sunnuntai 26. lokakuuta 2014

Hipin koettelemukset osa 389


Hipin haimatulehdus on uusinut. Veeiiteeteeuu. Viikko sitten lauantain oltiin kisoissa -> siellä Hippi oli aivan normaali, hullu itsensä. Sunnuntaina oli innokas demokoira Janakkalan koirakerhon temppukoulutuksessa. Su-iltana oksensi kerran, ruokaa jonka mukana oli kumirouhetta JANKKin hallilta. Alkuun ajattelin, että no ehkä se söi maahan pudonneiden namien kanssa sitä rouhetta joka nyt ärsytti mahassa. Maanantaina kuitenkin vielä nieleskeli ja maiskutti jolloin ajattelin, ettei tämä ole normaalia vaan joku nyt närästää. Koira oli edelleen lenkeillä yms ihan normaali. Mutta jos jotain Hipin kanssa on oppinut niin sen, ettei asiat ole välttämättä siltä miltä näyttää. Siispä veriä tutkimaan. Pieni verenkuva, maksa- ja munuaisarvot olivat täysin normaalit joten Hippi vielä ultrattiin töissä. Mitään ihmeellistä ei näkynyt. Perjantaina tuli sitten haimatulehdusta kuvaava cPLI (canine pancreatic spesific lipase) arvo joka oli taas pahasti koholla :( Normi arvo alle 200 ja Hipillä se oli yli 600. Mulla kyllä hajoaa joku päivä pää ton koiran kanssa kun siitä ei näy mikään päällepäin. Mitä jos mä en joskus bongaa tota sen "oireilua"? Kuinkahan pahaksi tulehduksen pitää päästä ennen kuin Hippi alkaa näyttämään kipeältä?

Nyt tota ruokavaliota täytyy taas rukata vaikka olin mukamas ollut sen kanssa kovin tarkka. Pakko vaan siirtää Hippi suurimmaksi osaksi nappularuokinnalle, siinä se rasvan määrä on ainakin helpompi kontrolloida... Mälsää :( Hippi ei sairaalta tälläkään hetkellä näytä, päinvastoin meno on aika villiä. Hoitona saa taas vatsahapposalpaajaa ja hyvin vähärasvaista ruokaa. Parin kuukauden päästä kontrolloidaan verinäytteet ja sen jälkeen tämänkin arvo pääsee loppuelämän säännölliseen kontrolliin.

Flown koiratanssitreenit ovat olleet pelottavan vähäiset. Muutettuja kohtia olen treenaillut lenkillä pienissä erissä mutta ohjelma on tehty viimeksi toukokuussa Ruotsissa! Huomenna olen vihdoinkin menossa piskipajalle treenaamaan, täytyy ottaa ohjelma kertaalleen läpi ja sitten se on siinä. Ensi lauantaina on Janakkalassa kisat jossa näkee vähän mitkä asiat tökkivät ja sen jälkeen onkin ne pari viikkoa aikaa yrittää korjata se mikä korjattavissa on ennen Norjan PM-kisoja. Mua oikeasti välillä hävettää kertoa kuinka surkeasti me tätä lajia treenataan.

Torstaina Flow pääsi taas Sennin agilitytreeneihin. Tällä kertaa Flow oli oikeasti tosi hyvä. Teki hienoja pätkiä vaikka puolikas halli on sille tosi pieni tila. Siitä oli oikeasti apua, että sille huomautti sellaisesta aivottomasta rallailusta jossa se vaan juoksee ympäriinsä. Sen jälkeen Flow on selvästi terästäytynyt ja keskittyy paremmin tekemiseen. Mä oon ollut sille aivan liian kiltti ja katellut naureskellen kun toisella on niiiiin kivaa juoksennella aivoton ilme naamallaan.

