti unta.

KotiSuomessa kävin hakemassa vielä mummelit hoidosta ja niinpä kello olikin jo pitkälti yli puolenyön ennen kuin pääsin vihdoinkin omaan sänkyyn nukkumaan, luksusta!

Reissun aikana oli Pandan loput verinäytetulokset tulleet ja vihdoinkin taisi löytyä diagnoosi. Kapivasta-aineet olivat korkealla joten jostain on Panda tartunnan saanut... Täällä periferiassa on tietysti tuollainenkin mahdollista! Kummallista on ettei Kirpulla tai Hipillä ole ollut mitään oireita, ainoastaan Pandalla ja hyvin vahvana vielä. Onneksi tuo on helppo hoidettava, nyt kun vihdoinkin tietää mitä hoitaa! Toivottavasti tuo kutina nyt laantuu, antibiootista ja antihistamiinista kun ei luonnollisesti paljoa apua ollut.

Nyt Hippi pääsee taas pienelle totaalilomalle agilitysta. Liukastelujen takia en sitä esteille vie ennen kuin fyssari on sen katsonut, onneksi aika on jo varattuna valmiiksi. Koirasta ei onneksi pysty päällpäin edelleenkään mitään havaitsemaan mutta koska mitään ihmeellistä ei ole tulossa, perun perjantaisen MArie Hanssonin koulutuksen ja sunnuntain yhden oman seuran startin. Pärjätään kyllä ilmankin.

Kohti Itävaltaa

2011-07-27T18:33:00.003+03:00

Huomenna nää lähtee kohti Itävaltaa ja EO-kisoja, jännittävää! Mitään ei olla tehty agilityn eteen karsintojen jälkeen joten vanholla taidoilla lähdetään liikenteeseen. Kelit ovat olleet niin helteisiä että treenaaminen ollaan vaihdettu suosiolla pulikoimiseen. Jotain pientä olisi voinut käydä tekemässä mutta näillä nyt mennään :) Toivotaan, että matka menee hyvin, tuloksista viis. Toki parhaamme lähdetään tekemään, katsotaan sitten että mihin se riittääkään.

Agilityn sijaan olemme Hipin kanssa kaivaneet tokoinnon naftaliinista! Treenasimme jopa kaikki voittajan liikkeet sunnuntaina Riikan kanssa läpi ja voisi sanoa että ihan pientä viilausta enää tarvittaisiin niin voisi jopa osallistua kokeisiin! Alkuun otettiin ruutua, sitä en ole yli puoleen vuoteen tehnyt lainkaan... Hippi muisti hienosti virittelyt ja juoksi HILJAA ruutuun! Viime syksynähän oli ongelmaa että päästi ihme intiaanihuudon liikkeelle lähdettäessä mutta nyt sinkaisi vauhtiin aivan hipihiljaa :) Hienoa!! Seuraavaksi kokeiltiin tunnaria. Kapulat laitettiin riviin ja oma keskelle. Yleensä oma on ollut aina jommassa kummassa reunassa ja nytkin Hippi kävi reunat pariin kertaan huolestuneena läpi. Melkein iski paniikki jolloin on saattanut nappaista vaan jonkun kapulan mukaansa mutta nyt päätti vielä tsempata ja löysikin omansa. Ihmeiden aika ei ole ohi, tämä liike alkaa olla jo melko varma! Mikä työ takana mutta voisin sanoa että se on kannattanut.

Kuoksetulon suhteen olen ollut monta kertaa jo epätoivoinen mutta nyt kävi niin että ensimmäistä kertaa ikinä Hippi ennakoi! HAH, eihän tässä ole kuin nelisen vuotta treenattu pysähdystä lähes joka luoksetulokerralla :D NYT Hipille vihdoinkin valkeni että hitto vie, aina kun tuo kuiskaa ensin "luoksetulo" ja huutaa TULE-käskyllä eikä SIVU-käskyllä niin se pysäyttää mut! Enkä mä todellakaan ole tuosta ennakoinnista (vielä) huolissani, parempi näin. Hyppynoudon tein metallilla, se on ihan kympin liike. Istuminen on myös varma eikä Hippi tarvitse nyt mitään vartaloapua. Kaukokäskyissä vaihtaa hyvin mutta ei osaa seiso-istu-vaihdossa tippua taaksepäin vaan kerää takajalat allensa joten siinä tulee vähän eteenpäin. Tuo saa kelvata, en tiedä jaksanko alkaa muuttamaan koko istumistyyliä kun tuo on jo niin vahvana. Siitä tulee menemään pisteitä mutta sille ei mitään mahda. Loppujen lopuksi olin todella yllättynyt miten hyvässä mallissa liikkeet ovat koska niitä ei oikeasti olla treenattu kuin viime syksynä! Jotkut asiat ovat selvästi muhineet Hipin päässä. Nyt vain itseään niskasta kiinni ja tokoa vääntämään vähän useammin kuin pari kertaa vuodessa ;)

Tänään oltiin taas Sallan ja westieiden kanssa treenaamassa koiratanssia. Täytyy sanoa että jopa Hippi hyytyy nopeammin näillä helteillä... Hyvin jaksaa silti tehdä mutta vähän on verkkaisempaa tanhuaminen paahtavassa kuumuudessa :/ Tehtiin esitys ensin kerran läpi, ihan muutama kieltäytyminen lähinnä pyörähdyksissä. Näistä näkee hyvin miten helposti "itsestäänselvissä", helpoissa tempuissa palkkaaminen jää helposti vähemmälle... Tämän jälkeen palkkailin vielä muutamista palkkaamista vaativissa kohdissa ja koira lepäämään varjoon. Treenattiin välillä valkoisia ja sitten vielä Hippi kerran. Tein ohjelman toistamiseen läpi niin että Hippi oli ensin nähnyt loppupalkan. Nyt jouduin vähän vaatimaan tekemistä koska ajatus meinasi olla siellä maksalaatikossa ;) Hyvin Hippi terästäytyi ja tekikin ohjelman kokonaisuudessaan läpi. Tuo loppupalkan tietoisuus lisää selvästi vinkumista joten täytyy vähän vielä miettiä miten sen kanssa jatkossa tekee.

Mutta nyt mummelit hoitoon ja Hipin kanssa matkaa jännittämään :)

Seinäjoen reissu

2011-07-21T22:34:00.010+03:00

Tämän vuoden karsinnat mentiin Hipin osalta samoin perinteisin tuloksin. Ei nollia lauantailta. Viime vuonnahan päästiin kympillä sunnuntaille mutta tänä vuonna sääntömuutosten takia vain nollilla päästiin jatkoon. Ja hyvä niin, kyllä se nolla pitäisi pystyä kahdesta radasta vääntämään. Ja moni pystyikin mutta me emme :D

Saavuttiin Seinäjoelle jo perjantaina jolloin kävin ilmoittamassa Hipin kisaan. Olisi siis yksi muistettava asia lauantaiaamulta vähemmän. Launtaiaamuna lähdin kisapaikalle vasta kun medit olivat menneet. Mulla oli läppäri mukana joten hotellihuoneesta pysty hyvin seuraamaan tuloksia ja arvioimaan milloin kannattaisi paikalle lähteä. Kätevää!
Kisapaikka oli hieno ja lenkkimaastot olivat siinä vieressä mahtavat! Maksien suoritukset olivat vielä menossa joten ehdin hyvin katsomaan miten rata menee. Eikä se mahdottomalta näyttänyt. Rataantutustumisessa oli toki monta paikkaa missä joutui miettimään parhaita ratkaisuja mutta muuten tuntui siltä että kyllä tuosta pitäisi nolla tehdä. Hippi oli 42 lähtijä mutta onneksi hyppäri eteni nopeasti niin ei joutunut niin pitkään odottamaan. Alun takaakierrot menivät ihan hyvin vaikka toisessa hieman varmistelin ja Hippi meni mutkan kautta kepeille. Keppien jälkeisen hpyn varmistelin myös ja kierrätin Hipin vastaan. Tosin siitä pääsi hyvin liikkumaan kohti muuria ja vähän muuttamaan koiran linjaa kohti pituutta jossa tuli ainakin makseilla tosi paljon kieltoja. Pituuden jälkeiset valssit olivatkin sitten täysin luokattoman huonoja ja lopulta homma ratkesi väärään hyppyyn. Rehellisesti sanottuna, tuolla ohjauksella Hipillä ei olisi ollut mitään mahdollisuutta ohittaa tuota aitaa jolle hyllytti :D Hylyn jälkeen suunnistettiin ohjeiden mukaisesti suorinta tietä maaliin.
Jäähdyttelylenkin jälkeen lähdin takaisin hotellille ottamaan pienet päikkärit, samalla koira sai levätä varmasti kunnolla.

Agilityrata vaikutti astetta haasteellisemmalta mutta kyllä me nollaa lähdettiin tekemään. Rataantutustumisessa olin päättänyt puomin jälkeen tehdä valssin mutta seurakaverit kyseenalaistivat suunnitelmani ja hyvä niin! Vippaus ei käynyt mielessäni sillä jotenkin ajattelin ettei se olisi meidän vahvuus. Mutta faktahan se on, että valssilla olisi helposti käynyt ekan radan toisinto ja olisin tuupannut koiran pituudelle. En ollut kuitenkaan tutustunut rataan kertaakaan vippauksen kanssa joten yritin kovasti mielessäni käydä tätä vaihtoehtoa läpi ennen vuoroamme.
Alun hypyt menivät suunnitellusti ja puomi oli hyvä :) Tuo taitaa olla maksiminopeus millä Hippi puomin tulee tekemään mutta olen siihenkin älyttömän tyytyväinen. Vippaus onnistui myös hyvin, hassua ettei se käynyt rataantutustumisessa mielessä vaikka kyllähän Hippi on tottunut huitaisuja tulkitsemaan. Kepeille Hippi haki hyvin, näissä ei ongelmaa. Sitten hyppy takaakiertona ja seuraavalla päällejuoksu josta A:lle. Renkaan jälkeen kaukaisimpaan putkenpäähän josta hypyn kautta keinulle. Jotain oli koiran päähän jäänyt maanantain keinuhetsaustreeneistä koska en sanonut kuin kerran normaalilla äänellä odota ja Hippihän odotti. Keinun jälkeisellä sarjalla tapahtui jotain hyvin odottamatonta, B-osan takaakierrossa Hippi irtosikin takana olevalle hypylle! Siitä napsahti toinen hylly ja tämän vuoden karsinnat olivat siinä. En osannut kuitenkaan olla hetkeäkään pettynyt, Hippi teki niin hienon radan! Ja saipahan katsoa sunnuntain jännittävät radat kunnolla katsomosta ;)
Tässä Hipin radat

Seinäjoen reissun jälkeen alkoi odotettu kesäloma joten nyt ollaan lähinnä vain uitu ja rwntouduttu. Eilen oltiin Riihimäellä treenaamassa koiratanssia Sallan ja westie-kaksikon kanssa. Minä olen luvannut auttaa Sallaa uusien temppujen opettamisessa ja Salla auttaa meitä koreografian kanssa :) Päivä oli melkoisen helteinen mutta helposti vierähti melkein viisi tuntia. Nyt on taas ohjelmaa hiottu toimivammaksi joten uudella innolla taas harjoittelemaan. Onneksi kisoja on niin harvoin että ehdin aina niiden välissä pyörtämään lopettamispäätökset ;) Treeneistä kurvattiin suoraan kaverini eläintarhaa kurkkaamaan. Ensimmäisenä vastaan asteli Minttu-inipossu. Kirppu on Mintun nähnyt aikaisemminkin, silloin possu narskutteli Kirpun valjaita eikä koiruus ollut siitä moksiskaan :D Nyt Hippikin tapasi tämän possuneidin ja tapaaminen oli hyvin viileä. Hipin mielestä asia hoitui sillä ettei se edes katsonut Minttuun päin ;)

Nähtiin myös supersuloinen minihevosvarsa! Ei heti löydy suloisempaa ilmestystä, kattokaa ny!

Tänään meni mitta täyteen Pandan kutinan ja laihtumisen kanssa joten ei muuta kuin töihin ja koira tutkimuksiin. Jälleen kerran otin Pandasta verinäytteet josta tutkittiin tänään laajasti maksa- ja munuaisarvot -> kaikki edelleen ok. Eteenpäin lähtevät valkosolujen erittelylaskenta, punkkivälitteisten tautien vasta-aineet, kapin vasta-aineet ja kilpirauhasarvot. Lisäksi Pandan vastaontelo ultrattiin -> ei löydöksiä (huh, ehdin jo pelätä kasvaimia sun muita kauheuksia...), myös pissanäyte ok. Iholta otetuissa teippi- ja raapenäytteissä oli bakteereita joten antibioottikuuri aloitettiin vaikka iho ei varsinaisesti ole mistään paikasta kunnolla rikki. Paikoittain on rupimaista punoitusta mutta ne näyttävät hieman joltain puremilta. Ab-kuurin lisäksi aloitetaan antihistamiini Atarax hillitsemään kutinaa. Katsotaan mitä kokeiden tulokset sanovat ja toivotaan että lääkitys tehoaisi... Kutina ei kokonaan selitä, miksi koira laihtuu kesäksi joten jotain muutakin täytyy olla. Jotain, mitä ei vaan nyt keksitä :/ Yksi löydös tosin tänään oli, sydämestä kuului ensimmäistä kertaa sivuääni! Ilman oireita ei lääkitystä kuitenkaan aloiteta mutta onhan tuo tärkeä tieto kuitenkin.

Pistetään loppuun vielä muutama kuva Hippiäisen normipäivästä

Helteistä agirotua

2011-07-11T23:47:00.002+03:00

Huh, vielä vuorokauden jälkeen on olo kuin keitetyllä ravulla! Sää oli ihan järjettömän helteinen koko agirotu-viikonlopun ja kisapaikka vähän sellainen kattila ettei siellä paljon tuuli käynyt.
Lähdin ajelemaan jo perjantaina kohti Lappeenrantaa, iltakisoihin en ollut Hippiä ilmoittanut mutta kurvattiin silti suoraan kisapaikalle viemään tavarat ja katsomaan vähän meininkiä. Pohja oli iloinen yllätys, se oli ihan mielettömän hyvä :) Hiekkatekonurmi piti hyvin eikä se ollut lainkaan raskas. Kisat venähtivät perjantaina jonkun verran ja kello oli jo paljon ennen kun päästiin lähtemään kohti majapaikkaa. Pääsin seurakaverin mökille joka oli Saimaan rannalla, ihan mieletön paikka :) Piti käydä vielä pulahtamassa järvessä koirien kera ja sitten iltapalan kautta yöunille.

Aamulla oli aikainen lähtö ja silloin jo oli selvää että päivästä tulisi kuuma... Helle on asia joka aina vähän hirvittää, nimenomaan koiran kannalta. Onneksi Hippi on niin hönö että joi kupin aina tyhjäksi kun näytin miten sinne laitettiin eletrolyyttijauhetta. Luuli raukka että oli jotain parempaakin herkkua. Pääasia silti että juoma kelpasi!
Ensimmäinen rata oli Allan Matssonin agilityrata. Kiva rata jossa oli muutamia haastavia paikkoja. Onneksi Hippi oli melko alussa, tuossa helteessä olisin taatusti unohtanut radan moneen kertaan jos olisi pitänyt pitkiä aikoja odotella.
Hippi nousi pitkästä aikaa seisomaan lähdössä, nousi tosin niin epävarman näköisenä ylös että luuli varmasti kuulleensa jo kutsun ;) Käskin sen kuitenkin takaisin istumaan, ei sieltä omin luvin lähdetä. Piste. Alun välistäveto onnistui hyvin. Samoin keinulle pysähtyi hyvin ja odotti kunnolla sen laskeutumista. Sitten napakka putkeen lähetys jota en todellakaan jäänyt katselemaan, lähtikö Hippi edes sinne. Onneksi irtosi hienosti ja itse pääsin hyvin liikkumaan kohti rengasta ja hyppyä johon tuli hieman huonosti ennakoitu valssi eikä Hipin hyppy ollut niin kääntyvä kun olisi ollut mahdollista. A:n jälkeen oli taas vaan pakko luottaa että Hippi irtosi muurille ja hypyille. Olin suunnitellut auttavani Hippiä keppien avokulmaan mutta sehän sai hirmuisen vauhdin hyppykaaresta eikä kauheasti kuunnellut vetoa vaan ampui ihan täysiä oikeaan väliin. Ajatteli varmaan että haloo, kyllä mä nämä osaan.Kepeillä leikkasin takaa ja jätin Hipin pujottelemaan jotta pääsin pussin jälkeen tekemään valssin ja pyörityksen hypyllä. Suurin osa otti hypyn toista kautta takaakiertona mutta tuo tuntui Hipin kanssa ja jatkon kannalta parhaimmalta ratkaisulta. Puomilla teki suht nopean kontaktin mutta lähti inasen ennen käskyä... No, puomilta putkeen ja kolmen esteen loppusuoran jälkeen oli nolla totta! Ja rata tuntui tosi hyvältä! Jäähdyttelylenkin jälkeen vein koirat uimaan. Kävin itsekin kahlailemassa ja se kyllä virkisti kovasti! Tuo aamun rata oli samalla karsinta avoSM-finaaliin jonne pääsi 3-luokasta 25 parasta. Tulostaululla selvisi että Hippi sijoittui toiseksi! Melko siistiä koska koiria kuitenkin oli 116 :) Olin alkuun päättänyt etten osallistu finaaliin kuumuuden takia mutta uimisen jälkeen Hippi vaikutti varsin tyytyväiseltä häkkituulettimin "ilmastoidussa" häkissä nukkuessaan joten päätin kuitenkin lähteä radalle.

Finaalirata oli hauska ja siellä oli myös pöytä. Onneksi muutamissa treeneissä tämä ihme on ollut joten oletin Hipin sen osaavan. Juoksujärjestys oli käänteinen joten saimme odottaa vuoroamme ihan loppuun asti. Hassua, mutta kisa ei jännittänyt lainkaan. Ennemmin oli sellainen "pääsis jo radalle"-fiilis. Alku meni radasta hyvin muta taivas varjele, mikä loikka keinulta >:/ Nytkähdin itse vähän eteenpäin jonka Hippi näköjään tulkitsi luvaksi poistua esteeltä. Minkäs teet, virhe mikä virhe. Puomilla yritti taas fuskata eikä laittanut tassuja maahan. Muuten juoksi puomin kyllä nopeasti ja tasaista vauhtia mutta vaadin silti tassut maahan asti kun kerta virhe oli jo alla. Pöydälle vähän varmistelin vaikka olisi ollut järkevämpää katsoa, pysähtyykö varmasti kovemmasta vauhdista. Pöydän jälkeisellä hypyllä niistosokkari käänsi Hipin hirmu hyvin enkä ohjannut sitä seuraavaa hyppyä tarpeeksi huolellisesti joten siitä kielto ja hylky kun jatkoimme matkaa. Finaalin jälkeen koirat taas uimaan, onneksi uimapaikka oli niinkin lähellä!

Tässä nollarata ja finaalirata

Pienen nukkumatauon jälkeen oli vielä vuorossa KV-agilityrata. Täytyy sanoa että noilla ranskalaisilla tuomareilla oli tosi kivoja ratoja, vähän vaihtelua! Tässä suurimman pähkäilyn aiheutti keppien jälkeinen elämä. Toiselle puolelle olisi ollut hyvä päästä mutta leikkauksesta olisi tullut tositosi tiukka enkä sitä sitten uskaltanut miettiä. Onneksi Anu R keksi persjätön hypyn jälkeen ennen keppejä joten se oli meidänkin valinta.

Alussa sai olla tosi tarkkana että muisti peruuttaa kakkoshypyn jälkeen tarpeeksi ja antaa tilaa suorittaa kolmoshyppy. Muurin jälkeen en kääntänyt Hippiä tarpeeksi vaan huusin putkeeeen. Ja Hippi näki puomin alla olevan putken jonne meinasi lähteä mutta kääntyi kuitenkin takaisin ohittaen samalla oikean putken. Tästä siis kielto. Keppien kohdalla persjättö toimi ja Hippi haki tosi hienosti kepit. Mutta sitten taas otin vähän sivuetäisyyttä ja turhan voimakkaasti rykäisin kohti putkea ja vedin Hipin pois kepeiltä. Hämmästyin itsekin omaa ratkaisuani jatkaa rataa, olisi vaan pitänyt tehdä kepit uudestaan treenin takia. Puomille haki hyvin ja juoksi itse hyvin alas vaikka olin hieman jäljessä takaaleikkauksen takia. Rata oli tosi pitkä, 200m ja radan lopussa huomasi miten oma nestetankkaus oli jäänyt aivan liian vähäiseksi, voimat hiipuivat melko lahjakkaasti. Ennen keinua olevale takaakierrolle huitaisin Hipin hyvin epämääräisesti ja jäin vain katsomaan että vau, se oikeasti luki mun ajatukset ja meni oikein :D Keinulle pysäytin kunnolla ja pidin siinä samalla kehuen. Täytyy olla nyt tosi huolellinen keinun kanssa, lentokeinut ei oo kauhean turvallisia koiralle...

KV-kisa

Huh, eka kisapäivä oli onnellisesti pulkassa yhden nollan ja kahden hylyn kera. Illalla tuli vietettiä tovi jos toinenkin järvessä. Vesi oli ihanan lämmintä eikä sieltä olisi millään malttanut tulla pois. Samaa mieltä oli Hippikin.

Sunnuntaina oli vuorossa epäviralliset joukkuekisat. Hippi kisasi Neron, Ässän ja Riinan kanssa "Liian hapokasta"-joukkueessa. Tälläkin kertaa oli onni myötä ja starttasimme ihan alussa. Hipillä oli vielä onni aloittaa joukkueessa, ekalla kun on mahdollisuus jättää koira lähtöön muiden ottaessa lentävät lähdöt. Rata oli ihanan helppo eikä Hipin kanssa ollut suurempia ongelmia, tuloksena ripeä nolla. Puomista olin niin kovin iloinen, se oli nopea :) Tota nopeammaksi en sitä varmaan tule saamaan mutta tuo suoritus riittää! Pääasia olisi ettei se himmailisi yhtään alastulolla vaan juoksisi samaa vauhtia alas asti. Mutta jösses, miten paljon sitä ehti hölöttää ton radan aikana! Tuletuletulemenemenemenetuletule! Luulis Hipillä jo leikkaavan kiinni tollaseen jatkuvaan käskytykseen :D Täytyis varmaan vähän ryhdistäytyä... Joukkueella oli vähän huonoa tuuria kun Hannalta putosi vahingossa namipussi puomin eteen ja kolmantena juossut Nero sen luonnollisesti siitä bongasi. Epävirallinen kisahan tämä on joten tuloksilla ei niin väliä ja päästiin kuitenkin sijalle 15 kaikkien mutkien kautta.

Joukkuekisa

Oman suoritusvuoron jälkeen kipattiin jälleen kerran koirat uimaan, katseltiin vähän vielä kisoja ja sitten lähdettiin ajelemaan kohti kotia. Koirat nukkuivat koko matkan enkä viitsinyt sitten edes pysähtyä missään. Rankka reissu mutta niin hauska :)

Tänään olin aporttikoirahallilla ottamassa viimeiset treenit ennen karsintoja. Alkuun pussin kautta avokulmaan kepeille, ekalla kerralla Hippi juoksi kakkosväliin joten ihan hyvä oli tätä kokeilla. Sen jälkeen tein keinua ja yritin kaikin mahdollisin tavoin saada Hippiä tekemään virhettä mutta ei! Juoksin ihan vieressä, pysähdyin ja samantien kiihdytin uudestaan mutta Hippi jäi joka kerta keinulle ja oli just sen näköinen että ootas hetki, mun täytyy venata että tää keinu on maassa ennen kuin voin lähteä, you know. No, tietääpä mitä treenata sitten kisoissa... Paljoa ei viitsinyt hinkata, puomia vielä palkkailin ja muutaman hyppykuvion tein ja se oli sitten siinä. Nyt Hippi saa uida ja lepäillä ennen karsintoja. Ja uida ;)

HauOpen

2011-07-06T23:33:00.002+03:00

Hippi pääsi tänään kokeilemaan Laamasen Miian rataa HauOpeniin. Oon jostain syystä vältellyt aktiivisesti kyseisen tuomarin ratoja koska olen pitänyt niitä varsin hankalina :P No koska tämä samainen tuomari tuomaroi karsinnoissa, oli syytä käydä kumoamassa tämä sen-radat-on-liian-vaikeita-meille-ajatus. Tavoitteena oli tehdä nolla. Vaikka huonokin sellainen. Aika lähelle päästiin tavoitetta, parin metrin päähän sivusuunnassa. Päivä oli hirmu lämmin joten kiikutin koirat töiden jälkeen uimaan ja sitten vasta lähdettiin Purinalle. Lämmittelylenkillä oli melkoinen shelttilauma kun mukana oli Karo, Maiju ja Jenna sheltteineen :)

Rata näytti kaikenkaikkiaan tosi kivalta. A:n jälkeinen hyppy oli vähän keljussa kulmassa ja A:n alla olevan putken jälkeinen sarja aiheutti myös hieman mietittävää, lähinnä sen takia että mihin ja miten ehtii. Hippi oli melko lopussa joten ehdin hyvin puuhastella Hipin kanssa ennen rataa. Lähdössä olen nyt kiusannut Hippiä ja hiipinyt ennen tule-käskyä. On oikeasti hauska nähdä kuinka Hippi melkein pidättää hengitystä jotta varmasti kuulee käskyn, jokainen lihas valmiina ponkaisemaan matkaan :D Rataantutustumisessa mietin pitkään otanko kepeille viennin valssilla vai vedolla ja takaaleikkauksella. Päädyin jälkimmäiseen, pelkäsin että huonosti ajoitettu valssi toisi kepit liian yllättäen Hipille. Veto kuitenkin onnistui hyvin. Kepeillä käskytin aika voimakkaasti samalla kun otin sivuetäisyyttä, muistissa Riksun kisat jossa Hippi järi kepit kesken. Nyt kuitenkin pujotteli varmasti loppuun asti. Pituuden jälkeen bongasi A:n hienosti vaikka putki oli todella tyrkyllä. A:n jälkeen oli vähän pakko tehdä pakkovalssi, eivät ole meidän vahvinta alaa. Puomiin olen tyytyväinen :) Tuosta en taida sitä kauheasti nopeammaksi saada mutta tuo vauhti saa nyt riittää.

En tiedä mikä järki oli suunnitella takaaleikkaus A:n alla olevalla putkella. Olisin ihan hyvin ehtinyt valssata tai tehdä persjätön mutta päätinkin leikata ja se hieman hankaloitti jatkoa koska Hippi ehti putkesta ulos melko livakasti. Sarjaeste meni niin räpiköiden kuin olla ja saattaa joten pakka sitten hajosi keinulla josta kielto. Hippi sinkosi sivuun hypylle mistä sain sen vielä ongittua pois. Teki keinun kyllä hirmu hyvin mutta uskon kiellon vaikuttaneen siihen kun eteneminen oli jo katkennut. Pöh. Ei me kyetä noita nollia näköjään tekemään väkisin :D Muutenkin nollaprosentti on ollut melko heikko viime aikoina vaikka olin laittanut tämän vuoden tavoitteeksi edellisvuosia huomattavasti paremman prosentin. Onneksi tavoitteita voi aina muokata :P

Karjaa 3.7

2011-07-03T23:21:00.002+03:00

Vetskumummot olivat taas ilmoitettu ilmaisiin näytelmiin, tällä kertaa Karjaalle. Olin lupautunut myös töihin kyseiseen tapahtumaan joten tämä tiesi taas aikaista aamuherätystä sillä paikalla piti olla jo seitsemältä... Niin masentavaa. Aamupäivä meni kohtuullisessa säässä, pilvet pitivät lämpötilan suht siedettävänä. Tarkastelin rokotuksia ja sheltit saivat lepäillä varjossa. Vähän ennen shelttikehää pääsi aurinko valloilleen ja perinteinen hiostava helle saapui Sisu-areenalle. Olin hieman viime tipassa taas kehän laidalla joten mummelit valmisteltiin pikatahtia kehään. Pahimmat solmut auki turkista ja kehään ;) Sheltit arvosteli Marjatta Pylvänäinen-Suorsa, varsin mukava täti joka kohteli koiria himu nätisti. Vetskunarttuja oli alunperin neljä ilmoitettua mutta loppujen lopuksi Kirppu ja Panda kilpailivat taas keskenään. Onneksi Tuomisen Satu auttoi esittämisessä, kiitos siitä :) Olin pitkään sitä mieltä etten vie Pandaa kehään sillä koira on lähestulkoon kalju ja tänäkin kesänä on jostain tuntemattomasta syystä taas laihtunut. Mutta koska olin jo raahautunut paikalle niin samahan tuo nakupetteri oli tuupata arvosteltavaksi. Panda arvosteltiin ensin ja sai ERIn. Tämän jälkeen pääsi tohkeileva Kirppu pöydälle. Helteestä huolimatta mummelilla oli taas into piukassa. Kirpun kanssa on vaan niin hauska käydä pyörähtelemässä kehässä, aivan v*tun sama mitä tuomari sanoo mutta harvemmin näkee noin pirtsakkaa 13,5 vuotiasta veteraania. Ja sitten kun pitää seistä, on Kirppu kuin tinasotilas asennossaan. Tästä suorituksesta Kirppupin arvioitiin erinomaiseksi (ihan kun en sitä tietäisi ;D )

Kilpailuluokassa oli sama marssijärjestys kun viime näyttelyssä, Panda voitti ja Kirppu toinen. Pandalle myös SA joten siitä jatkettiin suoraan PN-kehään jonne oli päässyt 6 narttua. Hyvin Panda pisti vielä nuoremmilleen kampoihin nakunakin ollen lopulta PN3 :) Koska urosvetskuja ei ollut, oli Panda myös ROP-veteraani. Koska päivä oli niin järjettömän kuuma, en kyllä ajatellut hetkeäkään jääväni isoon kehään vaan suorinta tietä koirat uimaan.

Tässä vielä tyttöjen arvostelut:

Kirppu
" Erinomaiset mittasuhteet. Hyvä koko, riittävä luusto. Kaunispiirteinen nartun pää. Hyvät silmät ja korvat. Oikea ylälinja. Hyvä rungon syvyys. Riittävästi kulmautunut. Liikkuu tasapainoisesti, liikkeessä selkä hieman painuu"

Panda
" Erinomaiset mittasuhteet. Hyvä koko, riittävä luusto. Hyvä pään kiila. Kuono jo hieman kuivunut (juu, siitähän se kapea kuono-osa johtuukin Pandalla :P). Hyvät korvat, pyöreähköt silmät. Erinomainen ylälinja. Riittävä rungon syvyys. Tasapainoinen raajarakenne. Liikkuu ja esiintyy ryhdikkäästi. Hyvä karvapeite (hehheheee, onneks näistä arvosteluista ei tarvitse maksaa kun pääsevät ikänsä puolesta ilmaiseksi!)

Huh, kolme näyttelyä jo tänä vuonna takana, tässähän ollaan ihan hurjaksi ruvettu! Tosin tänään taas mietin pitkään ja hartaasti koko näyttelytouhun järjettömyyttä. Joku ylitärkeä, omasta mielestään sikatärkeä tuomari arvostelee koirien ULKOnäköä verrattuna johonkin rotumääritelmään jota kuitenkin tulkitaan ihan oman maun mukaan. Ja parhaassa tapauksessa omistajat muodostavat mielipiteen omasta koirastaan näiden arvostelujen perusteella. Juu, voi sitä rotumääritelmää itsekin opiskella ja sitä kautta muodostaa oma mielipide millainen olisi rodun ihannetyyppi ja millainen on oma koira siihen verrattuna. Mullehan nuo arvostelut eivät juuri mitään merkkaa, tiedän varsin hyvin omien koirieni heikkouden ja vahvuudet. Välillä sitä miettii että miksi näyttelyissä pitää sitten käydä. Nooo, ainakin näkee tuttuja. Ja voi kenties shoppailla koirajuttuja. Ja... Ööö. Koirat tykkää syödä nameja kehässä :D Parissa näyttelyssä olen saanut maininnan rehottavista tassukarvoista ja yhdessä tuomari itki Kirpusta irtoavien karvatupsujen takia joita en ollut harjannut pois joten ihan kauhean vakavasti en tätä harrastusta osaa ottaa. Hyväkuntoiset vetskut on tosin asia joita ylpeydellä tuon mieluusti esille.

Oleta, älä ohjaa!

2011-06-26T22:56:00.002+03:00

Tällä periaatteella mentiin tän vuoden perinteiset Juhannuskisat. Radat olivat kivoja, koira toimi hyvin mutta ohjaaja onnistui silti sössimään molemmat radat. Ah, niin taidokasta! Eka rata oli Minna Räsäsen agilityrata, mukava rata jossa oli kuitenkin tarpeeksi haastetta. Alussa mietin vähän kakkoshyppyä, siinä oli pakko jarruttaa koiraa tai kaarros leviäisi pahemman kerran. Hipillä on vaan ollut nyt paha tapa tiputtaa rimoja tällaisissa hidastuskohdissa. Alku kuitenkin meni tosi hyvin, Hippi reagoi hienosti pieneen rytmitykseen ja hyppäsi hypyn hirmu pienellä kaarteella. Kepeille vedin taas ihan turhan paljon, Hippi olisi taatusti ampunut oikein sisään vähemmälläkin varmistelulla. Keppien jälkeen oli kuvio jota rataantutustumisessa hieman mietin, siinä olisi ollut mahdollisuuksia virheisiin joita ei nyt kuitenkaan tullut. Ihme ja kumma :D Puomi oli taas vähän sellainen hitaanpuoleinen. Nopeammat vapautukset eivät ole tuoneet toivottua vauhtia, jotain muuta tarttis nyt keksiä treeneihin. Kahden putken jälkeen tuli kiva pikku suora jossa tuli hieman kiire. Suoran jälkeen oli taas kökkövalssin paikka ja sen jälkeen jäi yksi askel ottamatta ja Hippi hyppäsi toiseksi viimeisen aidan väärinpäin. Olisi kannattanut vähän ohjata eikä olettaa että tuo avuton huitaisu olisi kertonut koiralle tarvittavan infon. Hippi ei kuitenkaan tiennyt missään vaiheessa että rata ei mennyt numerojärjestyksen mukaan, koira oli hieno ja teki juuri ohjauksen mukaan.

Toinen rata oli Anne Saviojan hyppis. Erittäin kiva rata! Jossain vaiheessa alkaa aina miettimään että miten tällaisia kivojakin ratoja voi hyllyttää tähän tahtiin! Radan ensimmäinen hieman mietittävä kohta oli muurin jälkeinen takaakierto jonne tultiin järjettömän vauhtikaaren jälkeen. Hippi onneksi irtosi putkeen niin hyvin että pystyi jo hyvissä ajoin lähteä ohjaamaan tätä kohtaa. Sitten putken jälkeen oli ihan perushyppy-hyppytakaa-kuvio jossa vain oletin iloisesti että kyllähän Hippi nää osaa. Ja periaatteessa epäilemättä osaakin mutta joskus vaan tarvitsisi vähän ohjaajan tukea ratkaisuilleen. Tästä käsittämättömästä ohjauskällistä huolimatta jatkoimme taas rataa kuin ei mitään olisikaan tapahtunut, koiran ei todellakaan tarvitse luulla tehneensä jotain väärin. Jos olisi vähän tsempannut molemmilla radoilla, olisi tuplanolla ollut paljon lähempänä.

Tässä molemmat radat, hyvin zoomattuina ;)

Kisoista lähdimme kaverin mökille. Siellä grillailtiin, pelailtiin ja koirat pääsivät uimaan. Hippi tykkäsi kovasti. Panda ja Kirppu kävivät vain dipattuina järvessä. Lauantaina käytiin pitkä lenkki ihanissa maisemissa, koirat nauttivat! Mökiltä ajoin toisen kaverini luokse katsomaan viikon ikäistä minihevosvarsaa, voi jösses että oli suloinen :) Harmi, ettei ollut kameraa mukana... Panda-raukka oli aivan kauhuissaan vaikka pieniähän nämä heposet olivat. Se kun on kerran joutunut juoksemaan hevosen edellä tallille kun putosin selästä ja heppa läks :P Tämän jälkeen en myöskään saanut sitä enää hevoslenkeille mukaan. Kirppu on kaikista eläimistä yhtä kiinnostunut, haluaisi tehdä lähempää tuttavuutta ja heiluttelee häntää korvat tötteröllä. Hippi olisi halunnut kovasti käydä katsomassa varsaa mutten päästänyt sitä kovin lähelle, tamma olisi tuskin tästä riemastunut.

Tänään käytiin vielä uimassa ja vähän treenaamassa hallilla. Hippi teki lähinnä puomia, pidin sitten namialustaa siellä alhaalla jotta sain vauhtia lisää. Tästä täytyisi keksiä vielä seuraava askel, tuskin tuo kauhean pitkälle kantaa tuollaisenaan.

SM 2011

2011-06-22T21:33:00.002+03:00

Mielikuvituksellinen otsikko mutta kertonee kuitenkin tarpeeksi :) Kisat tulivat ja menivät, kohtuuhyvä fiilis jäi jäljelle. Koiruuteen olen tyytyväinen, se teki hyvää työtä. Lauantain joukkueradalla tehtiin ihan hyvä nolla jolla KKK:n joukkue siirtyi johtoon. Vielä kolmannen koiran jälkeen johtopaikka piti mutta harmillisesti ankkurikoira hylkääntyi väärään putkeen joten loppusijoitus oli viides. Ja kyllähän viides sija on hyvä mutta luonnollisesti sitä oli ehtinyt jossitella vaikka ja mitä mutta tätähän tää agility on :) Tässä koko joukkueen suoritus, Hippi juoksee toisena koirana

Kisojen jälkeen ajeltiin kotio, en ottanut majoitusta viikonlopulle kun matka ei ollut tuon pidempi. Sai koirat ainakin nukkua tutussa paikassa. Ainoa mikä vähän riipi, oli aikaiset herätykset mutta siitäkin selvittiin ;) Minien hyppärin tuomaroi Anne Huittinen. Rata näytti ensin hankalalta, sitten mielenkiintoiselta ja lopulta ihan hauskalta. Etukäteen hankalimmalta kohdalta näytti renkaan jälkeinen elämä. Siihen oli vain runtattava valssi vaikka tiesin ettei se kauhean ketterästi onnistuisi. Muuten rata tuntui ihan suoritettavalta, tarkkana sai olla koska ahdasta oli. Hippi onneksi ei ole mikään esteille sinkoilija, yrittää kyllä aina ymmärtää parhaansa mukaan ohjausta. Vuoromme oli numerolla 74 joten hetken aikaa saatiin odotella enne radalle pääsyä. Kun päästiin lähtökarsinoihin, keksi Hippi uuden paikan odotella starttia ja keikkui mun olkapäillä kun olin kyykyssä keskittymässä. Kaipa sieltä näkyi paremmin radalle :D Lähdössä olo oli harvinaisen varma, koirakin oli ihanan tyyni. Mikäli tyyni nyt ylipäätään on sana millä Hippiä voi kuvata missään tilassa ;)

Kakkoselta kolmoselle Hippi vähän kaarratti, otin sen varman päälle kun ei olisi eka kerta että ohjaan tuollaisissa kohdissa hypyn ohi. Renkaan jälkeen rynttäsin sen kökkövalssin ja pituuden jälkeen takaaleikkaus. Kepeille haki hienosti keppien jälkeinen valssi oli myöhässä kun Riihimäen kisoista takaraivoon jäänyt keppien keskeytys pakotti vähän varmistelemaan. Putken jälkeen kääntyi jostain hassusta syystä väärään suuntaan, teki pienen pyörähdyksen ja bongasi taas oikean reitin. Lopun hyppyhässäkkä meni pienillä teillä, siitä putkeen ja loppusuora. Maalissa ehdin hehkuttamaan nollaa ja lähdin hyvillä mielin jäähdyttelemään koiraa. Lenkiltä tullessa kävin kurkkaamassa tuloksia ja hämmästys oli suuri kun Hipille oli merkattu 5. Kukaan ei osannut sanoa, mistä virhe tuli kunnes Karo tiesi sanoa että pituudelta se oli tullut, kosketusvirhe. No mutta, eihän siinä mitään. Se oli tuomarin arvio tilanteesta ja that´s it. Videolta yritin tihrustaa tilannetta mutta ei tuosta kulmasta näy mitään ihmeellistä. Palikka ei heilahda eikä koiran hypyssä näy mitään erilaista joten ehkä sen takakynsi oikesti rapsahti esteeseen. Kisat loppus sit siihen :D Tässä Hipin hyppäri

Jäätiin kuitenkin katsomaan minien finaali koska kärjessä oli niiin paljon hyviä koirakoita pienillä eroilla. Ja finaali olikin ihan järkyn jännä näytös missä tehtiin toinen toistaan parempia suorituksia! Voittajat olivat kyllä todella mitalinsa ansainneet :) Onnea kaikille roppakaupalla, mahtavia koirakoita!

Laitetaan tähän väliin mummo-osaston kuulumisia. Pandan jokakesäiset mysteerioireet palasivat tänäkin vuonna... Koira kutisi, raapi pohjavillat irti, laihtui ja menetti lihaksiaan. Koska oireisiin ei löydy mitään järjellisempää syytä kuin joku siitepöly tms kevään tuliainen, pistettiin koiruus lyhyelle kortisonikuurille. Onneksi se tehosi nopeasti ja kutina lakkasi lähes samantien. Nyt kun annosta on jo pienennetty, on Panda edelleen kutiamaton :)

Kirppu kävi viime torstaina sydänkontrollissa sillä se oli alkanut taas yksimään, etenkin öisin. Olin jo ehtinyt panikoida kaikki mahdolliset vaihtoehdot keuhkokasvaimista lähtien joten halusin että otetaan röntgenkuvat. Sydämen sivuääni kuului vähän selkeämmin kuin vuosi sitten mutta onneksi kuvissa ei näkynyt mitään mörköjä :) Sydän oli aavistuksen laajentunut mutta ei mitenkään pahasti. Hengitysäänet olivat paikoittain aavistuksen voimistuneet joten nesteenpoistolääkitystä nostettiin hieman. Nyt viikon jälkeen on yskä selvästi vähentynyt :)

Loppuun vielä pari kuvaa Hipistä SM-kisoista. Ei mikään ihme jos pituuteen rapsahtelee, Hipin hypyt kun ovat melko tarkkaan mitoitettuja. Ylimääräistä ilmatilaa ei harrasteta. Tuo Hipin tapa pitää tassuja ristissä hypätessä on myös melko huvittava :)

Huh hellettä

2011-06-11T21:31:00.006+03:00

Jopas on ollut kiirusta kun ei blogiinkaan ole ehtinyt kirjuutella. Sitä on joko iltavuorossa tai aamuvuorossa niin että illalla on menoa. Tarttis kovasti lisätunteja vuorokauteen :D Jos nyt viikkoa lähtee rullaamaan taaksepäin niin viime lauantaina oltiin siis Turussa Koirakondiksessa pitämässä temppukoulua. Paikalle oli tullut monia innokkaita ja taitavia koirakoita joita oli ilo kouluttaa. Hippi toimi esimerkkikoirana ja vaikka päivä oli kuuma, ei virtapiiriltä loppunut into. Tauoilla kävi hyppäämässä laiturilta veteen ja sitten jaksoi taas touhuta. Virtaa ei vähentänyt edes ennen temppukoulua pidetyt agilitytreenit. Treenit tosi vähensivät ohjaajan hetkittäistä uskoa omiin kykyihinsä ohjata koiraa. Heti kun on vaikeampi rata kyseessä, tulee sellaisia ohjausratkaisuja että itkettäis ellei naurattais. Tosin ei aina kyllä naurattanutkaan. Kaiken lisäksi häiritsen edelleen koiraani hypyillä huutamalla tuletuletule tai muuta yhtä typerää. Jos ohjais kunnolla, ei tarttis huudella koiraansa mukaan. Ehkä pitää vain hyväksyä tosiseikka että meidät on luotu helpoille radoille. Tästä huolimatta Hippi on ilmoitettu SM-kisoihin, jos vaikka päästäisiin useampi este kuin viime vuonna missä ohjaaja unohti radan...

Sunnuntaina oltiin Lohjalla ryhmänäyttelyssä Kirpun ja Pandan kanssa. Nyt kun Panda on 10, se pääsee jokaiseen näyttelyyn mikä vain on ilmainen ja ajankohta on sopiva ;). Tuomarina Lohjalla toimi Hilkka Salohalla. Vetskunarttuja oli paikalla peräti kaksi kipaletta, siis Kirppu ja Panda :D Panda oli ensin arvosteltavana ja koska paikalla oli myös harjoitusarvostelija, koirat syynättiin varsin huolella läpi. Tuomari piti Pandasta mutta selitti tohkeissaan tälle harjoittelijalle kuinka Pandan etuosan ei pitäisi antaa myöden noin upeisiin liikkeisiin. Pandallahan on suora etuosa mutta se liikkuu niin että siinä voisi helposti haksahtaa luulemaan rakennetta paremmaksi ellei sitä kunnolla kopeloi. Suorahkosta etuosasta ja kevyestä kuono-osasta huolimatta tuomari katsoi Pandan ERIn arvoiseksi. Seuraavaksi oli Kirppu arvosteltavana ja tuomari huomautti kevyistä korvista mutta totesi niiden olevan riittävästi taittuneet. En todellakaan jaksa ottaa stressiä Kirpun korvista, ne pysyy muutaman sekunnin alhaalla kun niitä vähän taittaa. Se saa luvan riittää. Kirppu sai myös ERIn joten molemmat pääsivät kilpailuluokkaan jossa Panda oli ykkönen SA:n kera. Koska urosvetskuja ei ollut, oli Panda myös automaattisesti ROP-veteraani! Paras narttu-kehässä oli reilut kymmenen koiraa. Panda pääsi jatkoon ja oli lopulta PN4. Tuomari sanoi että jos olisi pelkkiä liikkeitä arvosteltu, olisi Panda voittanut :) Tässä mummeleiden arvostelut.

Kirppu " 13 vuotias ikäisekseen hyväkuntonen, kooltaan ja mittasuhteiltaan erinomainen narttu. Hyvä pään kiila. Erinomainen täysihampainen purenta, silmät ja riittävästi taipuvat korvat. Hyvä kaula ja ylälinja. Hyvä eturinta ja runko. Niukasti kulmautunut edestä, riittävästi takaa. Lyhyt häntä. Liikkuu ikäisekseen erinomaisesti. Kunniaksi onistajalleen"

Panda "Kooltaan ja mittasuhteiltaan oikeanlainen, ikäisekseen hyvin säilynyt veteraani. Kuono-osa saisi olla täyteläisempi ja pyöreämpi. Hyvä purenta, silmät ja korvat. Hyvä kaula joka saisi liittyä runkoon kauniimmin. Hyvä selkälinja, riittävä eturinta. Hyvä rintakehä. Niukasti kulmautunut edestä, hyvin takaa. Hyvä luusto. Kaunis karvapeite. Liikkuu erinomaisesti eikä ikä näy liikkeessä"

Pandan kanssa jäätiin vielä isoon kehään mutta sieltä ei sijoitusta enää herunut, isommat koirat olivat valttia :)

Näyttelystä jatkoimme suoraan uimaan ja sieltä Hipin agilitytreeneihin. Tehtiin pientä radanpätkää jossa oli taas hieman vino lähestyminen puomille ja Hippi heittäytyi taas epäileväiseksi. Se ei selvästikään pitä seuramme uudesta lautapuomista josta on karhennus suurimmalta osin jo kulunut pois. On selvästi jo liukas. En lähtenyt stressaamaan koiraa asialla vaan jätimme kylmästi puomitreenin pois. Sen verran tein puomia että kävin kokeilemassa pihalla olevaa, erilaista puomia eikä siinä ollut mitään ongelmaa. Tuo liukkaus on asia josta Hippi ei selvästi pidä ja sen kanssa eletään.
Keskiviikon treeneissä teimme ihan pientä radanpätkää mutta kädet oli sidottu kuminauhoilla housunlenkkeihin kiinni jotta käsien heiluminen oli estetty. Ja kas kummaa, Hippihän kulki erinomaisesti ihan ilman huitomistakin! Todella omistuista! Tälläkin radalla olisi ollut puomi mutta jätimme sen väliin. Tässö vaiheessa vuotta en halua että Hippi alkaa arkomaan puomia.

Tänään oltiin Riihimäellä kisaamassa. Kisat alkoivat kahdeksalta joten se tarkoitti toosi aikaista herätystä... Molemmat radat olivat Ritva Herralan käsialaa. Ensin kisattiin agilityradalla jossa lähinnä mietin keppien jälkeisiä hyppyjä. Tuollainen kuvio on ihan omiaan sille että onnistun ohjaamaan Hipin ohi. Kakkoshypyn jälkeen vähän valahti mutta kolmosen hyppäsi tooosi tiukasti. Puomi oli hyvä paitsi että olen näköjään alkanut hoputtaman sitä heiluttamalla kättä. No, ainakin Hippi juoksi nopesti alas josta vapautin sen samantien kun tassut osuivat maahan. Mutta sitten puomin jälkeinen rima putosi! Hitsi, oli ties kuinka mones rima tänä vuonna, ainakin 6 tullut jo alas :/ Rimoja on pudonnut selkeästi kohdissa joissa hidastan sitä ennen hyppyä. Ehkä teen jotain erilaista, koiran kun pitäisi olla kauttaaltaan kunnossa... Rima harmitti sen verran että jätin sen kepeille yksin kun liikuin jo kohti seuraavaa hyppyä. Yleensä olen käskyttänyt Hippiä jos se jää yksin kepeille mutta nyt en sanonut mitään joten vika väli jäi pujottelematta. Jos jotain hyvää pitää sanoa niin se keppien jälkeiset kaksi hyppyä meni hyvin vaikka olin alkuun varma että siinä kosahtaa. Täytyy vielä mainita tuo puomin alla olevaan putkeen lähetys. Jostain täysin käsittämättömästä syystä huusin siinä kepit ja vaikka ohjaus vei putkeen, juoksi Hippi ohi ja putken taakse koska oli täysin varma että jallitan sitä ja sen täytyy etsiä käskyllä oikea este :) On se välillä kiltti!

Hyppäri oli ulkokentällä ja siellä olikin jo melko helle vaikkei kello ollut edes puolta kymmentä. Alun olisin normaalisti ottanut pyörittämällä mutta nyt päätin näyttää merkkaamalla. Ainoa vaan että merkkaus tuli hieman myöhässä ja Hippi oli jo lähes hyppäämässä kakkoshypyn väärinpäin kunnes sain sen viime hetkellä kääntymään. Jotenkin taas oletin että kyllä se nyt mun asennosta arvaa mitä pitäisi tehdä :D Ja jos ei siitä, niin viimeistään ajatuksia lukemalla ;) Ja sitten taas, renkaan jälkeinen rima tippus. Voi aargh. Huusin kyllä taas tuletule kun Hippi hyppäsi joten tätä kannattanee yrittää muuttaa omassa ohjauksessa... Kun olin saanut Hipin toiseen putkeen, tuli hetkellinen black out kunnes muistin lähteä ohjaamaan hypyn takaakiertoon. Tuo kohta töksähti täysin joten siinä tuli sitten hieman kiire. Onneksi Hippi irtosi putkiin hyvin joten loppurata rallateltiin puhtaasti maaliin. Tulokseksi siis 5.

Tässä radat

Kisoista ajoimme suoraan työkaverini luokse jonka kanssa lähdettiin Haukilahden rannalle uittamaan koiria. Koirat ei ole koko viikkona paljoa muuta lenkkiä tehneet kuin uimista ja lammella riekkumista. Mutta tuo Haukilahti oli tosi makea paikka! Päästiin ihan reunaan missä ei ollut ollenkaan muita vaikka ranta oli muuten ihan tukossa. Välissä oli vielä pieni kaislikko joten saatiin olla aivan rauhassa. Vesi oli melko matalaa pitkälle joten itsekin pääsi kahlaamaan mereen niin että Kirpunkin sai suht vaivatta hilattua viilemtymään. Kyllä oli illalla väsyneitä koiruuksia kämppä täynnä :)

Hipin lempparipäivä

2011-06-03T23:01:00.002+03:00

Voiko pieni sheltti muuta toivoa kun aamulla aamulla lammessa pulikoimista ja illalla agilitykisoja? Hippi on päässyt nyt lähes joka päivä uimaan ja voi sitä riemua mikä siitä irtoaa. Eilen käytiin ensin isäni luona järvipulikoinnilla ja sieltä lähdettiin Janakkalaan agilitykisoihin. Ratoja oli tarjolla kaksi kappaletta ja tuomarina molemmilla radoilla toimi Leena Rantamäki-Lahtinen. Hauskaa oli se, että radat olivat mukavan helppoja. Sellaiset kun sopii yleensä meille kauhean hyvin :P. Ekalla radalla alku vähän valahti kun renkaan jälkeen en saanut Hippiä kunnolla käännettyä. Muuten rata menikin ihan hyvin, eipä siinä tosin vaikeita kohtia ollutkaan. Ainoa "hankala" kohta oli kepeiltä muurille kun piti leikata takaa hyppy ennen muuria ja Hippi meinasi kääntyä liiankin hyvin. Sain sen kuitenkin tuupattua napakalla käskyllä muurille. Puomi oli ok, vähän hidas mutta maltoin silti odotella tassuja maahan asti. ja koska olin iloinen siitä että Hippi teki suht hyvän puomin, taputin käsiäni siinä vikan hypyn kohdalla jolloin Hippi kääntyi katsomaan mitä pelleilen ja pudotti siinä samalla riman. No, se oli ihan kohtuullista koska keinu oli huono ja siitä olisi pitänyt tulla 5. Olen joskus ennenkin tehnyt tämän saman virheen. Taitaa olla siis syytä treenata sitä että taputtelen käsiäni koska sellaista voi jatkossakin sattua vahingossa :D Helpompi siis opettaa koira sietämään kyseinen häirintä kun olettaa että ohjaaja oppisi olemaan taputtamatta...

Toinen rata oli myös hyvin helppo. Olin ainoa joka otti alun kehänauhan puolelta, kaikki muut menivät sisäpuolta pitkin ja joko valssasivat pituuden jälkeen tai leikkasivat sitä seuraavalla hypyllä. Itse ajattelin jättää Hipin suorittamaan yksin A:ta jolloin sain tarvittavan etumatkan että nappasin Hipin vain pituudelta mukaan. en tiedä olisiko pituudelta voinut pienempää kurvia tehdä, tämä tyyli onnistui Hipillä erinomaisesti. Keinu oli taas vähän surkea. tuo oli jotenkin painavan oloinen keinu jolloin Hippi hyppäsi aavistuksen liian aikaisin pois. Virheitä keinulta tuli tosi vähän suhteessa siihen miten huonosti sitä tehtiin noin yleisesti ottaen. Mutta tuomari päättää ja tällä kertaa emme virhettä saanut. Puomi oli taas tokavika este ja nyt Hippi tuli sen vähän nopeammin joten vapautin suht nopeasti. Nopeista vapautuksista huolimatta puomi on ollut koko kevään ihan älyvarma :) ihanaa, kun työ on tuottanut tulosta!

Tässä eiliset radat videolla

Tänään oltiin ensin työpaikan kanssa virkistyspäivää viettämässä Veikkolan ja Nuuksion metsäpoluilla. Tehtiin noin neljän tunnin lenkki johon sisältyi pieni evästauko lammen rannalla. Olin varustautunut Hipin lentolaukulla siltä varalta että matka olisi ollut kirpulle liian rankka mutta mitä viel, siellä teräsmummo paineli jonon kärjessä koko matkan eikä väsymyksestä ollut tietoakaan :) Ihanaa, kun mummeli on noin hyvässä kunnossa! Yhden rämeikön kannoin sitä kassissa ettei se väsyisi varvikossa hyppiessä ja vaikka Kirppu oli ekaa kertaa kassissa, oli se siellä niin rennosti että yksi huoli on poissa. Olen pitkään murehtinut sitä että mitäs sitten kun muori ei jaksa pidempiä lenkkejä enää tehdä. Nyt tietää että tuossa kassissa se matkustaa hyvinkin vaivattomasti jos ja kun joskus tarvetta siihen tulee. kotiin en raaski yhtä jättää yksin.

Lenkin jälkeen lähdettiin melkein suoraan Turkuun ajelemaan. Huomenna olen menossa opettamaan temppuja ja tänään oltiin vielä illalla treenaamassa pienellä porukalla koiratanssia. Hippi on kyllä ihme otus, vaikka takana oli jo rankka päivä, teki se intopiukeana töitä vaikka treenitkin venyivät pitkiksi! Eihän tuota väsytä mikään :D Saatiin apuja HTM-esitykseen kun olen itse niin surkea niiden tekemisessä... Katsotaan, saadaanko tätä nyt viilattua ja treenattua niin että päästäisiin tuossakin lajissa taas kisaamaan!

Päivänsankari-Panda

2011-05-31T11:33:00.004+03:00

BeautyQueen täyttää tänään pyöreitä! 10 vuotta plakkarissa, mahdoton ajatus mutta niin se vain on :D Ikinuori neiti painelee vielä entiseen malliin, mistään ei osaa ikää arvata ja hyvä niin.

(Jonkun tarttis näyttää saksia noille korvakarvoille, sunnuntaina kun olisi näyttelykin)

Ja muutama lause Hipistä vaikka tämä onkin päivänsankarin postaus. Eilen päästiin kokeilemaan VeKoRan kentälle puomia, ei ongelmia joten sunnuntain häröily oli joku tilapäinen mielenhäiriö :)

Onnistumisia ja ei-onnistumisia

2011-05-29T21:49:00.003+03:00

Ensi onnistumiset. Tai ainakin osittaiset sellaiset. Eilen kisattiin Purinalla Stadi Gameseissa kaksi starttia vaikka olin umpipuhki helvetillisen työviikon jälkeen. Perjantaina olin melko varma etten jaksa lähteä kisaamaan mutta päätin jättää päätöksenteon aamuun ja katsoa senhetkinen fiilis. Ja aamulla päätin siis lähteä matkaan. No, melkein saisi olla pää kainalossa että kisat jäävät väliin ;) Eka rata oli MM-tuomari Rolf Graber. Ihan hauska rata, vähän erilainen kuin muuten Suomessa. Jostain syystä rimat lentelivät Hipillä. Heti 2-rima alas, sitä en tosin radalla huomannut. Seuraavaksi 8-rima alas, tämän huomasin ja niinpä päätin kokeilla erilaisia ohjauksia kuin mitä olin suunnitellut kuten esim okserin jälkeistä älä-ohjaa-ollenkaan-ohjausta joka lopulta johti pituuden ohitukseen (todella kummallista) ja sitä kautta hylkyyn. Vikalla putkella olin ajatellut juosta mukana ja tuupata loppuun pakkovalssin mutta tuossahan oli mahdollisuus kokeilla sitä että jäinkin putken toiselle puolelle ja lähetin sieltä putkeen joka toimikin hyvin. Viimeiset esteet olivat melkoista siksakkia ja jossain vaiheessa olin jo melko sekaisin minne piti mennä mutta loppuun kuitenkin saatiin rämmittyä.

Agilityradan tuomaroi Ritva Herrala ja se oli varsin mukava rata. Suurin syy tähän oli että rata oli ihan todella helppo :P Radan "haastavin" kohta oli puomin jälkeen, onnistuisiko veto putkeen... Eipä siinä mitään, ihanaa mennä välillä tällaisia yksinkertaisempia pätkiä. Hipin rataan olin hirmu tyytyväinen. Koira teki pienet kaarteet, hyppäsi aivan siivekkeitä nuollen ja puomikin oli nopea :) Vapautin melko nopeasti sillä toiveissa olisi että Hippi sitäkautta nopeuttaisi alastuloa eikä jäisi himmailemaan liian ylös. Ainoa ongelmakohta oli keppien lopussa jossa Hippi näytti jäävän jumiin pohjan kanssa. Muuten tuloksena nopea nolla, ja jopa niinkin nopsakka että sillä voitettiin luokka :) Jihuu, ja vielä kovassa porukassa. Kannatti lähteä kisaamaan, vaikkakin vähän väsyneessä mielentilassa!

Tässä vielä viikonlopun radat

Ja sitten ei-onnistumisia. Olin tänään treenaamassa Hipin kanssa, kouluttaja oli estynyt tulemasta paikalle joten ajattelin ottaa vain kontakteja ja vähän putki-puomi-erottelua. Ulkona oli satanut joten Hippi oli märkä ja puomi liukas. Kerran lähetin Hipin vähän vinosti puomille ja se kiipesi sen hiukan räpistellen, johtuen liukkaudesta. No, koska Hippi on vähän alustavammainen, ei se enää suostunut menemään puomille. On tehnyt tämän kerran ennenkin siellä Veikkolan hallilla jossa on myös varsin liukas puomi. Jätin puomin kokonaan treenaamatta, harmitti että piti päästää koira niin huonossa kulmassa esteelle että tällaista pääsi tapahtumaan. Ja kyllähän moni muu koira olisi viis veisannut liukastumisesta mutta Hipissäkin on jotain huonoja puolia ja tämä on yksi sellainen ;) Kaikkea ei voi saada. Annetaan koiruuden nukkua pari yötä niin eiköhän puomikin taas onnistu.

Muotitietoiset shelttineidit

2011-05-25T21:04:00.004+03:00

Koirien värjäyshän on nykyään muotia maailmalla joten ei muuta kuin tuumasta toimeen! Väriksi valitsimme yhdessätuumin tällaisen keväisen tipunkeltaisen (joku voisi sanoa jopa kusenkeltaisen). Ja mikä parasta, käytetty väriaine on täysin 100% luonnonmukainen! Näin hieno lopputulos on saavutettu kostealla voikukkapellolla jossa sankarukset kaahottivat aamulenkillä. Kyllä tyttöjä kuvassa naurattaa, näkisivätpä vaan itsensä peilistä. Silloin taatusti itkettäisi.

Ja kyllä, Hippi + Panda ovat todellakin käyneet jo pesulla :D Ei muuten lähtenyt ihan kauhean helpolla tuo väri.

Kuvapläjäys

2011-05-24T21:14:00.012+03:00

Sain vihdoinkin taas kameran lainaan joten sai taas muutamia päivitettyjä kuvia tytöistä. Muuten ollaan eletty melkoista hiljaiseloa. Hippi kävi tiistaina Laioksella hoidossa. Nyt ranka oli suora ja koira muutenkin hyvässä kunnossa. Ihan pieniä jumeja oli etuosassa mutta ne saatiin hoidon aikana pois. Parin lepopäivän jälkeen on Hippi päässyt taas melkein joka päivä uimaan. Panda käy pieniä uimalenkkejä mutta Kirppu pysyy visusti rannalla.

Treeneissä ollaan käyty vähän turhan epäaktiivisesti. Isoja kisoja tulossa ja tekemistä kyllä olisi. Tosin töissä on kiireistä, ylitöitä kerääntyy eikä vuorokaudessa tunnu aina tunnit riittävän... Sunnuntaina päästiin kuitenkin liitelemään mutta treenikerta oli lähinnä säälittävä. Rata oli suht vaikea eikä me osata kuin helppoja ratoja :D Lisäksi onnistuin unohtamaan radan kahdesti!! Harvinaista ja todella ärsyttävää. Kunnollisia onnistumisia ei treenin aikana saatu aikaiseksi joten aika mälsä fiilis jäi. Täytyy yrittää tsempata lauantaina kun mennään Purinalle kisaamaan.

Tässä pieni kuvapläjäys shelttityttöjen kevätriehoista.

Parannusta nollaprosenttin

2011-05-16T22:43:00.003+03:00

Olen jossain vaiheessa tavoitteita määritellessäni suunnitellut että jonkinsortin nollatulosvarmuus olisi ihan hyvä asia. Vaikka ei ihan aina niin edes joskus. Hipin kanssa on jo jonkinaikaa ollut olo että ihan pahimmat kaaos-radat ovat vähentyneet rutkasti mutta silti tapahtuu liian paljon yllättävän typeriä ohjausvirheitä jotka estävät nollatulokset muuten sujuvilta radoilta. Noh, lauantaina saatiin onneksi vähän parannusta asiaan tuplanollan verran :) Ja pikkumusta oli sen verran vikkelä (paitsi puomilla, murr) että meni ja voitti molemmat radat! Meillä on ollut joku outo tuuri noissa omissa kisoissa, Hippi on viisi kertaa voittanut kaikki startit KKK:n kisoissa. Hassua.
Eka rata oli siis agilityrata ja tosi kivan radan oli Anne Savioja suunnitellut. Välillä vähän ahtaita kohtia mutta onneksi ne harvoin tuottavat Hippiäiselle ongelmia. Lisähaastetta ratasuoritukseen teki järkky tuuli joka kaatoi siivekkeitä.

Hipin rata oli varmaa suorittamista mutta puomi oli itkettävän huono! Kyseinen este oli kolmanneksi viimeinen ja olin aika paljon edellä ja sivuetäisyyttäkin oli melko paljon. Ehkä olin vielä liian vahvasti kääntynyt Hippiä kohden sillä se pysähtyikin ihan liian ylös! Jouduin kolme kertaa sanomaan uuden käskyn ennen kuin etujalat oli maassa, masentavaa!! Olin jo ehtinyt ilahtua paremmista puomeista viime kisoissa mutta tämä kyllä jäi harmittamaan. Toisaalta olin myös yllättynyt että tälläkin lypsämisellä Hipin aika riitti voittoon! Hitsi kun saisi tuon kuntoon, kyllä siinä pari sekuntia hukkaantuu ihan turhaan. Onhan tässä tietysti aikaa treenata jos vaan kävis treeneissä :P Tämän vuoden puolella en ole käynyt kertaakaan itsenäisesti treenaamassa ja ohjatuissakin hieman epäsäännöllisesti. Olis oikeasti syytä aktivoitua! Harmi, ettei tuota agilityrataa ole videolla, olin jotenkin säätänyt videokameran kuvausmoodiin joten eipä ihme ettei toiminut kuvaus.

Toinen rata oli Heidi Viitaniemen hyppäri. Rataantutustumisessa mietin että rata tuntui ihan Hipin radalta. Välillä pientä pyöritystä ja osassa suoraa luukutusta. Ennen meidän vuoroa tuli järkky puuska joka kaatoi lähes kaikki hyppyesteet! Olin jo ehtinyt jättämään Hipin lähtöön kun tuomari viittoili odottamaan. Melko pitkään saatiin odotella että siivekkeet oli pystyssä ja tuuli hieman laantunut. Onneksi tämä vain terästi Hippiä sillä koiruus oli melkoisen hyvä :) Rata tuntui sellaiselta ihanalta flow-radalta jossa kaikki menee vähän niinkuin oli suunnitellut. Tämä on se tunne jonka takia lajia harrastaa, täydellistä yhteistyötä koiran kanssa :) Ei se ehkä näytä siltä mutta so what, fiilis oli silti loistava radan jälkeen. Ykkössija oli tietysti mukava lisä :) Videolta katsottuna pieni kauneusvirhe on että menin häsäämään kepeille viennissä, auttamaan koiraa joka taatusti osaa keppikulmat! Milloinkohan sitä oppisi ihan vain luottamaan koiran taitoihin...
Tässä kyseinen rata

Nyt taas mietitään mihin sitä seuraavaksi Hipin ilmoittaisi. Tarttis varmaan käydä myös joissain epiksissä palkkaamassa tuota puomia, jollain siihen pitäisi saada vauhtia lisää.

Jäkiti jäk

2011-05-08T20:56:00.003+03:00

Kyllä Tampereelle asti on kiva ajella kilpailemaan tahmatassun kanssa koiratanssikisoissa. Ei meillä mitään huippusuorituksia tähänkään mennessä oo ollut mutta tää oli kyllä pohjanoteeraus. Selän takia en päässyt treenaamaan suunnitellusti viikolla joten kenraaliharkat jäi perjantai-illalle jolloin Hippi jo vinkui ja vänkyröi. Olis vaan pitänyt jäädä kisoista pois kuten suunnittelin mutta tulipa nyt kuitenkin lähdettyä. Pitkä ajomatka jumitti selkää mutta kävelylenkillä ja venyttelyllä sen sai kuosiin. Ensin kisattiin HTM-luokka jossa olikin todella hienoja esityksiä. Voittaja oli kuitenkin omaa luokkaansa upealla esityksellään. Onnea Katja ja Nevada, niin ansaittu voitto :) Freestylessä oli 8 kilpailijaa joista Hippi oli viidentenä vuorossa. Ja samalla tavalla kuin viime kisoissa, puoleen väliin ihan ok menoa ja sitten alkoi tahmaantuminen. Hippi teki nihkeämmin ja nihkeämmin kunnes kieltäytyi täysin lopun tempuista. Ja se vinkui. Koko esityksen! Siitä en tykkää yhtään koska se kertoo karua kieltä ettei koira ole oikeassa mielentilassa. Enkä edes tiedä mikä tuon on aiheuttanut. Siihen löytyisi ehkä helpommin korjaus jos tietäisin, nyt joudun vain pähkäilemään ja kokeilemaan uusia vaihtoehtoja. Harmitti ihan tosipaljon mutta minkäs teet. Videota esityksestä ei tule, olen itse just ja just suostunut katsomaan.

Oheisohjelmista onneksi löytyi laji joka miellytti Hippiä. Kukasyönopeitennamit-kilpailu on just omiaan ahneelle pikkumustalle. Tarkoituksena oli edetä kupilta kupille ja syödä pienet makupalat mahdollisimman nopeasti. Tämän pelin juonen Hippi löysi heti ja pamautti sellaisen ajan tauluun ettei siitä mennyt kukaan ohi joten tästä lajista voitto. Palkintona saimme kaksi puista aktivointilelua ja parit namipussit. Ei siis ihan hukkareissu vaikka menestys tuli hieman eri lajista kuin mitä itse olin ajatellut :D Siinä sai samalla kokeilla noita aktivointileluja ja Hippi kävi pyörremyrskyn lailla kaikki lelut läpi jättäen jälkeensä vain tyhjät pelilaudat. Tässä videota kun Hippi sai kotona kokeilla leluja. Eipä niistä ihan hirveästi ollut haastetta. En muuten tiedä toimiiko tuo linkki, on FB:n videoita.

Tänään oltiin Kivikossa, I-Hahin uudella agilitykentällä kisoissa. Tuomarina toimi Anne Savioja ja radat olivat tosi virtaavia ja mukavia. Osallistuttiin vain agilityradoille jotta päästiin treenaamaan puomia. Ekalla radalla puomi oli hyvä ja vapautin Hipin heti kun jalat osuivat maahan. Sitten vikan putken jälkeen oli hyppy takaakiertona. En tiedä mitä ajattelin kun juoksin vain eteenpäin ja huusin Hipille "kierrä". Juu, ei lähde putken jälkeen itsenäisesti kiertämään tuollaisessa kulmassa olevaa hyppyä, etenkään kun ohjaaja ei tässä millään lailla auta. Hyllyhän siitä napsahti kun Hippi hyppäsi hypyn väärinpäin. En reagoinut tähän millään lailla vaan jatkettiin matkaa niin kuin mitään ei olisi tapahtunutkaan. Toinen rata oli muuten sama mutta mentiin toisinpäin. Nyt tämä samainen hyppy hypättiin sisäkautta ja siinähän piti ihan ohjata. Olin suunnitellut jättäväni Hipin A:lle ja mennä edellä ikäänkuin ohjaamaan tätä hyppyä. Hyvin suunniteltu on puoliksi tehty mutta jos se toinen puoli jää kokonaan tekemättä niin lopputulos on hyl. Päätin sitten heilauttaa molemmat kädet ilmaan, yhdellä kädellä huitominen on niin sou lääst siison. Tänä vuonna huidotaan kovaa ja korkealta molemmilla käsillä. Jostain syystä koirani ei tätä ymmärtänyt vaan juosi tukka hulmuten suoraan putkeen jättäen tämän kyseisen hypyn kokonaan suorittamatta. Loppu rallateltiin suunnilleen numerojärjestyksessä, mitä nyt yksi toinenkin hyppy jäi matkasta. Puomi oli taas hyvä, sain juosta Hipin ohi eikä se lähtenyt kuin vasta kutsusta :)

Tässä molemmat radat

Että tällainen kisaviikonloppu tällä kertaa. Joskus harvoin ylämäkeä ja sitten taas tuttua ja turvallista alamäkeä :D

Hipistä uusia puolia

2011-05-04T20:43:00.003+03:00

Hipistä on löytynyt uusia puolia. Sehän on varsin etevä jälkikoira :D Tehtiin vappuna työkaverini kanssa jälkiä koirille ja päätin kokeilla tätä uutta harrastusta myös Hipin kanssa. Eka jälki meni siihen että koira karkasi itse suorittamaan tehtävänsä kun ooteltiin että päästäisiin ajamaan niitä. Mulla oli Hippi irti kun jaloissahan se aina pyörii. Nyt kuitenkin nosti nokkansa ja lähti pirunmoista kyytiä etsimään hajun lähdettä. Meillä ei siis ollut "oikeita" jälkiä vaan rustoluulla vedettyjä ;) Sen verran ehdin perästä päin menoa katselemaan että jälkeä pitkin meni kuin juna. Hipille oli onneksi tehty myös toinen jälki joka mentiin vähän enemmän kontrolloituna. Hirmu hyvin Hippi tämänkin jäljesti, tässäpä olisi kyllä oiva harrastus vastapainoksi kiihkeämmille lajeille!

Treeneissä ollaan käyty, niissä sellaista perustekemistä. Sunnuntain treeneissä otin puomille avuksi pienen namikipon jotta saisin sitä vauhtia lisää. Ja tulihan sitä. Täytyy tuota nyt vaihdellen käyttää apuna vauhdin lisäämisessä.

Shelttitytöt on päässeet nyt useasti työkaverini pumin kanssa Veikkolan metsiin lenkille kun täällä periferiassa on kaikki lenkkipaikat muuttuneet viljapelloiksi... Remmilenkit tiellä on mälsintä mitä tiedän mutta onneksi työpaikan vierestä lähtee mahtavat lenkkimaastot joten aina kun koirat on mukana töissä, käydään hakemassa noista lenkkireiteistä vaihtelua.

Viikonloppuna olisi tarkoitus mennä lauantaina koiratanssin virallisiin SM-kisoihin ja sunnuntaina agiliitelemään Kivikkoon I-Hahin uudelle kentälle. Tänään vaan kramppasi selkä kun yritin kurkotella pyykkejä pöydältä (pyykinpesu on selvästi h*lvetistä), hirmuinen kipu niin ettei pystynyt edes hetkeen hengittämään. Ihan kauheaa, sympatiat niille kaikille jotka selkäkivun kanssa joutuu päivittäin taistelemaan. Päivän mittaan kipu hellitti, tosin piti pysyä pienessä liikkeessä koko ajan ja popsia kipulääkkeitä. Toivon todellakin että tämä menisi ohi mutta jos nuo kovat kivut palaavat, taitaa kisat jäädä haaveeksi. Toivotaan parasta.

Tässä vielä muutama tuore kuva tytöistä ja niiden pumi-kaverista. Motivaatio kuvaamiseen on kyllä kadonnut kokonaan kun tuolla omalla kökkökameralla pitäisi kuvata ;)

Nou stress -TOIMII!

2011-04-25T15:11:00.002+03:00

Stressivapaa kisapäivämme oli melkoinen yllätys, positiivisessa mielessä. Ensin oli siis koiratanssikisat. Hippi oli totuttuun tapaan vähän turhankin liekeissä. Kävimme tutustumassa kehään ennen kisan alkua ja siellähän pienen sheltin haukku raikasi kun ei oikein voinut pysyä nahoissaan. Tulee aina yhtä lupaava fiilis. Mutta, nou stress, tehdään mitä pystytään. Hipin vuoro oli viimeisenä joten edessä oli tylsää odottelua. Ohjelmien katselu oli tietysti mielenkiintoista mutta se odottelu on silti aina yhtä puuduttavaa. Taso oli mielestäni tasainen, paljon kivoja esityksiä! Laji on kyllä ottanut huimia harppauksia eteenpäin Suomessa. Pitkän odotteluajan aikana joutuu aina miettimään mikä mahtaisi olla paras strategia koiran kannalta, antaa sen levätä häkissä vai tehdä muutamia pieniä pätkiä joista palkata. Päätin tehdä vähän kaikkea :D Kävin pienellä lenkillä jonka aikana otin parit pätkät, sitten välillä häkkiin ja pari koiraa ennen meidän vuoroa taas muutamat muistuttelut. Itse esitys meni ihan ok:sti. Hippi on koira jolle sopisi paljon paremmin se että se tietäisi etukäteen mahdollisimman hyvin mitä tehdä. Nyt alku meni vähän enemmän rullaavasti, mitä nyt ei muka pystynyt hyppimään käsien välistä.

Puolenvälin jälkeen kuitenkin alkoi tulemaan sellaista ihmeellistä jäkitystä enkö yhtään tykännyt ilmeestä jolla Hippi teki, tai siis ei tehnyt. Pari temppua jäi tekemättä ja yhden tynnyrin kierron takaperin se vaihtoi omatoimisesti samaksi kuin lussa. Siinä oli sekunti aikaa miettiä että vaatiako oikea temppu vai antaa mennä näinhänsenkuuluikinmennä-tyylillä. Valitsin jälkimmäisen vaikka toisaalta harmitti että Hippi tuolla viissiin sooloili. Loppu meni vähän myös sähläillen joten vaikka teemana olikin nou stress, en voi todellakaan sanoa että olisin ihan kauhean tyytyväinen ollut. Lähinnä siihen ettei Hippi tehnyt kunnolla helppojakaan asioita vaikka sillä oli hyvinkin aikaa miettiä ja ottaa vihjeitä vastaan. Tässä on nyt kaksi viikkoa aikaa treenata virallisiin SM-kisoihin mutta tiedä sitten saanko tuota koiran tekemisen "ilmettä" paremmaksi... Onneksi kisat menivät nopeasti joten etukäteen pelättyä aikatauluongelmaa agilitykisojen suhteen ei tullut. Siispä jäin katsomaan vielä palkintojenjakoa ja hämmästys oli melkoinen kun Hippi olikin pronssilla :O. Kulta ja hopea menivät saman ohjaajan maanmainioille westeille, onnea Salla :) Sini ja Sonic jäivät neljänneksi ja kyllähän minä herranen aika tiedän että heidän esitys on moninverroin taitavampi mutta jostain syystä tuomarit olivat tänään tätä mieltä, ei mahda mitään :D Tiedän toki senkin että oma esitys tuntuu aina huonommalta kuin miltä se ulospäin ehkä näyttää mutta kyllähän tuo näyttääkin vähän ontuvalta paikka paikoin. Mutta nämä olivat tällaiset kisat ja toki lopputulos lämmittää mieltä varsinkin kun monet kisat ovat menneet harakoille Hipin muutamien haukkumisien takia.

Tässä tuomarikommentit esityksestä
3. Nadja Böckerman ja Hippi 86,67/85,33/172phttp://www.blogger.com/img/blank.gif
Marita Packalen: Vauhdikas esitys ja jos haukkumisessa on ollut ongelmia olette todella tehneet hyvää työtä. 90/89/179
Johanna Saariluoma: Iloinen ohjelma, jossa koira hyvin mukana koko ohjelman ajan. 89/87/176
Heli Nousiainen: Iloinen esitys, jossa oli kepeää menoa. Muutamia vinkumisia. Hieno loppuhyppy selkään. 81/80/161

Tässä meitin esitys, puolen välin jälkeen alkaa menemään nihkeämmin ja nihkeämmin...

Sitten olikin aika lähteä kohti ATT-hallia. Ehdittiin hyvissä ajoin paikalle, tuntia ennen omaa vuoroa. Ehdittiin käydä hyvin lenkillä ja sitten Hippi hetkeksi autoon lepäämään. Olin ilmoittautunu vain kahteen jälkimmäiseen rataan joissa molemmissa oli Marjo Heino tomarina. Eka rata vaikutti varsin hauskalta, etenkin alussa oli muutamia miinakohtia mutta muuten koira sai painella menemään. Alku meni vähän huitoen mutta hyvin Hippi näitä viskaisuja tulkitsi :D Ennen pituutta moni koira lähti puomille mutt Hippi onneksi tuli oman liikkeen mukana oikeille esteille. Puomi oli hyvä, hoputin sitä koko matkan ja nyt Hippi tulikin suht nopeasti alas asti. Vapautin heti kun tassut osuivat matolle, toivoisin että oppisi tästä tulemaan kisoissakin mahdollisimman nopeasti alas asti jotta pääsee mahdollisimman nopeasti jatkamaan matkaa! A:n alla oli putki jonka jälkeen hyppy takaakiertona. Tässä kohdassa ei ollut aikaa varmistella putkeen menoa mutta luottoa koiraan ja käskyä päälle niin oikealle esteelle sujahti. A oli myös hyvä vaikka jouduinkin ottamaan vähän sivuetäisyyttä putkn takia. Viime vuonnahan tuli kaksi kontaktivirhettä A:lta mutta ehkäpä oikeat askeleet alkavat taas löytymään. Maaliin päästiin nollalla joka oli yksi rullaavimmista uramme aikana :) Jäähdyttelylenkin jälkeen kävin katsomassa tuloksia ja Hippi oli johdossa. Hylkyjä oli tooodella paljon ja muutama hassu nolla! Koiria oli kuitenkin 49 mutta vain 12 sai loppujen lopuksi tuloksen, 4 nollaa ja Hipillä nopein sellainen viiden sekunnin kaulalla kakkoseksi tulleeseen! Paljoa ei tanssahtelut painaneet Hippiäisen tassuissa :)

Toinen rata vaikutti myös varsin hauskalta. Harmi vain että ohjasin huonosti (tai siis en ohjannut käytännössä lainkaan) neloshypyn ja siitä 5. Loppurata meni hyvin, kepeille haki hyvin vaikka olin edellä. Puomilla pidin vähän kauemmin koska oli virhe alla. Tästäkin radasta jäi hyvä fiilis ja kielto oli niin typerä moka multa kun vain olla ja saattaa. Hippi oli just niin super kuin mitä se on treeneissäkin ollut!
Tässä molemmat radat
Automatkalla oli väsynyt koiruus mutta kotiin päästessä oli taas intoa luiden syömiseen ja leluilla leikkimiseen :D On se melkoinen tyyppi! Ja tänään tuo tyyppi pääsi vielä heittämään talviturkkinsa tuohon 100 metrin päässä olevan järveen. Voi sitä riemua!

Nou stress-kisanviikonloppu

2011-04-22T23:53:00.002+03:00

Sunnuntain koiratanssikisan ohjelma ollaan päästy tekemään kokonaisuudessaan peräti kaksi kertaa ja agilitykisoihin emme ehkä ehdi koiratanssikisojen aikataulun vuoksi :D Eli en jaksa ottaa mitään paiseita kummastakaan. Hyvä jos ohjelma saadaan tehtyä kokonaan läpi niin ettei Hippi hätäänny osaamattomuuttaan ja mukavaa jos ehdimme myös liitelemään. Jos kumpikaan tavoite ei täyty niin sillekään ei mahda mitään. Loputonta positiivisuutta kehiin ja avot, ei sitten veetuta niin paljoa :D Säälittävää on se ettei omista virheistään opi. Ei ole ihan eka kerta kun koiratanssiohjelman tekeminen, harjoittelu ja viimeistely jää aivan liian myöhäiseksi ja sitten kun palikoita yritetään kasata niin Hippi menee ihan sekaisin. No nää ekat tanssikisat on epäviralliset joten saavat mennä harjoittelun piikkiin. Ainakin nähdään mitkä kohdat tökkii ja mitkä ohjaaja unohtaa. Ehkä mä tajuan joku kaunis päivä luovuttaa ton lajin suhteen.

Agilitykisoihin olisi tietysti kiva ehtiä koska Hippi on ollut treeneissä niin super. Keskiviikkona meillä oli 16 esteen rata joka koostui pelkästään hypyistä ja putkista, piti ihan ohjata koiraa jotta pääsi kaikki kiemurat kunnialla. Ja Hippihän kulki! Hieno, hieno pikkumusta!

Torstaina tuli hoitoon ystäväni kaksi kleinia joten toistaiseksi lauma koostuu viidestä karvakorvasta. Onneksi koirat tulevat loistavasti keskenään toimeen joten homma toimii hirmu hyvin. Mitä nyt viiden hihnan kanssa saa taiteilla hieman enemmän.

Ruoto suoraksi

2011-04-15T15:28:00.003+03:00

Hippi kävi eilen toistamiseen Markus Laioksen käsittelyssä. Selkäranka oli edelleen aavistuksen vino oikealle mutta se saatiin hoidettua kuntoon. Kyselin tietysti heti pitäisikö koira kuvata uudestaan kun oli taas/edelleen hieman vinossa mutta Laios toppuutteli ja sanoi ette näe siihen mitään syytä. Sanoi että urheilevalla koiralla on todella harvoin tilanteita ettei mitään löytyisi. Pääsia tietysti on että jumit hoidetaan ja koira vastaa hoitoon hyvin :) Hoidon jälkeen oli Hippi hyvin rento ja elastinen. Koiruus niin nauttii noista hoidoista, nytkin se makasi silmät kiinni hoitopöydällä ja välillä heilutti häntäänsä. Itse kärvistelee umpijumissa olevien hartioiden ja niskojen kanssa mutta koira pääsee mitä erilaisempiin hoitoihin... :D

Keskiviikkona treeneissä oli pieni radanpätkä jossa luukutettiin ensin toiseen päähän neljälle rivissä olevalle hypylle jossa 2. hypyllä päällejuoksu ja kahdelle seuraavalle takaavienti. Sen jälkeen luukutus toiseen päähän jossa myös neljä vierekkäistä hyppyä ja 3. hyppy takaavientinä ja 4.hyppy edestä + taakse putkeen. Tämän jälkeen kahden hypyn välistä kepeille ja takaakierto hypylle + pöytä. Meillä on ollut nyt kolmessa peräkkäisissä treeneissä pöytä, wau! Ei sitä ite tuu niin treenattua. Hippi oli taas tosi super! Kulki kuin ihmisen mieli! Lähinnä kikkailtiin eri ohjauksilla ja katsottiin mikä olisi nopein tapa. Ja Hippiäinen teki joka kerta yhtä makeeta rataa :) Pöydällä treenasin sitä että juoksin itse ohi ja Hipin piti pysähtyä kovasta vauhdista. Kerran tippui mun liikkeen mukana mutta sen jälkeen alkoi tosi hyvin hippasen hidastamaan että pysyi pöydällä :) Näistä treeneistä jäi kyllä niin hyvä fiilis! Harmi vaan että ollaan nyt missattu monet kisat kun viimeiset ilmopäivät hujahtaa ohi... Pääsiäisenä mennään Turkuun kahdelle startille ja siinä ne meidän kisat sitten onkin taas vähään aikaan :D Tarttis vähän tsempata noiden ilmojen kanssa.

Tiistai-aamuna reenailin hieman koiratanssiohjelmaa sillä ilmosin Hipin sekä avoimiin että virallisiin SM-kisoihin. Ohjelman vaihdoin viime hetkellä ja tiistaina kokeilin sitä ekaa kertaa. Juuh, ei ihan vielä toimi :D Nää pääsiäisen kisat taitaa mennä kyllä ihan treenin kannalta.

Nollat kasassa!

2011-04-11T22:31:00.002+03:00

Nyt pääsi käymään näin. Olin jo tietysti asennoitunut siihen että tuota vikaa karsintanollaa ei tule koska jätin sen "saavuttamisen" tälle vuodelle. Kuitenkin lauantaina Riman kisoista heti ekasta startista Hippi tekaisi puhtaan radan jolla sijoittui vielä toiseksi isosta läjästä koirakoita :) Savikon Seppo oli tuomarina Rata ei ollut kauhean nätti, olin edellisen viikon flunssassa ja olo oli kovin tukkoinen. Onneksi Hippi teki oman osuutensa ohjauksen ymmärtämisessä erinomaisesti, mm. A:lle olin ensin juoksemassa itse kunnes tajusin väistää vähän ja päästää koiran hoitamaan kiipeilyosuus. Puomi oli harmillisen huono ja hidas... Hippi kyllä juoksi suht vauhdilla laskevalle osuudelle asti kunnes pysähtyi liian aikaisin ja jouduin sitä aikani lypsämään alemmaksi. Aaargh, miten ärsyttävää :/ Miten ihmeessä saan sen kisatilanteissa toimimaan samoin kun treeneissä?? Ideoita otetaan vastaan.

Saviojan Annen hyppäri oli meidän osalta vähän sellaista rallattelua. Heti toinen rima tippus, en tiedä voisiko koiraansa häiritä vielä vähän enemmän ponnstusvaiheessa. Kepeillä tuli pelottava Déjà vu, tälleen ollaan sählätty joskus aikaisemminkin :D Viime juhannuksena Annen hyppärillä oli samanlainen aivan suora kepeillevinti putken jälkeen ja siinäkin Hippi juoksi iloisesti ohi kun ohjaaja ei kertonut mitä pitäisi tehdä vaan oletti että no kyllä koira nenän edessä olevat kepit suorittaa käskyttäkin ;) Tälläkin kertaa miljoona epämääräistä huitaisua kunnes Hippi pääsi oikeaan väliin. Muurilta roiskaisi taas palikat alas, ehkäpä meillä on myös muuriongelma. Ennen pituutta jäi yksi hyppy välistä kun epäonnistuneen takaaleikkauksen takia Hippi ennakoi ja kääntyi liian aikaisin. En jäänyt noin räikeää omaa mokaa korjailemaan vaan kiltisti poistuttiin kohti loppusuoraa. Täältä löytyy radat.

Eilen treneissä oli tällainen rata. Hippi oli tosi super :) Puomi oli ok, käännös kolmosella siivekettä nuollen. Kepeille jäi yksin kun menin suoraan kutosen taakse valssaamaan. Pöydälle irtosi hyvin ja jäi sinne jotta pääsin pussin taakse. Meillä on ollut peräti kahdessa viime treenissä pöytä, wuhuu :D 12&13 välistäveto onnistui jälleen lähes pelkästään käskyllä (jipii, mun ei tartte enää ohjaamalla ohjata noita!!) 13 jälkeen persjättö ja siitä suoraan oikeaan putkenpäähän. Ei onneksi edes vilkaissut tuota 4-putkea vaikka se oli siinä hollilla. 16-hypylle en tainnut saada Hippiä kertaakaan niin ettei se olisi vilkaissut putken jälkeen mua. Treenaukseen -> putken jälkeisen esteen suoritus niin ettei tarvi yhtään vilkaista mua. Hippi ei selvästi osaa singota putkesta niin etteikö se katso mua vaikka saisi käskyn hyvissä ajoin. Mutta kohta se sen osaa ;)
Treenit oli kaikenkaikkiaan onnistuneet, rata oli kiva ja koiruus varsin loistava. Tarttis johonkin pääsiäisen kisoista ilmoittautua, valinnanvaraa ainakin olisi. Koiratanssikisoihin mennään sunnuntaina ja silloin olisi Turussa myös agilitykisat. Luulis tuon virtapiirin jaksavan molemmat mutta kahtellaan ja pähkäillään.

Eiliset treeningit

2011-04-04T22:04:00.002+03:00

Mua alkaa kohta ahdistamaan kun nuo viikonloput hujahtavat ohi niin pikavauhtia! Eihän siinä edes mukana pysy kun on jo maanantai :/ Lauantaina kävin pikaisesti hallilla treenaamassa hieman koiratanssia mutta siitä ei tullut oikein mitään sillä uusi ohjelmamme on niin pjaska että hautaamme sen hyvissä ajoin. Yhden uuden tempun sentäs sain Hipille naksuteltua. Tosin se on tuunattu vanhasta tempusta mutta oli Hipille varsin haasteellinen kun sille katsokontakti on niin pirun vaikea. Tempussa Hippi kiertää kehää sivuttain mun ympäri niin että selkä on mua päin. Tarvii toki vielä käsiapua mutta melko suorana pysyy vaikka ajattelin sen fuskaavan vähintään mun selän takana. Voip olla etten käsiapua saa koskaan kokonaan pois mutta eipä sillä kauheasti ole väliä. Tältä temppu nyt kuitenkin näyttää reilun päivän naksuttelun jäljiltä :) Katsotaan, jos saataisiin ensi viikonloppuna taas joku temppu opeteltua.

Eilen oltiin parin viikon tauon jälkeen agilitytreeneissä. Ratana oli MM-tuomarin radoista yhdistelty suht hankala viritys. Ekalla vedolla Hippi meni ihan älyttömän hyvin, kepeille mentiin 90 asteen avokulmaan kovalla vauhdilla ja jösses mitä kyytiä Hippi sinne ampui! Hämmästytti jopa minua vaikka kyllähän tiedän että pujottelu on Hipillä äärettömän vahvaa. Sössittiin muutamissa tiukoissa putkeen vienneissä, kovassa rytinässä Hippi tuli yhdestä mutkaputkesta jopa ulos mikä oli hassua. Radalla oli myös pöytä joka oli aseteltu hienosti mutkaputken sisään. Sinne mentiin keppien jälkeen niin että toinen putkenpää oli tietysti siinä hollilla. Hienosti Hippi haki joka kerta pöydälle vaikka kyseinen este on niin huonosti treenattu että taitaa olla niitä harvoja jota Hippi ei oikeasti osaa kunnolla pelkällä käskyllä. Taisi katsoa että tuossa on putki ja tuntematon este ja koska ei huudettu putkeen on se oltava tuo toinen vaihtoehto. Hienoa soveltamista olemassaolevilla tiedoilla ;P
Pienen tauon jälkeen tehtiin rata uudestaan ja tällä kertaa Hippi meni toistuvasti alun A:n alla olevaan ansaputkeen. Syynä oli ihan niinkin ihmeellinen juttu kuin se että käskynä oli matalampi kiipee vaikka olen AINA käyttänyt korkeampaa kiipee-käskyä ansakohdissa. Ihminen on ihmeellinen kun ei voi tällaisista asioista pitää kiinni vaan hämmentää koiraansa ihan tarkoituksella. Kun käskytin niinkuinainaennenkin, toimi tuokin kohta moitteettomasti. Voi jösses, että ärsytti tuollainen pelletouhu omalta osalta. Onneksi Hippi ei (edes ohjaajan) virheistä lannistu vaan pukkaa uutta yritystä peliin samalla raivolla kuin aikaisemminkin :)

Täältä muuten löytyy pätkä lemmikkipalstojen pet tv:stä shelttierkkarin vetskukehää. Kirppu on kuvissa heti toisena koirana, se näyttää tuossa videolla niin supersuloiselta ja tomeralta! Pandakin vilahtelee kuvissa, viimeistään siinä palkintopallilla haukkumassa.

ATT:n kisat sekä shelttierkkari

2011-03-28T11:46:00.003+03:00

Aktiiviviikonloppu Turussa onnellisesti ohi :) Lauantaina pääsi Hippi vihdoinkin lähes neljän kuukauden kisatauon jälkeen tositoimiin. Olin ilmoittanut sen vain kahteen starttiin, aloitellaan nyt pikkuhiljaa tätä kisaamista. Kun päästiin halliin, alkoi pieni epätoivo valtaamaan mieltä. Hippi oli RAIVOSTUTTAVA. Haukkui ja vöyhkäsi enkä meinannut saada sitä millään rauhoittumaan! Onhan se melko innokas noin muutenkin mutta nyt oli ihan mahdoton! Lämppälenkillä vähän asettui mutta hallissa sama meno jatkui. Veikkasin että tällä menolla pieni shetlantilainen kannetaan taas sylissä pois radalta kun pieni pää ei ehkä kestä esim puomille pysähtymistä. Onneksi temppuja tehdessään alkoi keskittyminen löytyä, kah kun ei voi haukkua ja seistä samaan aikaan takajaloillaan. Siinä menee tasapaino. Tästä päästiin vähän maltillisempaan mielentilaan, hyvä näin.

Rata alkoi hienosti sillä että eka rima tippui :P Muurin jälkeen olisi kannattanut tehdä edes kökkövalssi mutta ajattelin etten ehdi ja päätin takaaleikata A:n. No siitä seuranneesta säädöstä olisi pitänyt tulla kielto mutta ei tullut. Puomi oli kohtuuhyvä vaikka taas Hipin piti pantata viimeistä askelta... Muutaman kerran härkin Hippiä mutta siellä kontaktilla napotti. Heh, lähti jopa vähän viiveellä tule-käskyllä kun oli varmaan henkisesti varautunut johonkin valekäskyyn :D
Keinulle mentäessä tuli taas videomateriaalia miten tehdään lähes oikeaoppinen päällejuoksu... Huusin Hipille tänne jottei se mene puomille mutten sitten kertonut että mihin olisi pitänyt mennä. Hetken aikaa tanssittiin sambaa jotten heti teloisi Hippiä sairaslomalle. Onneksi sain vältettyä koirani tallomisen ja päästiin jatkamaan matkaa. Loppurata sujui ongelmitta, hienosti jäi Hippi yksin kepeille vaikka ne oli seinää kohti.

Toinen rata oli meiltä jo paljon hallitumpi. Puomi tehtiin kahteen kertaan joten sitä pääsi näissä kisoissa treenaamaan oikein urakalla, hyvähyvä! Ekalla puomilla Hippi tuli vähän vinoon alas mutta se ei haittaa koska olen sallinut sen treeneissäkin. Vauhtia oli enemmän kuin ekan radan puomilla. Kepeille jätin sen taas itsekseen koska jatko olisi ollut todella paljon hankalampaa jos olisi pitänyt vieressä viedä. Inhoamani välistävetokin onnistui hyvin vaikka tuo olikin helpossa kohdassa. A:n jälkeiseltä muurilta putosi jostain syystä palikka. Harmillista, mutta ei mahda mitään. Puomin alla olevalta suoralta putkelta oli okseri ja siinä jäin puomin toiselle puolelle luottaen siihen että Hippi kyllä irtoaa okserille. Pienen mutkan siinä teki mutta lähti kuitenkin suorittamaan pyydettyä hyppyä. Toisella kerralla puomi oli vähän hitaampi mutta täppäsi sentäs kinttunsa suorilta maahan eikä jäänyt reunalle roikkumaan.

Hyvä fiilis jäi kisoista, täytyy nyt katsoa jotain kisoja pikkukiiturille :)

Radat löytyvät täältä

Sunnuntaina oltiin shelttierkkarissa Paimiossa. Koiria oli miljoona ja vaikka tulin paikalle melko myöhään, tuli silti odotusta ihan tuhottomasti. Ja mä inhoan odottelua :D Onneksi paikalla oli paljon hyvää seuraa niin odottelu ei ollut ihan niin tuskaista. Ihan alkuun bongasin järkyn hienoja pantoja joten Hippi sai imagolleen mahdollisimman ei-sopivan Hello Kitty-pannan :D Kuvasta poiketen Hipin pannan pohjaväri on liila.

Vihdoinkin ikuisuudelta tuntuneen odottelun jälkeen vetskunartut alkoivat ja Kirppu&Panda pääsivät kehään. Tuomari oli varsin miellyttävä ja koiria kauniisti kohteleva englantilaistäti, Irene Beaden. Panda oli ensimmäisenä kehässä ja kovasti täti tuntui Pandalle höpöttävän, puhui vaan niin nopeasti ja hiljaa etten saanut mitään selvää. Sen verran aukeni että täyttä hampaistoa kehui. Öh, mitä sitten kuvitteli :D Että veteraanilta kuuluisi puuttua puolet hampaista? Arvostelu tuntui kestävän ikuisesti ja jopa automaattiPanda alkoi siirtelemään jalkojaan. ERI kuitenkin laatuarvostelusta :) Kirpun vuoro oli viimeisenä ja ikää kysyttäessä jämmästeli mummelin kuntoa. Taas katsoi suuhun, totesi ihmetellen että kaikki hampaat tallella. Sitten hymyili, sanoi bloody hell, pisti käden suun eteen ja sanoi oh my, sorry :D Kirppu oli niin tohkeissaan kehässä, liikkeissä meni kuin villivarsa ja hyppeli ilmaan! Tuomaria nauratti tohkeileva mummeli varsinkin kun se seisoi tinapatsaan lailla koko pitkän arvostelun. Välillä käänsi silmiään kysyäkseen että kauanko vielä seistään mutta jatkoi sitten tärkeää tehtäväänsä. Meinasi tippa tulla linssiin kun tuo koira on vaan niin liikuttava. Ikää on jo mutta silti se jaksaa olla ihana oma itsensä. Kirppukin sai ERIn joten molemmat mummelit pääsivät kilpailuluokkaan. Onneksi Kirppu sai Hannan handlaamaan, pari meni niin hienosti!

Kilpailuluokassa Panda pääsi yllätyksekseni jatkoon! Vetskuluokka oli tosi kovatasoinen, hienoja koiria kehä täynnä. Silti Panda sijoittui hienosti neljänneksi SA:n kera! Ihan mahtavaa :)

Tässä tyttöjen arvostelut:

Kirppu "Shaded sable of good size. Wellbalanced head. Dark eye, neat ears. In excellent condition for her 13 years old. Enough reach of neck for her size. Good front and hindangulation. Still keeps her level topline despite her age. Moved soundly and with vigour."

Panda "Blue merle of ideal size. Excels in make and shape (mitähän tuo tarkoittaa?) Good lenght of head. Balanced, correct eyeplacement. Good ears. Full dentition. Very good neck. Good front and hindangulation. Level topline. Long tail. Superone for her size. Moved very soundly and with drive both front and hind. In excellent condition for her age"

Treenivideoo

2011-03-23T00:02:00.003+02:00

Maanantaina oltiin tuossa Veikkolan hallissa reenaamassa "vähän kaikkee". Alkuun otin hieman liitelyä, lähinnä keppikulmia ja välistävetoja. Tein kenkun avokulman jossa hypyt syötti kakkosväliin. Huihai, ei tuollaiset Hippiä haitannut, sinne livahti oikeaan väliin! Montaa kertaa en ole Hippiä saanut virheitä keppien aloituksessa tekemään, vaikka kuinka ilkeitä treenejä olisin sen pään menoksi kehitellyt :) Taitava otus!

Kauaa en agilitya viitsinyt treenata, yhden koiran kanssa tulee nopeasti tehtyä ihan liikaa kun aika menee niin huomaamatta. Puomia kävin kokeilemassa kahdesti kun viimeksi Hippi kieltäytyi totaalisesti menemästä tuon paikan liukkaalle puomille kun oli pari kertaa siinä liukastunut. Nyt lipsui taas ekalla kerralla mutta siitä huolimatta meni hyvin uudestaan joten palkkasin ja lopetin siihen. Ärsyttäviä tuollaiset liukkaat kontaktit.

Treenailin suurimman osan ajasta temppuja. Viikonloppuprojekti, eli myötäpäivään ohjaajan ympäri peruuttaminen, saatiin valmiiksi. Ja itseasiassa siihen malliin että kahta suuntaa pystyi ottamaan vuorotellen. Tämän tempun opettamisessa ei kauaa nokka tuhissut. Videolta toki näkyy kuinka paljon nopeammin Hippi peruuttaa tuttuun suuntaan mutta eiköhän tuo toinenkin puoli ala nopeutumaan tempun tullessa varmemmaksi. Toinen projekti on ollut eteenpäin kävely kahdella jalalla. Vähän on tyyli vielä hakusessa mutta melko hyvin Hippi jo pääsee eteenpäin. Loppumatkan ottaa yleensä hirmuisia pomppuja mutta tyyli on vapaa kunhan homma toimii!
Ontumiseen Hippi on saanut varmuutta ja pystyy linkkaamaan jo pitkiäkin matkoja, vähän toki tarvitsee vielä käsiapua.

Ihan lopuksi treenasin jopa hieman tokoa ;) Otin pätkiä seuraamista joka näyttää just niin kauhealta kuin vajaa puoli vuotta sitten kun viimeksi ollaan tokoa tehty :D En vaan saa Hipin seuraamispaikkaa taaemmaksi vaikka kovasti (joskus aikoinaan) olen sitä yrittänyt. Jos se ei sitten tuomareille kelpaa niin ei mahda mitään.
Tunnaria otettiin muutama toisto kun Vuokolla sattui olemaan kapuloita mukana. Itseluottamusta uhkuen otettiin suoraan kisanomainen treeni. Ja siis viimeksi liikettä oli otettu sen puolisen vuotta sitten. Tästä ei luonnollisesti seurannut mitään hyvää vaan Hippi maisteli pitkä aikaa onnesta soikeana vähän jokaista kapulaa tuoden sieltä sitten yhden mulle näytille. En sanonut mitään vaan käskin Hipin maahan. Yritys numero kaksi oli ihan samanlainen joten koira taas maahan miettimään. Oli siis pakko luovuttaa ja palata vähän enemmän back to basics. Pistettiin siis iso kasa kapuloita suht tiiviiseen rykelmään ja oma kapula sinne taakse vähän erilleen. Sitten koiruus nameja etsimään jonka jälkeen käveltiin hiljaksiin kohti kapulakasaa. Kun nenä (ja aivot) oli saatu hommaan kunnolla mukaan, teki Hippi hienon haistelutyön vaikka kiepsautti itsensä kapuloille niin että oma jäi pahasti sen jalkojen väliin. Loistavaa oli se ettei Hippi hätääntynyt kun omaa ei heti löytynyt, vaan malttoi jatkaa haistelua ja vähän siirryttyään huomasi että kapuloita oli lisää josta se omakin löytyi :) Tästä hirmuiset bileet ja siihen olikin sitten hyvä lopettaa! Hienoa oli huomata että kahden epäonnistuneen toiston jälkeen Hippi pystyi jatkamaan töitä eikä se hämmentynyt tilanteesta ollenkaan. Tuo eleetön maahan-käskeminen väärän kapulan jälkeen näytti myös toimivan, selvästi terästyi siitä. Harmi vaan, ettei tämä liike ole ainoa ongelmamme, muutenhan voisin innostua tokosta enemmänkin :D

Kirppu oli kauhean tohkeissaan omalla treenivuorollaan, se tekee nykyään kaikki temppunsa putkeen välittämättä siitä mitä yritän sille huitoa :D Noniinteinpaljontemppuja-annanamia-tyyliin :D

Huoltotoimepiteitä

2011-03-20T22:07:00.003+02:00

Hippi kävi torstaina Riihimäellä osteopatiaan erikoistuvan fyssarin, Markus Laioksen hoidettavana. Kolme viikkoa sitten oltiin tavan fyssarilla mutta halusin vielä toisen tyyppisen hoidon ennen kisakautta.
Aika oli yhdeksältä joten aikaisin piti lähteä liikenteeseen. Ja kannatti lähteä, hoito oli tosi hyvä :) Hipillä oli ranka aavistuksen vinossa oikealle ja oikean takajalan liikerata oli aavistuksen rajoittunut tästä johtuen. Vaiva oli onneksi sen verran pienehkö ettei se ole Hipistä päällepäin näkynyt mutta onneksi se saatiin nyt hoidettua! Hippi oli ihanan rento hoidon aikana, makasi kyljellään hoitopöydällä silmät kiinni. Muutaman kerran nosti päätään kun rankaa käsiteltiin mutta muutenn taisi olla pienessä transsissa.
Hippi vastasi hyvin hoitoon, takajalan liikeratakin saatiin normaaliksi. Pienen vinouman takia käydään kuitenkin tarkistamassa että ranka on myös pysynyt suorana. Kotimatkalla tuli ensimmäistä kertaa elämässä niin järjetön väsymys ratissa että oli pakko pysähtyä bussipysäkille nukkumaan puoleksi tunniksi... Näillä "nokosilla" jaksoi sitten jatkaa suoraan iltavuoroon.

Tällä viikolla ei olla tehty lainkaan agilitya mutta temppuja sensijaan ollaan treenattu. Uutena temppuna Hippi opiskeli takaperin ryömimistä. Tuo koira on niin pöljäke kun kaikkionniinsupermakeeta ja häntä viuhtoo :D Oikeasti välillä on vaikeaa olla nauramatta sille kun toinen on aina niin tosissaan ja tohkeissaan! No ei, ihanaahan se on että motivaatiota riittää kaikkiin mahdollisiin hömpötyksiin mitä omistaja vaan jaksaa keksiä. Toinen temppu oli myötäpäivään peruuttaminen mun ympäri. Toiseen suuntaan Hippi on osannut jo pitkään peruuttaa mutta nyt ajattelin opettaa myös tämän suunnan. Yllättävän vähillä toistoilla Hippi tämän hiffasi! Tällä hetkellä Hipin oppimistahti on kyllä ihan mahdottoman nopea :) Ikä on selvästi tuonut malttia tekemiseen ja Hippiäinen tekee ison ajatustyön keksiäkseen mahdollisimman nopeasti mistä palkka parhaiten tulee.

Lauantaipäivä vietettiin hallilla agilitykisoissa, tällä kertaa työntekijän roolissa. Kirppu ja Panda pääsivät isälleni hoitoon mutta touhupetteriHippi pääsi mukaan. Tosin joutui tylsistymään autossa ja häkissä satunnaisia pikkulenkkejä lukuunottamatta. Olin ajatellut että jos kisat olisivat olleet ajoissa, olisin ehkä ehtinyt tehdä jotain tokontynkää hallissa mutta kisat eivät olleet todellakaan ajoissa vaan suunnilleen tunnin myöhässä. Kotimatkalle pääsin siinä puoli yhdentoista maissa.

Olen yrittänyt asennoitua aktivoitumaan tuon tokon suhteen mutta en näköjään siinä vain onnistu. Emme ole treenanneet tokoa varmaan puoleen vuoteen ja silti edistymistö ei ole havaittavissa ;) Voisikohan niitä ylempien luokkien liikkeitä asentaa tuohon koiraan silleen Matrix-tyyliin? Mun oma viitseliäisyys riittää näköjään just kaikkeen hömppätemppujen opetteluun ja toko on jäänyt kokonaan taustalle. Eikä talvi pakkasineen ole mitenkään helpottanut tätä tokon alennustilaa. Ehkä me vaan skipataan koko laji valikoimastamme. Tai sitten vaan kylmästi ilmoitan Hipin johonkin kisaan, sillä sitä treeni-intoa ainakin saadaan.

Tänään oli vuorossa shelttireppanoiden trimmausta tulevaa erkkaria varten. Harvoin olen näin aikaisessa, onhan erkkariin vielä viikko aikaa! Yleensä tällaiset asiat hoidetaan edellisenä iltana/yönä, samoin kun rokotustodistusten, harjojen, näyttelyhihnojen yms raivoisa etsiminen paikasta X. Sen verran innostuin että samaan aktiivisuuspuuskaan etsin Hipin kisakirjan, pääseehän neiti ensi viikon lauantaina kisaamaan melkein neljän kuukauden kisatauon jälkeen :) Saas nähdä pysyykö sähköjänis nahoissaan.

Nostalgiapläjäys

2011-03-14T22:23:00.018+02:00

Sain vanhan pöytäkoneeni henkiin ja sieltähän löytyi mahtava määrä vanhoja kuvia. Laatu nyt ei aina ollut ihan huippuluokkaa sen aikaisilla kameroilla mutta oih ja voih noita kaikkia ihania muistoja :)

Hippi-peni

Hippi-riiviö

Hippi-peni syö i-bitzaa

Hipin suunnaton kiinnostus veteen alkoi jo pienenä

Oijoi, löytyi niin paljon kuvia ja sitä kautta ihania muistoja Pörristä ja Monasta... Tässä uljas vahti rakkaalla päivystyspaikallaan entisessä työpaikassani. Kapusi tuonne aina katsomaan ihmisvilinää :) Ja arvata saattaa, kuinka paljon ihmiset kävivät Pörriä katsomassa! Istui välillä niin patsaana ettei siitä heti tiennyt onko elävä vai pehmolelu!

Ja välillä ahkerinkin vahti simahti ja vietti ansaitun siestan.

Ja ihana, ihana Mona-neiti! Tässä kuvassa sekarotuisten SM-kisoissa Tuurissa jossa oli ROP-veteraani :) Vuosi oli 2004.

Panda Kuopiossa Savo Showssa jossa valioitui. Shelttejä oli suunnilleen 100, jo pelkästään avoimen luokan narttuja 30!

Kirpuli nuorempana. Näyttää hassulta kun on tottunut harmaaseen nassuun :D

PikkuHippi näyttelyssä

Ja sitten kuva josta huokuu Hipin syvin olemus

Viimeisen kuvan jälkeen voi olla vaikea yrittää kertoa että Hippi oli ihanoikeasti tosi taitava eilen treeneissä jossa tehtiin hankalaa 30 esteen radanpätkää! Huh, lähes jokainen este piti oikeasti ohjata eikä radalla ollut montakaan kohtaa jossa keskittyminen olisi voinut herpata edes hetkeksi! Ei me sitä nollalla saatu tehtyä mutta melkein. Enkä viitsinyt hinkata kauempaa kun nämä kuitenkin olivat vasta kolmannet treenit tauon jälkeen. Silti olin kovin tyytyväinen koiraan joka kuunteli niin hyvin ja meni KOVAA! Hitsi, sinkosi putkiinkin kuin tykin suusta :) Makeeta! Olin vähällä ilmoittaa Hipin omiin kisoihin mutta sitten kuitenkin jätin ilmoamatta. Mahdollisesti ekat kisat tauon jälkeen voisi olla 26.3 ATT:n kisat koska olen sen viikonlopun kuitenkin Turussa äitini luona vierailemassa kun sunnuntaina on se shelttierkkari. Onneksi tässä on vielä kaksi päivää aikaa miettiä.

Kirppua saattaa nykyään vaivata lievä dementia tai joku muu vanhuuden höperöityminen. Viime yönä heräsin kolmen aikaan siihen kun mummeli leikki keittiössä röhkivällä pehmolelullaan. Kiehnäs selällään matolla, önisi ja riekutti leluaan. Kun oli aikansa leikkinyt, meni nukkumaan. Hassu :)

Kirppu-mummeli 13 vee

2011-03-06T23:14:00.007+02:00

Ensimmäinen shelttini, maailman paras ja huumorintajuisin mummeli täyttää huomenna 13 vuotta! On vaikea uskoa ikää kun katselee Kirpun touhuja :) On ehdottomasti lauman leikkisin, aina iloinen puuhastelija. Toisaalta on niin kovin ahdistavaa ajatella että 13 vuotta on jo aika paljon. Ei ne vuodet siitä vähene... Mutta sitä ei nyt ajatella vaan nautitaan aivan mahtavista ja aurinkoisista kevätpäivistä joita on nyt siunaantunut monta peräkkäin. Kirppu nauttii jäällä lenkkeilystä, siellä kun moottorikelkat ovat tehneet hyviä uria missä tallustella. Toivottavasti pienet pakkaset pysyisivät että uskaltaa vielä pitkään lenkkeillä noilla järven jäillä!

Eilen oltiin Westendissä meren jäällä työkaverini kanssa. Hieno paikka! Tuuli tosin oli aikamoinen. Koirat mennä toohottivat kuin pienet viitapirut, oli muuten väsynyttä sakkia illalla kotona!

Tässä muutamia kuvia eiliseltä, ensin tietysti kuvia rakkaasta synttärisankarista :)

Tänään illalla oli vielä agilitytreenit ja Hippi oli kyllä varsin super-otus! Kepeille taas tosi hankala kulma ja sen jälkeen varsin ilkeä takaaleikkaus jossa jouduin kiertämään kepit ihan kunnolla mutta se ei Hippiä hätkäyttänyt. Kunhan malttaa odottaa että se pääsee rytmiin niin voi kyllä tehdä itse vaikka ja mitä. Muutenkin Hippi oli todella kuulolla vaikka intoa on pienen sähkövoimalan verran. Rimat pidin vielä 20-25 sentissä, nostellaan siitä pikkuhiljaa. Nyt täytyy kurkata kisakalenteria sillä silmällä ;)

Onnellinen koiruus

2011-02-27T23:28:00.007+02:00

Tänään oli taatusti yksi Hipin lempparipäivistä pitkiin aikoihin. Aamulla piiitkä lenkki järven jäällä, päivällä vähän uusien temppujen naksuttelua ja illalla riemu repesi kun pääsi vihdoinkin pitkästä aikaa treeneihin! Hipin toipuminen on edennyt niin hyvin että päätin ottaa sen mukaan treenaamaan. Onhan se jo lenkkeilyt normaalisti kuukauden verran (mitä nyt pakkaset ovat hieman häirinneet) joten lihaskuntokin alkaa olemaan lähes normaali. Nyt aloitamme siis varovaisesti treenailut ja jossain vaiheessa katellaan muutamia startteja.

Tänään tehtiin kimuranttia rataa jossa sai heti tsempata ohjauksen kanssa. Kepeille oli 45 asteen avokulma jonka jälkeen piti vielä leikata tosi tiukasti. Hippi oli tulta ja tappuraa kun pääsi taas liitelemään. Eka kerta päästiin nollalla läpi, ei ehkä niin kaunis rata mutta riittävän toimiva :D Rimat oli 20 sentissä joten Hippi paineli melkoista haipakkaa. Puomin teki varmasti mutta hitaasti. Otin toisella puomilla ennen omaa vuoroa muutamia toistoja ja siinä juoksi nopeasti alas. Ehkä himmailu on myös tauon aikaansaamaa pientä epävarmuutta, en ehkä vielä huolestu sen kummemmin. Tehtiin vielä toinen toisto missä keppien jälkeistä elämää yritettiin muuttaa persjätöllä mutta tässä Hippi jätti kahdesti vikan välin tekemättä. Siispä otin vielä yhden onnistuneen pujottelun ja siihen lopetettiin treenit. En halunnut alkaa hinkkaamaan koiralla joka on juuri tullut tauolta. Enkä mä ole hirveästi tehnyt noita persjättöjä kepeillä joten ehkäpä treenailen niitä omalla ajalla ennen kuin kokeillaan radalla.

Ihanaa oli päästä radalle Hippiäisen kanssa pitkästä aikaa!

Tänään käytiin siis myös lenkillä kameran kanssa ja tattadaa, taas olisi kuvia tarjolla :D Näitähän nyt riittää.

(Noiden kuvien jälkeen kaivoin muuten kynsileikkurit esille ja katkoin kauheat kotkankynnet... Lumella lenkkeily ei näköjään kauheasti niitä kuluta)

Pandalle merkintä kisakirjaan :)

2011-02-23T20:17:00.007+02:00

Nyt vasta ehtii ruotia lauantain kisat, kiirettä pitänyt. Itse olin lievässä puklutaudissa jotan jouduin jo perjantaina toteamaan ettei kisaaminen olisi kauhean fiksua. Ensin ajattelin ottaa Pandan kisoista pois mutta sitten Rajaheimon Anu lupasi viedä Pandan. Mikään ongelma tuo ohjaajanvaihdos ei ollut, Panda nyt menee ihan kenen kanssa vain radalle. Toisaalta harmitti ihan hirveästi koska olin jo ehtinyt innostua ajatuksesta kisata Pandan kanssa :) Ennen starttia pikapreppaus koiran "käyttöohjeista" ja sitten radan reunalle jännittämään. Ihan kauheeta vaan odottaa ja katsella, kisaaminen ei jännitä ollenkaan näin paljon!

Eka rata oli Viitasen Annen agilityrata ja keinun olemassaolo heikensi huomattavasti nollahaaveita. En muista onko Pandan kisuralla montaakaan onnistunutta keinua, se nyt vaan on kisatilanteessa aina ollut hyvin ahdistava este koiralle. Treeneissä tätä ongelmaa ole mutta kisoissa keinu on lähes mahdotonta suorittaa oikein. Eikä se onnistunut tälläkään kerralla. Tuttu kaava, koira keinulle ja hyppy pois. Sitten uudestaan ja tälläkertaa vähän pidemmälle mutta silti hyppäsi liian aikaisin pois. Seuraavalla putkella otti vielä kiellon mutta muuten rata meni hyvin siihen nähden ettei Anu ollut Pandan kanssa treenannut lainkaan ennen starttia.

Tässä agilityrata

Toinen rata oli hyppäri mikä ainakin radan reunalta näytti sellaiselta ei-Pandamaiselta. Muttamutta, jälleen kerran Panda näytti ettei saisi etukäteen heittää kirvestä kaivoon, etenkään kun en edes itse ollut häiritsemässä Pandan etenemistä :D Toisesta suorasta putkesta Panda sinkaisi väärään suuntaan ja viimeiseen putkeen mentiin vähän mutkan kautta mutta puhdas rata oli lopputuloksena! Happyhappy joyjoy! Mutkien takia aikaa paloi ja sijoitus oli 11 mutta se ei haittaa laisinkaan! Panda sai merkinnän kisakirjaan kahden vuoden tauon jälkeen :) Ihan mahtavaa! Anulle suurkiitos että veit Pandaa! Oli ihana nähdä oma koira radalla viilettämässä, ikä ei todellakaan vielä näy Pandan menossa joten ehkä sitä uskaltaa vielä ilmoittaa johonkin kisoihin. Tarttis vaan varmaan tehdä sille keinulle jotain, en tosin tiedä mitä.

Tässä vielä hyppäri

Sunnuntaina oli taas upea ilma joten piti saatiin kamera mukaan lenkille. Tässä vielä kyllästymiseen asti kuvasaastetta tytöistä :D Niin ja Panda&Kirppu on muuten ilmoitettu shelttien erkkariin! Sain jopa aikaiseksi aktivoitua näyttelyiden osalta lähes vuoden tauon jälkeen, wuhuu!

Hippi 5 vee

2011-02-18T06:49:00.003+02:00

Hippi, rakas pieni toohottaja, täyttää tänään vuosia. Jo viisi vuotta! Aika on vierähtänyt tajuttoman nopeasti, sitä jaksaa aina ihmetellä... Hippi olisi toivonut kovasti lahjaksi pääsyä agilityesteille mutta vielä hetken joutuu pakettiaan odottamaan. Mutta lupauksen on tänään saanut että kunhan pakkaset lauhtuu, alkaa tauko olemaan ohi ja varovainen paluu treeneihin alkaa :) Kohta on puolitoista kuukautta kulunut operaatiosta ja kaikki on mennyt niin hyvin että pääsee Hippi pian takaisin baanalle!

Tässä päivänsankarin synttärivideo

Koiratanssikisoissa

2011-02-12T23:05:00.003+02:00

Aamulla aikaisin suunnattiin auton nokka kohti Janakkalaa missä järjestettiin viralliset koiratanssikisat. Koska Hipillä oli viime kisojen kuma:n takia oikeus kisata avoimessa luokassa, olin sen tietysti siihen luokkaan ilmonnut. Paikalla piti olla tylsästi heti aamulla vaikka ensin oli HTM-luokka sekä ALO-luokka freestylestä. Kävin ilmoittautumassa, katsoin muutaman HTM-esityksen ja sen jälkeen lähdin käymään pitkällä lenkillä sekä kaupoilla. Kun tulin takaisin oli alo-luokka käynnissä joten ehdin siinä hyvin vähän temputtaa Hippiä joka olikin vähän turhan virtaisalla ja äänekkäällä tuulella. Avoimessa luokassa oli kuusi koirakkoa joista kolme oli PM-kisoissa Suomen joukkueessa joten taso oli kova. Hipin vuoro oli kolmantena joten yritin ottaa koiruutta hieman käsiini tokoilemalla sen kanssa.

Itse esitys meni hyvin. Alussa oli uusi temppu ja hieman mietitytti miten kuumakalle sen malttaa tehdä mutta pelko oli turhaa. Hippi teki hirmu hyvin hommia puoleenväliin asti jossa käskytin sitä huonosti eikä se lähtenyt peruuttamaan ja sitten menikin pasmat hetkiseksi sekaisin. Sähläily purkautui Hipiltä pienenä haukkupätkänä mutta sen jälkeen pääsi taas tekemiseen kiinni. Tuomarit eivät niinkään tykänneet meidän esityksestä. Pisteitä saimme 159,33 mutta koska kumaan vaadittaisiin vähintään 80 pistettä sekä teknisestä laadusta että taiteellisesta vaikutelmasta, jäi se meiltä saavuttamatta. Tässä tuomarikommentteja
Hannele Parviainen: "Muutama haukku, onneksi ei yltynyt. Muutaman kerran oli selkeätä targetin käyttöä. Tasapainoinen hyvä esitys" Tekninen 85p taiteellinen 80 yht 165p
Marita Packalen "Hyvä ohjelma jota valitettavasti haukkuminen pilasi" Tekninen 84 taiteellinen 78, yht. 162p
Laura Jalli " Hyvin etenevä ohjelma jossa hyvä kehänkäyttö. Aivan kaikkea koira ei tehnyt, pääosin kuitenkin ok. Onneksi haukku ei yltynyt pahemmaksi" Tekninen 77 taiteellinen 74, yht. 151p
Plääh. Itse kuitenkin olen tyytyväinen Hipin esitykseen joten aivan sama mitä pisteitä saadaan ;)

Tässä meidän haukkumisella pilattu ohjelma. Onhan siinä selkeitä virheitä mutta koira teki ainakin paremmin kuin treeneissä mikä on erinomainen asia!

Lisää kuvia

2011-02-10T23:10:00.005+02:00

Jotain hyötyä iltavuoroista, tänään sattui aurinko paistamaan heti aamusta joten ei muuta kuin kamera messiin ja aamulenkille koiruuksien kanssa! Tosin pakkasta oli sen verran että takit piti heittää päälle ja mummelille tossut jalkaan. Noi Kirpun tossut on ollut kyllä ihan nappihankinta! Kirppu tykkää kirmata niiden kanssa eikä sillä palele tassut lainkaan vaikka seisois lumihangessa :) Kirpuli esiintyykin kovin monessa kuvassa mutta kun se on niin liikuttavan suloinen talviasusteissaan... Ja tänään oli vielä jotenkin ekstratouhukkaalla tuulella! Ihana, rakas mummeli!

Eilen olin Pandan kanssa pikatreneissä, pientä ja vaikeaa pätkää. Olin hienosti luovuttanut jälleen kerran jo ratantutustumisen aikana, naureskelin kouluttajalle että tämä pätkä on niin mahdoton meille etten vaihda edes kenkiä. Hyihyi, mikä asenne. Ja mitä tekee Panda, päätti jälleen kerran näyttää että osaa vaikka ja mitä :) En sitten tiedä, olisko mun "rento" mennään-pitämään-vain-hauskaa-asenne jotenkin avainsana siihen että Panda on toiminut ihan sairaan makeesti nyt parissa viime treenissä! Sen olen tiennyt että vaatia ei voi eikä kannata kauheasti toistella asioita mutta se että menee ja tekee vaan näyttää toimivat kaikkesta parhaiten! Koirahan ei onneksi tiedä ohjaajan onnetonta asennetta, sille kun kerrotaan vain se että se on ihan hirmu taitava pieni otus. Pistin nyt sitten ilmon menemään ja Panda pääsee Masalan kisoihin 19.2 :)

Kuvatuksia

2011-02-06T22:25:00.007+02:00

Ihanaa, tänään pääsi vihdoinkin napsimaan kuvia koiruuksista kun aurinko malttoi ilmestyä pilvien takaa iltapäivällä! Onneksi sattui olemaan vielä hetken aikaa veljen kamera lainassa niin sai edes vähän parempia kuvia talteen tytöistä. Tänä talvena on ollut niin harvoin aurinkoisia päiviä, ainakaan niin etten itse ole ollut töissä.

Panda oli tänään treeneissä ihan hirmu taitava! Rata oli niin ei-Pandamainen kun ikinä vaan olla ja saattaa. Oikein mikään este ei ollut linjassa, välistävetoja, päälleuoksuja ja muuta hauskaa. Naureskelinkin ennen rataa että näiden treenien piti päättää, ilmoanko Pandan kisoihin ja nyt sitä ei todellakaan tarvitse tehdä. Panda kuitenkin päätti olla kovin ymärtäväisellä päällä ja päästiin 20 esteen rata nollalla läpi :D Kaikki puhtaat suoritukset on Pandan kanssa mannaa, mutta etenkin tällaiset ei-me-tätä-taatusti-osata-radat! Ei se toki mikään kaunis rata ollut mutta tyylipisteitä ei jaeta. Kyllä mä taidan Pandan kisoihin ilmoittaa. Katotaan miten menee ja sitten voidaan taas haudata koko ajatus kisaamisesta :D

Pieni toivo elää

2011-02-03T19:08:00.007+02:00

Jos vielä kuitenkin kävisi kokeilemassa Pandan kanssa kisaamista :) Se oli hirmu rehti hauva viime sunnuntain treeneissä, yritti ymmärtää mun ohjaamista ja toimia sen mukaan! Muutamia virheitä tuli, mutta ne oli niin räikeästi mun mokia ettei niitä kannattanut jäädä sen kummemmin miettimään. Yritin kovasti olla häseltämättä ja sekoittamatta koiraa sadalla käskyllä -> toimi. Kisoissa on tietysti aina mahdollisuus että keinu on radalla, este jonka Panda taatusti osaa ja karkaa treeneissä sinne keikkumaan mutta kisoissa hyppää helposti pois ensimmäisellä kerralla. Todella turhauttavaa koska menee sen sitten täysin ongelmitta kun otetaan toisen kerran. Kerrassaan hämmentävää! Voi toki olla että vuodet ovat muuttaneet koiraa ja tällaista ei enää ilmenisi, who knows. Viime kisoista kuitenkin on jo melkein kaksi vuotta, hih. Ikäähän Pandalla jo on, toukokuussa tulee pyöreä 10 täyteen mutta fyysinen kunto on erinomainen. Ensi keskiviikkoon olisi aikaa pähkiä oman seuran kisoja Masalan kuplassa.

Hipin operaatiosta on nyt kolme viikkoa ja nyt olen uskaltanut mennä ihan normaalipituisille ja -rankoille lenkeille. Pelloilla saa painella just niin paljon kun haluaa! Ja haluaahan se. Maanantaina olin sen kanssa taas Veikkolan sisähallilla treenaamassa temppuja. Nyt muistin jopa ottaa musiikin mukaan joten päästiin kokeilemaan uusittua ohjelmaamme kokonaisuudessaan. Yllättävä ongelma ilmaantui sillä Hippi ei halunnut pyöriä. Kyseessä kuitenkin temppu jonka on oppinut ensimmäisenä. Muuten teki suht hyvin uudetkin temput mutta noissa pyörähdyksissä jäkitti kuin aasi. Hippi ehkä jotenkin ylenkatsoo liian helppoja temppuja, mene ja tiedä ;) Ehkäpä me sinne koertantsukisoihin sitten lähdetään katsomaan mitkä temput seuraavaksi aiheuttaa suurta jäkitystä.

Ja välillä Kirppu-mummelinkin kuulumisia :) Loistavasti jaksaa lenkeillä mukana, välillä ottaa pienet riehumissessiot nuorempien kanssa ja sitten taas tepastelee arvokkaaseen tahtiin porukan mukana. Temppujen tekemisestä innostuu vielä ihan hirmuisesti ja olenkin välillä pyöritellyt mielessäni josko ilmottaisi Kirpun vielä johonkin koiratanssikisoihin näyttämään vähän mummopoweria ;) Sehän tosin haukkuu ihan taukoamatta kun innostuu mutta so what, ainakin on tohkeissaan.

Hippi European Openiin!

2011-01-28T21:37:00.004+02:00

Tänään tuli tieto että Hippi on valittu taas edustamaan Suomea kyseisissä pippaloissa :) Kisat pidetään Itävallassa 29-31.7! Ah, niin jännittävää :D Joukkueessa on tänä vuonna paljon tuttuja mikä tekee reissusta varmasti moninkertaisesti mahtavamman :)

Priima pumppu :)

2011-01-26T22:07:00.002+02:00

Tänään oli Hipin sydänultra, käytiin ell Tiina Wrightilla Vetsetissä. Alkuun sydän kuunneltiin tarkasti stetoskoopeilla ja kyllä sieltä se pieni narahdus, tai ell:n sanoin hiljainen laahaava ääni, kuului. Ääni oli kyllä hyvin vaimea ja kuului asemmalta sydämen supistusvaiheen aikana. Seuraavaksi ajeltiin karvaa kyljistä ja Hippi ultrapöydälle kyljelleen makaamaan. Tunnin verran Hipin pumppua tarkasteltiin, mittailtiin virtauksia, mittasuhteita, seinämän paksuuksia yms. Mitään vikaa ei löytynyt, varsin toimiva sydän Hippiäisellä :) Ääni johtuu mitä todennäköisimmin jostain pienestä virtauksen pyörteestä joka saattaa olla ihan yksilön ominaisuus. Mutta tärkeintä oli nähdä että kaikki oli priimaa ja toimivaa eikä "sivu"ääni haittaa koiraa, ainakaan tällä hetkellä. Toki voi olla aina mahdollista että tuosta voi aikanaan muodostua läppävuotoa tms mutta ell ei nähnyt mitään syytä kontrolloida ultralla tietyin väliajoin ellei ääni kuunneltaessa selkeästi muutu tai koiralle tule oireita. Huh helpotusta, hysteerikon elämä kirkastui kerta laakista :D Hippi saa jatkaa toimeliasta elämäänsä ilman rajoituksia, siitä on koiruuskin taatusti iloinen.

Maanantaina Hippi pääsi vähän temppuilemaan Veikkolan mattohalliin. Jos operaatiosta toipuminen jatkuu yhtä hyvänä, on sen kanssa tarkoitus kisata koiratanssikisoissa helmikuun puolivälissä. Nyt kaiveltiin muistista yksittäisten temppujen suoritustapoja ja ilman musiikkia kokeiltiin pidempää pätkää ohjelmasta. Samalla ohjelmalla mennään kuin elokuun kisoissakin. Pieniä muutoksia siihen on tehty, kolme uutta/tuunattua temppua ympätty mukaan.
Hippi oli T-O-H-K-E-I-S-S-A-A-N... Välillä (tai siis lähes koko ajan) oli into enemmän kuin järkeä mutta onneksi saatiin edes muutamia järjellisiä toistoja tehtyä! Kahtotaan nyt mitä tästäkin taas tulee kun eipä tässä tällä(kään) kertaa pääse kunnolla treenaamaan :D Ulkona ei kyllä pysty eikä kykene ja noissa sisähalleissa on vähän turhan tyyristä tän takia ravata kauhean montaa kertaa.

Ohi on!

2011-01-23T22:38:00.003+02:00

Nimittäin Hipin kauluri-elämä :) Tänään tuli 10 päivää umpeen operaatiosta joten päätin napsia nuo Hipin elämää suunnattomasti häirinneet ompeleet pois heti kun se vaan oli mahdollista. Yksikään muista koiristani, jotka on leikattu, ei ole häiriintynyt tikeistä niin paljon kuin Hippi. Panda taisi pärjätä koko ajan ilman kauluria eikä Kirpullakaan ollut kuin satunnaisesti pönttö päässä. Mutta Hippi olikin eri maata. Muutamia kertoja annoin sen olla hetken ilman kauluria mutta se johti vain siihen että kun selän käänsi niin pikku-puuhastelija oli heti haavan kimpussa... Torstaina sai kirputettua jatkuan ompeleen toisen pään irti ja jouduin tekemään tee-se-itse-solmuja ettei koko rimpsu lähde purkaantumaan. Ihme ja kumma, haava näyttää onneksi tosi hyvältä näinkin amatöörimäisellä hoidolla :D Tänään käytiin myös hieman pitempi lenkki. Toki vielä täytyy välttää rajuja riekkumisia mutta nyt pikkuhiljaa voidaan matkoja lisätä!

Nyt kun Hippi viettää sairaslomaansa, pääsee Panda pitkästä aikaa liitelemään jotta ohjaajalla pysyisi edes jonkinlainen tatsi hommaan. Tänään oli vuorossa tällainen rata. Panda oli periaatteessa ihan hirmu hyvä mutta mulla on/aina ollut joku asenneongelma ton koiran kanssa. Hössään ja varmistelen niin paljon että aiheutan mm. kauhean kiireen joka paikkaan, epävarman koiran ja paaaljon esteiden ohituksia. Ekalla kerralla sain Pandan juoksemaan 3-esteen ohi monta kertaa kun takaakierron ohjaus oli ensin hätäinen enkä sen jälkeen kertonut millään tavalla että hyppy pitäisi hypätä. Kyllähän koiran pitäisi ajatukset lukea, daa. Seuraava ongelma oli pöydälle meno sillä jäin kyttäämään Pandaa että pysyyköhän se käsissä ja meneeköhän se tonne putkeen. No arvata saattaa että livahti juurikin putkeen. 9.putken jälkeen sain Panda pari kertaa 8-hypylle koska en ohjannut. Kepeille meno tökki koska en oinut millään ymmärtää että a) Panda ei ole Hippi tai b) Pandalla on melkoinen tauko taas takana jolloin jotkut taidot eivät välttämättä ole niin hanskassa. Loppusuoralla sain Panda vielä renkaasta ohi sillä jos ei ohjaa niin Panda kyllä tykkää juosta esteiden ohi ulkokautta! Ai että miten helpolla olen päässyt kun Hippi ei ikinä ole noita harrastanut :D
Kaiken tämän räpellyksen jälkeen sain ohjeeksi mennä radan vielä kerran sanomatta koiralle mitään. Tai no, kiipee ja putkeen sai sanoa mutta kaikki muu hösääminen pois. Ja kas kummaa, päästiin rata nollalla läpi :O Mitähän tästä opimme? No ainakin sen, että radalla pärjäisi jos ihan vaan ohjaisi koiraa eikä häslää toissijaisia asioita kuten tännetännetänne-tulekoohan-se-mukaan-tänne-tänne jolloin takuulla saa ainakin Pandan valitsemaan esteitä oman maun mukaan. Onneksi koirat eivät osaa ajatella kuinka paljon menestystä niiltä on mennyt hukkaan tumpelon ohjaajan kanssa, muuten Panda olisi taatusti loppuikänsä katkera siitä että joutui meikäläisen käsiin ;D

Hippikin pääsi halliin, tosin vain tekemään vähän temppuja ja tokoa. Intoa oli, malttia ei. Kaikki asiat tehtiin pikakelauksella ja varmuuden vuoksi pariin kertaan. Kaipa tää tästä tasaantuu kun pääsee kohta taas enemmän tekemään. Agilitysta saa olla tauolla vielä ainakin kuukauden mutta tokoa ja temppuja täytyisi alkaa viilailemaan.

Hillitsemisen hankaluus

2011-01-19T21:09:00.002+02:00

Huomenna on kulunut viikko Hipin operaatiosta. Viime perjantaina neiti oli sitä mieltä että hän on nyt kunnossa ja siitä on vauhti vain kiihtynyt. Harmi vaan, että Hippi ei pääse vielä viikkoon kunnon lenkeille vaan tipsuttelee hihnassa. Alkuun se oli fleksissä mutta alkoi tehdä sitä että tassutteli fleksin päähän ja kaasutti sieltä takaisin! Juoksemaan olisi päästävä mutta haavan kannalta se ei ole vielä mahdollista. Olen pari kertaa päästänyt irti jotta kävisi nopeasti pissalla mutta se aiheuttaa vaan hirmuista rallattelua joten ei auta muu kuin sitoa piuha tiukasti pantaan kiinni ja pitää Hippi siinä vielä tovi. Olen yrittänyt opettaa Hipille uusia temppuja mutta eihän ne tietenkään korvaa lenkkejä ja juoksemista. Eilen Hippi oppi peruuttamaan kepin ympäri. Alkuun yritti aina lähteä kiertämään myös mua mutta parin toiston jälkeen hiffasi idean. Tänään hahmotti homman jo niin hyvin että pystyi sekoittamaan mukaan myös etuperin kiertämistä eikä sekoittanut näitä kahta kertaakaan! Ja kierrokset oli kuitenkin kaakossa kun virtaa on niin paljon ylimääräistä mutta silti malttoi kuunnella ja toimia sen mukaan :) Alla pieni pätkä treenihetkestä.

Ensi keskiviikkona on Hipillä se sydänultra. Onneksi sain ajan näin nopeasti niin ei tarvi sitten enää miettiä ja pähkäillä. Jos jotain löytyy niin löytyypä sitten ainakin aikaisessa vaiheessa. Jos taas mitään ei löydy (niin kuin toki suuresti toivon) niin onpahan ainakin pumppu sitten tsekattu ihan kunnolla.

Pirteä piän potilas

2011-01-15T19:01:00.007+02:00

Hiphei, Hipin leikkaus meni hyvin :) Aina se vain on yhtä hirvittävää kun oma koira on operaatiossa! Kyllähän sitä tietää että sterilointikin on rutiinileikkaus, aineet ja koneet on vimpan päälle ja eläinlääkäri on hurjan taitava. Silti jokaisessa operaatiossa ja anestesiassa on riskinsä ja ne pelottaa. Nyt kuitenkin kaikki meni siis erinomaisen hyvin.
Hippi sai leikkaushaavaan puudutukset, kuin myös munasarjoihin. Lisäksi sille meni kokoajan kipulääkeliuosta suonensisäisesti. Operaation jälkeen oli vielä muutaman tunnin tuossa kipulääketipassa ja sai pariin otteeseen opiaattikipulääkettä. Koira oli koko illan iloisessa pöhnässä mutta näytti olevan varsin kivuton. Tällaista kipulääkearsenaalia ei normi steriloinneissa varmasti käytetä mutta omistajan toivomuksesta Hippi pidettiin niin täyteen pumpattuna kipulääkkeistä kuin mahdollista ;) Kauhean nälkäinen se oli, onneksi olin ottanut töihin sille naudan maha-raejuusto-viili-gourmetmössöä mitä veti hirmu ruokahalulla operaation jälkeen.

Ensimmäinen yö meni hyvin. Olin laittanut patjan lattialle jottei Hippi hyppää sänkyyn. Siinä se nukkui koko yön mun vieressä. Aamulla oli jo hirmu pirteä ja aamulenkillä sitä sai pitää fleksissä jotten riekkuisi Pandan kanssa.

Tänään aamulla (kaksi päivää operaatiosta) oli jo ihan oma itsensä! Viipotti menemään melkoista kyytiä ja taas sai olla tarkkana ettei päässyt temuamaan fleksinsä kanssa. Yritti hypätä myös lumipenkoille. Huoh, vielä kymmenisen päivää pitäisi pitää tuota elohiirtä aloillaan... Haava, tai lähinnä ihotikit, ärsyttää jonkin verran Hippiä ja pehmokauluria on syytä pitää päällä aina kun ei ole ihan silmien alla. Tänään oli hetken ilman kauluria ja siellähän se jo oli tikkejä tuunaamassa. Onneksi ei ehtinyt kauaa haavan parissa työskennellä, tikitkin jäivät paikoilleen. Tietääpä vaan olla vielä tarkempana tuon kaulurin kanssa. Hippi tosin tykkää jollain oudolla tavalla tuosta kumirengaskaulurista, työntää itse päänsä siitä läpi.

Eilen naksuttelin Hipille uutta temppua. En tiedä tuleeko siitä ikinä valmista mutta ainakin on koiran aivosoluja vaivattu sairasloman aikana. Mitään muutahan tuon kanssa ei voi nyt tehdä, lenkitkin ovat ihan lyhyitä pissatusreissuja. Eihän tässä toki ole kuin reilu viikko totaalitaukoa kaikesta mutta eiköhän siinäkin ajassa Hippi ehdi kyllästyä tekemättömyyteen.

Ai joo, Hipin sydän kuunnteltiin operaatiota edeltävänä päivänä ja lääkärin siinä hetken kuunneltuaan kysyi onko tällä ennen ollut mitään sivuääniä. Siinä vaiheessa oma sydän hyppäsi kurkkuun mutta ell sanoi kuulevansa sieltä ihan pienen narahduksen. Sanoi, ettei luokittele narahdusta sivuääneksi. Kuulemma vasta suhahdus olisi varsinainen sivuääni. Tämä tietysti pelästytti ihan hirmuisesti vaikka lääkäri sanoikin ettei sen pitäisi mitenkään haitata anestesiaa. Kysyin vielä työpaikkani toiselta lääkäriltä mielipidettä ja hän oli samaa mieltä. Olivat kumpainenkin vielä soittaneet omille kolleegoilleen varmistaakseen ettei anestesiariskiä ole :) Illalla soitin vielä klinikalle jossa oli sydäntauteihin erikoistumassa oleva ell ja sieltäkin sanottiin ettei tuo ole varsinainen sivuääni. Koska olen hieman hysteerinen koirieni kanssa, täytyy Hippi käyttää sydänultrassa jahka se on toipunut tästä operaatiosta. Koskaan aikaisemmin tuollaista narahdusta ei ole kuulunut ja koska sen syy ei nyt ihan selvinnyt, täytyy jatkotutkimuksia tehdä. Tuollainen ääni voisi kuulemma olla jonkilainen yksilön ominaisuus mutta parempi on tutkia ja sitten olla viisaampi asian suhteen. Ja jos (toivottavasti) mitään vikaa ei löydy, on se vain superhienoa :)

Muutama kuva tytöistä

Väsynyt kaulurisankari peittokasan päällä

Myötäväsynyt kaveri jolla ei ole omaa kauluria niin sellainen piti itse keksiä...

Hippi tänään aamulla

Mummeli

Shelttitytöt rivissä

Hyvän mielen treenit

2011-01-09T22:49:00.003+02:00

Mulla oli peräti neljän vapaapäivän putki joten ehdittiin puuhastelemaan paljon kaikkea kivaa! Oli koirakavereita kylässä, pitkiä peltolenkkejä, treenejä ja eilen käytiin työkaverin kanssa Hyvinkäällä koirakylpylässä. Hippi on aivan mahdoton tuolla! Alkaa piippaamisen jo siinä hiekkatiellä, vetää hulluna (!!) sisälle ja hyvä ettei juokse päin lasiovea kun on niin kiire. Nyt meinasi myös pää levitä kaikesta innosta, alkuun juoksi pari kierrosta allasta ympäri kun ei malttanut muistella miten sinne altaaseen mennään. Näytin ystävällisesti ne rampit ja johan alkoi lyyti taas kirjoittamaan. Puoli tuntia aktiivista pulikoimista -> varsin väsynyt pieni shetlantilainen. Pandakin kävi sivistyneesti uimassa muutamia kierroksia, ei se siitä niin tykkää mutta menee veteen kun pyytää. Kirppu sai toimia tärkeässä tehtävässä uimavalvojana, en viitsinyt sitä altaaseen tuupata kun ei se uimisesta todellakaan tykkää. Se nauttii kun saa hengailla siellä reunalla ja paimentaa muita :) Iltapäivällä ajettiin vielä hallille treenaamaan agilitya, olin lupautunut kokeilemaan yhtä tuttavani aloittelevaa shelttiurosta. Wili on vielä aloittelija eikä osaa ihan kaikkia esteitä edes kunnolla mutta ihan hyvää edistymistä saatiin aikaiseksi tuon yhden session aikana. Ehkäpä sitä voisi puuhastella tuollaisen pikku projektin parissa nyt kun Hippi jää tauolle. Hippi pääsi tekemään hieman puomia, lähinnä taas itsenäistä kontaktia niin että jäin itse puomin alkuun. Menee hyvin alas asti mutta kääntyy hieman sivuun. Tämä tietysti siitä syystä että palkkaan sen kädestä enkä käytä mitään namialustaa. Pitäisi varmasti käyttää.

Tänään lähdin Eran ja bortsujen kanssa hallille pientä treeniä tekemään. Tehtiin pieni rata jossa oli kolmen hypyn suora, puomi, putki, hieman ilkeä avokulma kepeille josta takaisin putkeen ja siitä takaisin puomille. Tavoitteena, jälleen kerran, puomin treenaus. Treenasin eri tavoin puomia, jäin jälkeen ja rynnistin ohi, pysähdyin ja lähdin liikkeelle kutsumatta koiraa mukaan, juoksin ohi ja kutsuin vasta myöhemmin jne. Kerran sain Hipin tulemaan läpi kun juoksin sen ohi ja nostin käteni kuitenkaan kutsumatta sitä. Niin ja toisen kerran kun treenasin persjättöjä puomilla ja niitä ei olla juurikaan tehty. Kerran Hippi jäi taas nököttämään kontaktille kun ei ilmeisesti kuullut käskyä. Itse pingoin kolmen hypyn päähän ennen kuin huomasin että koira jäi puomille! Hippi teki kyllä monta todella hyvää ja nopeaa puomia, jäi niin hyvä mieli!

Olen myös pähkäillyt kovasti miten saisin Hipin oppimaan inhoamani välistävedot niin että minun tarvitsisi tehdä mahdollisimman vähän yhtään mitään :P Nyt sain kolmella vierekkäisellä aidalla hirmu monta hyvää toistoa ihan vain pienellä käden vedolla ja oikea-aikaisella tänne-kutsulla! Hippi teki ihan mielettömän pientä s-kuviota aitojen välissä! Tämän kun saisi näin toimimaan niin olisin niin häpi! Täytyypi treenata tauon aikana puiden/tolppien avulla!

Torstain lähenee ja jännitys kasvaa. Vaikka töissä asiat tehdään niin vimpan päälle kun vain mahdollista, on jokainen anestesia/operaatio aina riski. Peukut pystyyn, että kaikki menee hyvin!

Päivämäärä lyöty lukkoon

2011-01-03T20:54:00.003+02:00

Hippi steriloidaan ensi viikon torstaina. Tätä asiaa olen pyöritellyt nyt huolella ja monelta kantilta päätyen loppujen lopuksi tähän ratkaisuun. Yksi haave jää siis toteutumatta kun Hipin pentua en tule ikinä saamaan mutta toisaalta tuo koira on itse ollut niin suuri toteutunut haave ettei kaikkea taida tässä maailmassa saada. Nyt pitää tietysti panikoida sitä operaatiota, kaikessa on tietysti riskinsä mutta itse en tule ikinä pitämään leikkaamatonta narttua kohtutulehduksen pelossa. Ja kun operaatio kuitenkin tehdään, on se järkevämpää tehdä silloin kun koira on vielä erinomaisessa kunnossa ja ennuste nopealle toipumiselle on hyvä. Huh, reilu viikko aikaa odotella.

Uusi vuosi vietettiin kotosalla, työkaverini oli kylässä kahden villakoiransa kanssa. Täällä on niin hyvät ja paksut seinät ettei paukuttelua kuulunut sisälle käytännössä ollenkaan. Vaikka eipä se koiria olisi haitannutkaan. Käytiin lenkillä yhdeksän maissa eikä koirat juurikaan välittäneet paukuista. Panda on ainoa joka on iän myötä muuttunut hieman paukkuärtyisäksi, juoksee ääntä kohti häntä sojossa ja haukkuu niille. Yrittänee komentaa ääniä hiljaiseksi... Hippi saattaa yhtyä Pandan haukkumiseen (aina valmiina mökäämään...) mutta muuten sekään ei pulttia raketeista ota. Kirppu nyt on aina ollut niin lehmänhermo, aivan loistava esimerkki muille koirille :) Nyt kun kuulo on huonontunut, ei noteeraa paukkuja mitenkään.

Alkuviikosta ostin lumikengät kun totesin pelloilla polkujen raivaamisen olevan hieman epätoivoinen tehtävä. Täällä ei harrasteta muiden koiranomistajien toimesta kuin autotiellä edestakaisin sahaamista joten apua polkujen ylläpitoon on turha odottaa ;) Nyt olen päässyt tekemään Kirpullekin sopivia polkuja noilla uusilla tampakkeilla, niillä kun saa tehtyä leveää ja hyvin tampattua polkua jolla kelpaa shelttien kirmata. Tämän lisäksi vuokraisäntä ajoi moottorikelkalla reittejä pelloille joten lenkkeily on helpottunut valtavan paljon lähiaikoina.

Shelttitytöt lumikenkä-polulla

Pientä treenintynkää

2010-12-26T20:03:00.004+02:00

Saatiin mahdollisuus mennä treenaamaan lämpimään sporttikoirahalliin joten mitäpä sitä muutakaan ohjelmaa joulupäiväksi keksisi :) Hippi ei ole tehnyt yhtikäs mitään pariin viikkoon joten höyryjä oli kertynyt ihan kiitettävästi! Vielä kun ohjaaja oli huolimaton ohjauksensa kanssa, oli alku hieman takkuinen. Videolta oli myös ilahduttavaa katsoa kuinka kädet taas heiluivat ja ohjaus oli sellaisia nanosekunnin huitaisuja... Voi kiesus että voi joku asia olla vaikeaa. Sain myös Hipin monesti tekemään pidempiä kaarroksia ihan vaan sillä etten kertonut sille ennen estettä että käännös on tulossa. Jahka kiinnitin tähän taas hieman huomiota, teki Hippi osaamiaan nuolen-siivekettä-käännöksiä. Kepeille en saanut sitä menemään suoraviivaisesti kun ei sitten voinut luottaa koiraan vaan sitä piti vetää ihme mutkan kautta kulmaan jonka se taatusti osaa.

Ensimmäisellä kerralla puomilla teki taas saman kuin kisoissa yleensä, jäi siihen reunalle kiikkumaan ja jouduin antamaan uuden käskyn että laittoi etutassut nurmelle! Tuo on kyllä hassu juttu. Kaipa se jotenkin kokeilee voisiko päästä jatkamaan matkaa hieman vähäisemmällä yrityksellä. Alkuaikoina kisoissa kun en aina vaatinut kunnollisia kontakteja niin edelleen saa tätä korjailla.

Toisella radanpätkällä ennen putkea päätin taas pyörittää Hippiä esteen ympäri. Tuo pyörittäminen nyt vaan tuntuu aina helpoimmalta vaihtoehdolta mutta toki olisi syytä osata muitakin vaihtoehtoja. Treenattiin siihen sitten viskileikkausta joka toimikin ihan hyvin kunhan vaan muisti antaa koiran mennä edelle. Täytyisi muistaa kisoissakin noita käyttää, helposti vaan tahkoaa sitä samaa vanhaa.

Tässä lyhyt pätkä treeneistä.

Näin muutaman vapaapäivän kunniaksi olen taas ehtinyt pyöritellä päässäni Hipin pennutus/sterilointi asiaa. Nyt olisi mitä mainioin hetki leikkauttaa Hippiäinen, ilmat ovat sellaiset ettei treenaamisesta/kisaamisesta kuitenkaan tule mitään moneen kuukauteen. Toisaalta päätös on niin lopullinen että se tietysti hirvittää... Kovasti olisin halunnut pennun Hipistä mutta näyttää vähän siltä ettei tämä haave tule koskaan toteutumaan. Olen asiasta paljon jutellut töissä lääkäreiden kanssa mutta eihän kukaan tietenkään voi sanoa miten seuraavalla kerralla tiineys menisi. Hippi on niin spesiaalityyppi että hirvittää ajatuskin jos tiineydessä tai synnytyksessä menisi jotain pieleen. Äh, tässäpä pähkinää purtavaksi...

Hyvää Joulua!

2010-12-23T21:23:00.002+02:00

Nyt alkaa muutto olemaan ohi :) Shelttitytöt kotiutuivat uuteen asuntoon nopeasti, toisaalta nää on tottunut melkoiseen reissuelämään ja ovat tyytyväisiä siellä missä minä olen. Järkyttävä lumimäärä on hieman hankaloittanut uusien lenkkireittien löytämistä, joka puolella kun on tolkuttomasti lunta! Täälläpäin on kyllä koiria mutta näköjään eivät lenkkeile pelloilla tai metsissä... Ja mua taas ei saa autotien vartta talsimaan, olkoonkin aurattu. Kirppu ei vaan oikein nauti polkujen raivaamisesta, sitä joutuu välillä kantamaan.

Pariin viikkoon ei olla tehty oikeastaan mitään ihmeellistä. Toisaalta pakkastakin on ollut niin paljon ettei treenaamisesta ole tullut mitään. Katotaan sitten vaikka keväällä lumien sulattua josko taas aktivoiduttais :D

Hipistä hyppyvalio!

2010-12-06T18:22:00.002+02:00

Ihmeiden aika ei ole ohi! Hippi tempaisi eilen Porvoossa hienon nollavoiton hyppärillä, sai kolmannen hyppysertinsä ja valioitui hyppyvalioksi :) Hyppärit ei oo niin meidän (=mun) juttu joten siksipä tää tuntui niin hienolta työvoitolta. Tosin tänä vuonna on noi hyppäritkin menneet vähän paremmin mutta jotenkin tuntuu että kontakteilla saa koiran aina taas "haltuun".

Porvooseen siis lähdettiin eilen Vuokon ja Sindan sekä Nera-heelerin ja Ninan kanssa. Hippi pääsi baanalle reilun kahden kuukauden kisatauolta. Vuorossa oli kolme starttia jotka eivät menneet ihan peräkkäin vaan järjestys oli medi-mini. Tämä teki päivästä hieman pidemmän mutta onneksi kisapaikkana ollut maneesi oli kohtuullisen lämmin. Ulkonakaan ei ollut kuin muutama aste pakkasta joten hyvin tarkeni. Ja sen ajan kun koirat lepäilivät autossa starttien välissä, pidettiin se käynnissä jotta siellä olisi mahdollisimman lämmin.

Tuomarina oli Heidi Viitaniemi, jolla oli varsin kivat radat tehtynä. Ei mitään ylivaikeeta pyöritystä vaan sellaista kivaa agilitya jossa koira sai mennä kovaa :) Eka rata oli hyppäri. Takaraivossa takoi koko rataantutustumisen aikana ajatus että jos sitä tekis nopean nollan ja voittais niin... Tämän lisäksi yritin takoa päähäni että jos ei mitään muuta niin perkule ainakin ohjaat tuota koiraa. Ei huiskimisia eikä muita ylioptimistisia roiskaisuja. Hipin vuoro oli lähs viimeisenä ja sitä ennen radalla oli tehtailtu hienoja ja nopeita nollia. Eipä siinä muu auttanut kun mennä tekemään omaa suoritusta. Alun putkeen Hippi säntäsi kuin ammuttuna. Seuraavalle hypylle tuli vauhdilla mutta kokosi itsensä hienosti päästen pienellä kurvilla kepeille. Keppien jälkeen ryntäsin Hipin ohi estääkseni sen sinkoamisen väärään päähän putkea. Tässä kohtaa en ollut ihan varma pujotteliko koiruus loppuun asti, en sitä nähnyt. Sitten tuli pieni luukutussuora muutaman mutkan kera. Hyppy ennen viimeistä putkea oli taas tosi hieno. Hippi hyppäsi sen niin nuollen kun se vain oli mahdollista. Enää loppusuora ja kovasti palkkaa koiralle! En siis ollut ihan varma tuloksesta keppien takia mutta siitä viis, Hippi oli tehnyt niin hienon radan että tulos oli täysin sivuseikka! Seuraavaksi kuulutettiinkin että nollahan se ja kärkeen :) Oli muuten piinaavaa odotella ne kolme viimeistä koiraa. Mutta niinhän siinä kävi että kukaan ei enää Hippiä ohittanut joten nollavoitolla ansaittiin viimeinen hyppyserti! Syksyn hylkyhyppyratojen jälkeen tuntui ettei toi H-AVA oo meitä varten mutta niin vain vuoden viimeisissä kisoissa napsahti!

Tämän jälkeen olikin hyvä kasata pää seuraavalle radalle. Siinä oli keinu toisena esteenä jonka päätin ottaa vastaan ja varmistaa että Hippi taatusti pysähtyy. A:lla olin vähän epävarma mitä tehdä, viime kisoissa kuitenkin A:lta tullut niitä virheitä. Päätin kuitenkin vaan juosta ja luottaa että askelet osuu kohdilleen. Videolla oon judt vähän siinä edessä joten ei näy mihin asti Hippi juoksee mutta ilmeisesti tarpeeksi alas kun ei tuomari virhettä antanut :) Muurin jälkeiselle putkelle olin suunnitellut takaaleikkauksen, totta kai olin ajatellut etten muurin jälkeen ehdi valssia tekemään. Ehdinpä kuitenkin ja se helpotti kovasti seuraavilla hypyillä. Puomilla tuli hyvin kontaktille mutta voi ärsytys kun jäi taas siihen reunalle keikkumaan! Ja taas ohjaaja sitten vapautti nanosekuntia liian aikaisin. Voivoivoi... Loppu meni suunnitelmien mukaan ja näin oli tuplanolla ansaittu! Tällä nollalla sijoituttiin toiseksi.

Vika rata oli näistä kolmesta "kinkkisin", kuitenkin edelleen varsin hauska rata! Kaikki meni muuten varsin malliikkaasti paitsi että este nro 8 kierrettiin vauhdilla ulkokautta ohi :D Oma huitaisu oli siinä kohtiin semmoinen etten yhtään ihmettele Hipin ratkaisua :) Jatkettiin siitä sujuvasti rataa, koira ei onneksi edes huomannut tehneensä mitään ihmeellistä! Olin ihan älytyytyväinen tähänkin rataan, nyt puomikin oli huolella tehty. Kaikenkaikkiaan kolme loistavaa rataa johon voi olla huoletta varsin tyytyväinen. Ja tästä on hyvä aloittaa kisatauko, jälleen kerran. Nyt olisi SM-nollat kasassa, MM-nollia pitäisi saada keväällä yksi vielä taiottua jostain.

Tässä video radoista.

Tämä vuosi oli tulosten suhteen varsin mainio. Saimme sompailtua 12 nollaa joista 9 oli voittoja. Lisäksi nolla MM-karsintojen toisella hyppärillä (sij. viides) sekä European Openiin hyppärillä (sij. 11/152). Lisäksi EE AVA-titteli, tuo H-AVA-titteli sekä ensimmäinen caciag. Ei pöllömmin, vaikkei tavoitteita ollutkaan :)

Mummoenergiaa

2010-12-04T21:06:00.002+02:00

Esittelee Kirppu :)

Hippikin pääsi jotain pientä tekemään, lähinnä pientä pyöritystä. Huomenna Porvoossa vuoden vikat kisat. Jänskää!

Mummeli hammaslääkärissä

2010-12-01T20:01:00.005+02:00

Tänään sattui töissä olemaan tilanne että pitkä operaatio peruttiin ihan viime tingassa joten päivään jäi pitkä tauko. Koska mulla oli koirat mukana, päätettiin Kirpun hampaat putsata. Se on ollut suunnitelmissa jo pitkän aikaa. Onneksi suu on ollut suurimmalta osin ollut kunnossa eikä harjauksen ansiosta hammaskiveä ole hirveästi tullut. Tosin plakkihan se pahin ongelmanaiheuttaja on suussa ja sitä olen yrittänyt ahkerasti lähes päivittäin harjata pois. Koska Kirpulla on lievä sydänvika, on anestesia aina pieni riski. Toisaalta juuri tuon sydänvian takia suu pitäisi pitää extrahyvässä kunnossa ettei siellä muhi mitään tulehduksia ja sitä kautta pääse bakteerit elimistöä rasittamaan.

Kirpulle valittiin esirauhoitukseksi tavallisen medetomidiini+butorfanoli-yhdistelmän sijaan L-polamivet:iä joka on sydämelle turvallisempi lääke. Tästä Kirppu meni hieman tokkuraiseksi muttei mitenkään nukkuvaiseksi. Tämän jälkeen sai pitkään pelkkää happea maskin kautta ennen nukauttamista syvempään anestesiaan. En niin kauheasti nauti omien koirien anestesiavalvonnasta kun on jo valmiiksi ihan erilailla huolissaan mutta onneksi kaikki meni hyvin :)Kirppu oli anestesian ajan ventilaattorissa jossa kone hengitti sen puolesta. Työpaikallani anestesiaa valvotaan varsin tarkasti. Käytössä on lomake johon merkataan viiden minuutin välein koiran syke, verenpaine, hengitysilman hiilidioksidit, hengitystiheys, veren happipitoisuus ja eläimen ruumiinlämpö. Ja vaikka käytössä on erilaisia monitoreja, on omat havainnot toki ne kaikista tärkeimmät. Koneisiin ei ikinä voi luottaa liiaksi.

Aluksi Kirpun kaikki hampaat röntgenkuvattiin. Aina ei päällepäin näy jos plakki on aiheuttanut hampaan kiinnityskudoksen tulehdusta ja tuhoutumista, siksi rtg-kuvat ovat niin tärkeät hammashoidoissa! Monta kertaa on päällisin puolin siisti suu paljastunut hurjaksi tapaukseksi jossa suurin osa hampaista on jouduttu poistamaan.

Tässä kuvia Kirpun purukalustosta

Missään ei näkynyt merkkejä kiinnityskudoksen vähenemisestä :) Ja Kirppu on kuitenkin kohta 13-vuotias koira. Huh helpotus, kun näin nuo kuvat :) Kirpulla oli hieman värjäymää molemmissa yläP4-hampaissa joista en ollut ihan varma olisko niissä ollut jotain häikkää. Onneksi nuokin hampaat olivat kunnossa joten mummeli sai pitää kaikki hampaansa. Hammaskiveä oli hieman, lähinnä taaimmaisissa poskihampaissa. Plakkia samoin. Ientulehdusta ei juurikaan ollut. Nyt kun vain ahkerasti jatkaa hampaiden harjausta, saattaa Kirppu pärjätä loppuelämän ilman uutta anestesiaa hampaiden takia :) Olin muuten aina elänyt siinä luulossa että Kirpulta puuttuu vain vasen alaP2-hammas mutta puuttuihan sieltä samalta puolelta ihan taaimmainen alaM3-hammaskin. En vaan ole ikinä tajunnut sitä tarkistaa...

Operaation jälkeen Kirppu heräsi melko nopeasti. Oli hieman sekava mutta pikkuhiljaa alkoi tajuamaan mikä maa ja valuutta. Oli nopeasti jaloillaan eikä olisi millään malttanut lepäillä lämpöpatjan päällä. Onneksi olin ottanut toppatakin Pandalle mukaan joten Kirppu sai sen päälleen heräämisen ajaksi. Kotiin päästyään nukkui varsin tyytyväisenä sängyssä peiton alla BOT-loimi päällään. Hippi ajatteli auttaa tässä lämpimänä pysymisessä ja kapusi Kirpun päälle nukkumaan! Hassu otus, taisi olla pieni hätä kaverista :)

Liikaa pakkasta!

2010-11-28T21:44:00.003+02:00

Yyyh, ihan kiva kun on lunta mutta mulle riittäisi ihan hyvin sellaiset 5 astetta pakkasta... Ja ei tuulta. Eikä lisää lunta. Kelles näitä toivomuksia voikaan esittää? Olin ilmoittanut Hipin Purinalle 27.11. Jotenkin ajattelin ettei marraskuun lopulla voisi niiiin kylmä olla mutta väärässä olin. Miinusasteita sen 10 joten meidän hyppelyt jäi siihen, lusmuiltiin kotosalla. Jotenkin ajatus kisaamisesta noin kylmässä on vaan niin mahdoton :D Kyllähän sitä itsensä saa puettua mutta koko ajan saa pelätä että rikkooko tuollaisessa kylmyydessä koiransa. Kun ei ollut ees mitenkään tärkeät kisat niin mitäpä sitä suotta riskejä ottamaan. Hippi on ilmoitettu myös Porvooseen 5.12 ja ainakin kisatiedoissa sanottiin että maneesissa on noin +10 astetta. Se riittäisi kyllä meille ihan hyvin. Tietty noita startteja olisi kiva ollut saada vielä muutamia tälle vuodelle, eihän meillä ole edes nollat kasassa. Jää taas talvitauon jälkeen hommia. Ja jos ei saada niitä kasaan niin ei ehkä ole asiaa muutenkaan isoihinkaan kisoihin ;)

Jos viime viikonloppu oli täyteen ahdettu, ei nyt ollut kisojen peruunnuttua mitään ohjelmaa. Luksusta. Siispä vuorossa oli pitkiä metsälenkkejä ja pientä treenipuuhastelua. Lauantaina käytiin työkaverin kanssa illalla meikossa otsalamput apuna. Tosi upee paikka pimeälläkin ja lumen ansiosta näkyvyys oli kellonaikaan nähden huippuluokkaa :)

Koska tänä viikonloppuna ei paljoa treenailtu, yritin opettaa Hipille paria uutta temppua. Temppu nro 1 oli takajaloillaan seiste pyörähdys. Hippi kun on oppinut tanssimaan kohti, ei se meinannut millään hiffata että voisi vain pyörähtää ympäri paikoillaan :) Temppu nro 2 oli tangon ympäri tanssiminen myöskin takajaloillaan seisten. Tämä nyt oli ehkä hieman vaan varioitu temppu siitä kun seisoo vadin päällä ja pyörii siinä ympäri. Tosin hieman vaativampi asia koska tangosta ei niin saa tukea. Pienen sähläilyn jälkeen alkoivat toistot muistuttamaan sitä mitä haluaisin :)

Tässä pieni, hämärä pätkä siitä minkälaiseksi temput muodostuivat parin päivän aikana.

Tavoitteena tietysti saada tuo "spin" vielä itsenäisemmäksi ja kauempana ohjaajasta tapahtuvaksi. Tuo "runt" pitäisi saada vähemmän sähläileväksi...

Viikonloppuna oli kaverini kleinsbitch Sinda hoidossa. Pieni raitapaita-saksalainen on pitänyt sheltit hyvin kurissa ja nuhteessa. Hauska tyyppi!

*Lisäystä*

Meinasi unohtua kirjuuttaa keskiviikon treeneistä jotka olivat hyvin erilaiset ja hauskat. Meillä oli pieni radanpätkä jolla ohjaaja ei saanut juosta ollenkaan, piti vain lähettää koiraa esteille ja rytmittää käännökset oikein! Oli hyvää vaihtelua vaikkakaan ei niin helppoa. Nyt kyllä näki miten Hippi irtosi esteille kun vaan piti ohjausta päällä. Ei töksähtänyt meno ollenkaan vaikka kävelin jo seuraaville esteille Hipin suorittaessa edellisiä :) Hippi oli nääääääääin hyvä :D

Puuhaviikonloppu

2010-11-21T21:51:00.002+02:00

Huh, miten nopeasti viikonloppu menee kun sen lataa ohjelmaa täyteen! Perjantaina olin työn puolesta kuuntelemassa mielenkiintoista anestesia- ja kivunlievitysseminaaria jossa luennoitsemassa oli saksalainen ell Peter Kronen. Seminaari oli ehkä enemmän suunnattu eläinlääkäreille kun hoitajille mutta varsin käyttökelpoista tietoa tuli etenkin anestesianvalvonnan osalta. Anestesiaprotokollat ja kipulääkeinfuusiot ovat eläinlääkäreiden päätöksiä mutta ainakin tiedän mitä pyytää jos omat koirat joutuisivat operaatioon.

Lauantaina aamupäivä vilahti Helsingin Eirassa sijaitsevassa Allfurdogz-liikkeessä jossa pidän kolmen kerran koiratanssikurssia. Hippi oli esimerkkikoirana ja saikin puuhastella tiiviisti temppujen parissa parin tunnin session aikana. Tuolta kurvasimme kodin kautta hallille pieniin omatoimi-agitreeneihin. Olen selvästi taas aktivoitunut tuon treenaamisen suhteen ;) Lämppälenkillä menin pellolle kahlaamaan koirien kanssa ja jotta sain ne juoksemaan piti itsekin poukkoilla edestakas. Huono idea sillä takaisinpäin kävellessäni huomasin kännykkäni pudonneen. Ja takaisin etsimään. Onneksi lumessa näkyi selvästi mistä olin kävellyt joten löysin puhelimen hangesta. Autolle palattuani koin pienen paniikin tunteen kun tajusin että myös autonavaimet olivat pudonneet taskusta!! Soitin kaverilleni jonka auton huomasin myös hallin pihalla. He olivatkin muualla lenkillä ja mukana oli Jedi-bortsu joka osaisi esine-etsintää. Alkoi tulla pimeää ja lunta satoi taukoamatta lisää. Jedi jaksoi pitkään yrittää etsiä avaimia, yhdessä kohtaa pysähtyi aina mutta ei sen tarkemmin ilmaissut. Jatkoin vielä yksikseni etsimistä, vaihtoehtona oli lumien sulamisen odottelu ;). Kävin hakemassa kepin jolla lakaisin lunta mutta sepä vasta epätoivoiselta tuntui :D Ajattelin siinä samalla pistää omatkin koirat töihin. Ei niille ole opetettu varsinaista esine-etsintää mutta jotain pientä ovat etsineet. Annoin sekä Hipin että Pandan haistella tavan avainnippuani ja pistin otukset hommiin. Hippi tyylilleen uskollisena juoksi päättömänä ympäri peltoa, löysi tosin poisheittämäni lakaisukepin joten kaipa siitäkin piti olla tyytyväinen. Panda sen sijaan löysi ensin kaninpapanoita, söi ne ja jatkoi hommia. Vähän ajan päästä kaivoi taas lunta ja ajattelin sen löytäneen seuraavan papanakasan. Vielä mitä, sieltähän pilkotti autoni avaimet!! Mikä helpotus! Enpä osannut lainkaan arvata että Panda tuon homman noin hyvin osaisi. Toki sillä on aina paljon enemmän järkeä ja malttia matkassa kuin toisella nimeltä mainitsemattomalla pikkumustalla.

Tämän hieman pidennetyn lämppälenkin jälkeen päästiin vihdoinkin treenaamaan. Ajatuksena oli hinkata hieman keppejä ja puomia. Keppien viereen iskin putken houkuttimeksi mutta eipä Hippi sinne mennyt kertaakaan vaikka hilasin sitä vähän hankalankin lähelle. Häiriötä kestää ihan hyvin, ei paljoa haittaa mitä teen tai missä olen. Puomilla yritin hioa kontakteja. Nyt Hippi meni jo melko hyvin alas asti vaikka itse olin takana. Tuota pitäisi tietysti saada aina nopeammaksi ja varmemmaksi mutta suunta näyttäisi nyt ainakin olevan oikea. Lisäksi harjoittelimme niiaamista eri variaatioin. Seuraavan kerran kun kirjoittelen kaukokäskytreeneistä niin saattanen kirota tällaisia pelleilytreenejä :D

Tässä hieman pätkää treeneistä

Tänään aamu alkoi retkellä Hyvinkään koirakylpylään. Kyllä oli pienellä koiralla riemussa pitelemistä kun tajusi mihin oltiin tultu! Meinasi juosta päin lasiovea, niin oli kiirus sisälle... Sinne mulahti altaaseen kun irti pääsi. Tyypistä vaan lähtee hieman ääntä kun käy niin älyttömän kuumana tuolla. Panda innostui uimaan kun sen avitti (=tuuppasi) altaaseen. Sillä on aina iso kynnys mennä siitä rampista joten pieni apu oli paikallaan ;) Kirppua en altaaseen laittanut kun ei uimisesta nauti. Sai hengailla siinä reunalla ja paimentaa nuorempia.

Ja tuo laidalta veteen hyppääminen ei ollut suunniteltua. Ajattelin että se kiertää kyllä rampille mutta vielä mitä, siitä mennään mistä suoriten päästään....

Muutaman tunnin päikkäreiden jälkeen oli vielä vuorossa ohjatut agilitytreenit. Satu oli suunnitellut hauskan 26 esteen radan. Eka kerta meni ihan kivasti, ellei ottanut huomioon hylkyä joka tuli heti alussa ;) Toisella kerralla hinkattiin vielä muutamia ongelmakohtia ja kolmannella kerralla sitten nollalla läpi. Sain muuten toisella toistolla Hipin tekemään virheen puomilla! Juoksi läpi. Sai siitä suullista palautetta ja seuraavalla kerralla muisti taas miten siellä olisi tarkoitus pysyä kunnes tule-käsky tulee. Toisaalta hirmu hyvä että treeneissäkin saa samanlaisen kisatsempin että pääsee korjaamaan suorituksen.

Nyt on kotona kolme simahtanutta raatoa. Rankkoja tällaiset aktiviteettipäivät!

Taas liitelemässä

2010-11-14T23:11:00.002+02:00

Hippiäisen agilitytauko loppui tänään :) Puolitoista kuukautta ehti vierähtämään viime treeneistä joten tänään hallilla oli yksi hyvin innokas pieni shetlantilainen. Tehtiin etenemistreeniä, kahdeksan hyppyä (tai no, mukana myös muuri, pituus ja okseri) peräkkäin erilaisilla etäisyyksillä ja koiran oli tarkoitus hypätä ne kaikki niin itsenäisesti kuin mahdollista. Ekalla kerralla jäin toisen esteen kohdalle ja Hippi hyppäsi kaikki hypyt pelkällä eteen-käskyllä :) Lopussa oli palkka odottelemassa. Tehtiin tätä harjoitusta molemmilta puolilta ja molempiin suuntiin. Hippi ei mun apua paljoa tarvinnut, eteni joka kerta tosi hienosti koko suoran. Keskittyi myös todella hyvin hyppyihin joiden etäisyydet vaihtelivat joten joutui oikeasti rytmittämään menoansa. Toinen pikkutreeni oli keppien aloitukset niin että putkensuu oli siinä ihan hollilla. Kävin pariin otteeseen siirtämässä putkea jotta vaikeuttaisi mahdollisimman paljon keppien hakemista ;) Muutaman kerran Hippi livahti putkeen mutta lopuksi haki taas itse keppejä pitkältäkin matkalta vaikka välillä annoin mennä putkeen ja välillä kepeille. Hyvää keskittymistreeniä. Tauko oli tehnyt hyväää, oli taas hauska reenata :)

Täytyy katsoa, jos löytyisi vielä jotkut kisat tälle vuodelle. Toisaalta mä e tykkää yhtään kisata kylmässä... Ollaan päästy vaan aika vähän kisaamaan syksyllä, peräti kolmissa kisoissa. Tosin onhan noita startteja ja isoja kisoja kertynyt tälle vuodelle joten hieman rauhallisempi tahti ei taatusti ole haitaksi.

Tänään kävin myös katsomassa yhtä kämppää Kylmälästä. Ja muutto olisi vuoden vaihteessa! Onhan tuo vähän keskellä metsää mutta toisaalta työmatka lyhenee. Kivaakivaa! Ja ihan vieressä on kaksi järveä joten kesällä pääsee uittamaan koiruuksia aina kun vaan haluaa, Hippi tulee olemaan niin paratiisissa :D

Kadonnutta inspiraatiota metsästämässä

2010-11-07T21:51:00.004+02:00

Hippi on taukoillut kaksi viikkoa ihan kaikesta. Ei olla edes pienenpieniä temppuja treenattu ;) Aivot ovat saaneet olla totaalilomalla, niin koiralla kuin omistajallakin. Nyt alkaa pikku hiljaa tuntua siltä että tauko on tehnyt tehtävänsä, akut tuntuu jo paremmin ladatuilta.
Eilen mentiin sitten valmennusryhmän tokotreeneihin. Meitä oli vain neljä treenaamassa joten jokainen ehti treenata melkein 20 minuuttia. Hippi otti ensin hieman malttitreeniä ruutuun. Lähinnä äänenkäytön suhteen. Tehtiin liike kisanomaisesti, viritin Hipin normaalisti ja lähetin. Kauhean rääkäisyn saattelemana kutsuin Hipin takaisin. Ohjeeksi sain kieltää Hippiä ennen kuin sen päästää liikkeelle. Kuusi kertaa Hippi lähti rääkäisten matkaan ja aina pyysin sen takaisin. Ihme tyyppi, joka kerta lähti samanlaisella raivolla vaikka olin ottanut sitä juuri ennen nokasta kiinni ja käskenyt olla hiljaa. Viimein tajusi olla huutamatta jolloin sai juosta ruutuun ja siellä hirmu bileet pystyyn :) Ruudussa ei ollut valmiina mitään mutta silti pinkoi oikeaan paikkaan niin kovaa kun jaloistaan pääsi :) Tämän jälkeen tehtiin muutamia korjaamistreenejä missä Hippi jätettiin ruudun ulkopuolelle ja ohjasin sen lähtöpaikasta ruutuun jossa oli palkka. Tätä täytyisi oikeasti tehdä paljon enemmän jotta olisi jotain mahdollisuuksia saada koira takaisin ruutuun jos se kokeessa jostain syystä ajautuisi ulkopuolelle.

Tämän lisäksi tehtiin taas tunnaria. Nyt tehtiin kolmea erillistä tunnari"pistettä" jossa oli paljon kapuloita + oma. Treeniä ei tehty koeliikkeenä vaan kävelin Hipin kanssa aina yhdelle kasalle ja katsoin mitä tekee ilman käskyä. Kapuloille päästyään alkoi heti haistelemaan keskittyneesti eikä siirrellyt suullaan yhtään vääriä kapuloita :) Löysi jokaisesta kasasta hienosti omansa! Kokeen epäonnistuminen saattoi olla vain joku tilapäinen mikälie-häiriö. Nyt vaan onnistuneita treenejä alle niin Hippi saa varmuutta liikkeeseen!

Lisäksi otettiin yksi lyhyt paikallamakuu jossa ei sen kummempia ongelmia. Tämä nyt ollaan sentäs saatu rakennettua suht varmaksi liikkeeksi vaikka alkuun siinä(kin) oli suuria ongelmia.

Illalla oli yksi syksyn odotetuimmista tapahtumista, Adam Lambertin keikka :D AL oli aikoinaan aivan ehdoton suosikkini american idolsissa ja ikävää että kisan lopputuloksessa ei ollut kyllä laulutaidon kanssa mitään tekemistä, siihen vaikutti jotkut muut syyt. Anyway, keikka oli super! Kaapelitehdas vaan ei todellakaan ollut paras mahdollinen keikkapaikka tuollaiselle ihmismäärälle! Jonotettiin yli tunti sisään ja meidän perässä oli vielä ihan järkky jono. Alakerran vessoihin oli ihan järkyttävä jono, anniskelupuolen vessoihin onneksi pääsi vähemmällä venailulla. Saatiin kohtuuhyvät paikat aidan vierestä josta jopa näki jotain. Harmi vaan että siinä toisella puolella aitaa oli niitä kirkuvia teinejä ;) Lisäksi siihen meidän pöytään oli eksynyt myös jotain AL:n hard core-faneja jotka kyselivät että oltiinko me ollenkaan lentokentällä vastassa kun he eivät muistaneet meitä siellä nähneen. Juu, ei oltu. Joku roti noiden muusikoiden kiusaamisellakin. Yksi näistä oli myös lähtenyt jenkkilään keikalle. Mikäs siinä jos massia löytyy.

Keikka oli itsessään harmillisen lyhyt, kesti vain tunnin! Harvoin olen ollut missään keikalla joka olisi noin lyhyt ollut. Muutamia kappaleita jäin kaipaamaan kuten "a Loaded Smile" sekä "Time For Miracles" mutta toisaalta AL esitti kaksi ehdotonta lempikappaletta hänen idols-esityksistään, "Ring of Fire:n" sekä "Mad World:in" Tosin tuo encorena vedetty mad world oli hieman traumatisoiva kokemus koska se vedettiin tuollaisella tuplanopeudella! En tykännyt tuosta versiosta. Alkuperäinen cover-versio kun on kuitenkin yksi parhaista musiikillisista vedoista ikinä... Pääsin tästä järkytyksestä kuitenkin nopeasti yli ;) Encore oli vähän hätäisesti vedetty ja todellakin vain yhden kappaleen pituinen! Keikka loppui vähän kuin veitsellä leikaten. Kokonaisuutena kuitenkin ihan mahtisetti ja todellakin menen uudestaan jos herra vaan tänne päin uudestaan palaa! Ja toivottavasti palaa!

Muutama sananen

2010-10-31T21:06:00.011+02:00

Mitäpä näistä viime aikojen kokeista pitkiä pätkiä kirjoittamaan. Yhteistä niillä kaikilla on se että tavalla tai toisella ovat menneet railakkaasti vituilleen. Ensin oli ne koiratanssin SM-kisat. HTM:ssä Hippi sijoittui sijalle seitsemän yhdeksästä koirasta. Tuomarit eivät juurikaan tykänneet esityksestä. Etenkin yhtä tuomaria (Heli Nousiainen) häiritsi jo viitasta lähtien kaikki. Hyihyi, koira hyppi kolme kertaa, siksi noottia venkoilusta. Ihan tarkalleen en tiedä mikä kaikki lasketaan venkoiluksi. Anyway, esityksemme oli siis täynnä epätarkkoja seuraamisasentoja ja ne seuraamisasennot jotka onnistuivat, olivat väljiä.
Freestylessä Hippi oli ihme jäkittäjä. Ehkä kaksi esitystä oli liikaa. Kieltäytyi tekemästä hyvinkin osaamiaan asioita ja sooloili omiaan. Tämän jälkeen harmitti koiran toimimattomuus, ei ole tuollaista aasivaihdetta ennen laittanutkaan päälle. Sijoituksemme oli sama 7/9 kuin edellisessäkin luokassa. Eipä saanut esitys ihmeellisiä pisteitä, enkä tästä esityksestä niitä osannut odottaakaan. Jokainen tuomari muisti myös huomauttaa että koira haukkui, peräti neljä kertaa. Vinkki vitonen kaikille jotka miettivät koiratanssia harrastuksena: Jos koirasi haukkuu, kannattaa laji unohtaa. Haukkuminen on kuitenkin selvästi yksi suurimmista synneistä lajin keskuudessa.

Alkuun ajattelin olla lataamatta esityksiä nettiin mutta toisaalta, johan niiden kanssa ollaan noloiltu kisapaikalla joten ehkä ne voi tänne blogiin laittaa. Täältä niitä ei kovin moni löydä.

Tässä Heelwork to music-esitys

Lähettäjä 2010-10-15

Ja tässä Freestyle

Lähettäjä 2010-10-16

Se niistä kisoista.

Koska HTM + freestyle oli vienyt arvokasta treeniaikaa, oli harjoittelu seuraavan viikonlopun tokokisoihin jäänyt todella vähälle. Huono ratkaisu. Edeltävällä viikolla otin lähinnä tunnaria ja apupalkalla luoksetulon pysäytyksiä. Koe meni vähän niinkuin odottaa saattoi, ei kovin hyvin. Alku oli jo lupaava kun kisapaikalle saavuttaessa huomasin kisakirjan ja rokotustodistusten jääneen jotenkin kummallisesti kotiin. Onneksi olin niin paljon etuajassa että ehdin piipahtaa kotona pikaisesti.

Liikkeet tehtiin kahdessa osassa sekoitetussa järjestyksessä. Ensin paikallamakuu josta 10, hyvä ja rauhallinen suoritus. Hippi oli kolmnten suoritusvuorossa ja ihan hyvin sain sen viriteltyä kehään. Ekana hyppynouto joka on suht varma liike. Tästä 10. Ja sitten alkoi alamäki :D Ruudun bongasi hienosti mutta kiesus minkä rääkäisyn päästi sinne lähtiessään... Tälle(kin) tarttis tehdä jotain. Pinkoi hienosti keskelle ruutua jossa pysähtyi hysin käskystä ja meni suht nopeasti maahan. Sitten en tiedä mitä tapahtui koska en katsonut koiraa. Jotain se säikähti, joko lintua (joita hallissa oli paljon) tai sitten sen päälle tippui vettä. Kuitenkin hypähti ympäri ja jäi hyvin hämillään seisomaan paikoilleen, tiesi ettei olisi saanut nousta mutta jotain siellä oli häiritsevää. Tuli hienosti kutsusta sivulle, treeneissä arpoi monesti väärälle puolelle. Kaukoissa en ole lukenut sääntökirjaa vaan olen antanut itseni ymmärtää että vihtoväli on 3 sekuntia. On siis 5 sekuntia joka tuntui ikuisuudelta. Ma-sei vaihdossa ensin arpoi asennon ja lopuksi valahti maahan. En enää korjannut. Tästä 7. Liikkeestä istuminen 7,5, jouduin hiemn avittamaan ja katsomaan koiraa käskyn aikana. Mieluummin pistevähennyksiä kuin 0. Tämän jälkeen ulos kehästä, koiralle hyvä palkka ja hetkeksi autoon odottamaan seuraavaa osiota.

Toinen osio aloitettiin seuraamisella. Hieman yliviritystä ilmassa sillä Hippi edisti aika pahasti ja muutama perusasento meinasi unohtua. Pisteitä 8. Luoksetulosta 0 sillä pysähdykset valuivat, huoh. Metallinoudost 9, kiljaisi lähtiessään. Tunnari 0, oli tekevinään hyvin töitä nenällään mutta silti bongasi väärän kapulan. Kokonaisvaikutus jostain syystä 9. No, jos jostain pitää olla iloinen niin siitä että koira teki hirmu iloisesti töitä koko kokeen ajan. Ehkä mä alan oikeasti vaan hokemaan tota kun ei tulosta synny mistään. Pääasia että koiralla on kivaa. Siinä me ollaan ainakin hyviä.

Tässä videomateriaalia kokeesta

Nyt ollaan treenitauolla. Kaikesta. Ajattelin että muutaman viikon nollaus olisi tuonut treeni-intoa mutta yllättävän vähän on hinkua tehdä yhtikäs mitään.

Kirpun kuulumisia sen verran että otin siitä viime viikolla verinäytteen, maksa- ja munuaisrvoja yms perussettiä jotta näkee missä mennään. On kuitenkin syönyt tuota sydänlääkettä kesästä joten halusin nähdä ettei siitä ole aiheutunut mitään. Onneksi kaikki arvot olivat normaalit :)

SM-kisat lähestyy

2010-10-13T21:33:00.013+03:00

Tässä vaiheessa on aina hyvä miettiä ja voivotella että miksi, oi miksi ei vaan voisi pitäytyä parissa koiraharrastuslajissa vaan väenvängällä pitää hakata päätä seinään mahdollisimman monen erilaisen lajin kanssa. Se että ohjelmat saatiin hyvissä ajoin valmiiksi paperilla, ei todellakaan tarkoita sitä että ne olisi saatu harjoiteltua kunnolla kasaan. Kun ei vain ehdi. Ja se musiikki pitäisi olla treeneissä mukana joka taas tarkoittaa että auto pitäisi ajaa johonkin kentän reunalle kun muuta soitinta ei huushollista löydy. Vuorotyökin hankaloittaa omalta osaltaan kun on ollut paljon iltavuoroja ja valoisan ajan ennen töitä käyttää mieluummin metsälenkkiin. No valivali, itsepä koiran kisoihin ilmosin :D

Maanantaina oltiin treenaamassa Veikkolan uudessa koirahallissa noita esityksiä. Hippi teki ihan suht hyvin mutta sooloili HTM:ssä ja vinkui freestylessa. Lupaavaa. Ja tuo vinkuminen mua itteäni harmittaa koska se kertoo ihan vain siitä että Hippi on nyt kahden ohjelman kanssa vähän epävarma :/ Harmittaa että on saattanut koiran tilanteeseen jossa sillä menee helposti asiat sekaisin. Eikä tässä nyt ihmeitä ehdi tehdä, lähinnä pieniä osia palkaten.

Tokossa ollaan oltu varsin aikaansaamattomia. Kisat lähenee eikä taidot ainakaan kasva. Viime lauantaina oli valmennusryhmän treenit piiitkästä aikaa. Viime kerta tainnut olla joskus huhtikuussa? Alkuun tehtiin Sirken ohjauksessa ruutua, yritin ensin ilman palkkaa mutta meni sekaisin ylimääräisistä merkeistä joita hallissa oli. Löysin kuitenkin loppujsen lopuksi ruutuun ilman apua, kunhan oli käynyt katselemassa muut merkit. Sen jälkeen tehtiin muutama toisto jossa palkka oli valmiina ruudussa. Tarvitsisi vain treeniä jotta liike taas tulisi varmemmaksi. Kukahan Hipin kanssa treenais :D Tämän jälkeen katsottiin kaukoja. Ongelmamme on ollut se että Hippi peruuttaa ja tepastelee takavasemmalle. Nyt kuitenkin vaihtoi lähes puhtaasti. Jotain edistystä. Ulkona tehtiin Marin ohjauksessa tunnaria. Hösäs alkuun, otti kerran väärän. Haki kyllä omansa sitten mutta samalla tavalla vauhdista napaten. Se on todella hankala tilanne, palkatako vai ei? Hippi on tehnyt joskus noita suorituksia missä käytännössä vain noutoliikkeenä nappaa yhden kapulan ja kiikuttaa sen mulle. Jos tämä sattuu olemaan oma niin onglmaksi muodostuu se että onko se oikeasti saanut hajun ja on niin varma tekemisestään että ottaa heti oikean vai kannustanko tällaiseen kapulan nappaamiseen jos se kuitenkin on vain vahingossa sattunut valitsemaan oman sieltä... Hankalaa! Ajatuksia kellään? Onneksi loppuun saatiin kaksi hyvää toistoa missä Hippi käytti oikeasti nenäänsä.

Harmittaa kun en ole ehtinyt ulkoiluttaa kameraa vaikka kelit ovat olleet hyvät. Milloin se on unohtunut kotiin tai sitten on ollut juuri silloin pilvistä kun kamera on mukana. Tänään kuitenkin ehdittiin pihalle kun aurinko vielä paistoi. Hippi pääsi taas esittämään parhaita puoliaan pallonsa kanssa :D