Tänään oli jännä päivä kun korkattiin viralliset agilitykisat Flown kanssa. Olin ilmoittanut Flown kahdelle agilityradalle sillä ajattelin kontaktien tuovan hieman hallintaa tekemiseen. Tuomarina oli Petteri Kerminen ja hän olikin tehnyt ihan superkivat 1-luokan radat! Tällaisia ykkösten ratojen pitäisi olla! Tottakai näissäkin oli omat hankaluutensa mutta noin pääpiirteittäin radat olivat suoritettavissa kokemattomankin koiran kanssa. Eka rata lähti hyvin liikkeelle. Kepit Flow haki hyvin vaikka vauhti oli putkesta tullessa kova. Keppien jälkeisillä hypyillä Flow meinasi lähteä laukkaympyrälleen joten jouduin hieman koukkimaan sitä puomille eikä sinne meno ollut kauhean sujuva. Puomin kontakti oli hieman hidas, Flown kanssa ei olla vielä treenattu kohtia missä joko olen valssaamassa tai otan sivuetäisyyttä yhtään. Tässä taas huomaa kuinka paljon erilaista treeniä onkaan vielä treenilistalla. Puomin jälkeisen hypyn Flow ohitti jostain kumman syystä vasemmalta. No, näitä sattuu. A:lle tultaessa Flow oli saanut niin kauhean vauhdin ettei ihan pystynyt pysähtymään kontaktille vaikka yritystä oli. Vielä loppusuora ja niin päästiin hengissä maaliin!

Toka rata oli myös tosi kiva, tykkäsin. Alku oli ehkä hieman haasteellinen, lähinnä pienenkin kaarratuksen jälkeen tuli kulma puomille hieman huonoksi. Flowllakin lipesi yksi jalka ylösmenolla mutta ei onneksi pudonnut puomilta. Kontakti oli nyt nopeampi mutta seuraava hyppy alitettiin... Flown kanssa on treenattu ihan äärettömän vähän rataa kuin myös jatkoa kontakteilta ja se nyt näkyi näissä kisoissa. Treenilista vain kasvaa. A:kin oli parempi mutta sen jälkeisellä suoralla ei Flow oikein osannut enää hakea vikaa hyppyä. Tai oli kyllä menossa mutta kun käännyin hieman liian aikaisin, kurvasi se mun luokse. No hyllyhän meillä oli jo esteen alituksen takia joten en tätäkään korjannut vaan jatkettiin kepeille. Plussaa oli molempien ratojen kepit. Ja Flowlle on ollut vaikeaa kepittää loppuun jos putki on ollut edessä mutta nyt malttoi loppuun asti. Loppusuoran keinulla vietettiinkin sitten tovi, kolmas kerta vasta toden sanoi ja Flow tajusi pysähtyä. Olipas hankalaa.
Mutta noin yleisesti ottaen Flown kanssa oli kiva kisata ja kunhan ollaan vähän lisää treenattu niin ei muuta kuin uusiin kisoihin :) Ja rimoja tuli alas vain yhdet per rata, hämmentävää!



keskiviikko 15. lokakuuta 2014

Ehkä vähän tyhmää


Mutta tein sen silti.


Flow pääsee korkkaamaan agilitykisat. Tämä tapahtuu kenties hieman liian aikaisin sillä F ei kunnolla kaikkia esteitä osaa mutta hei, vähän jännitystä elämään. Viime keskiviikkona alkoi meidän talviagilityt ja ainakin tuon kerran perusteella usko minkäänlaiseen ratatyöskentelyyn on aika pieni. Mutta kaikkea voi kokeilla. Treeneissä jouduin huomauttamaan Flowlle että agilitykentällä ei vaan juosta reikä päässä ihan mihin sattuu. Se kun on oppinut vetämään itsensä aivottomaan juoksumoodiin jolloin vain säntää miljoonaa eteenpäin ohi esteiden. Pienen nootin jälkeen alkoi keskittymään oleelliseen jolloin saatiin vähän onnistuneempaa pätkää mutta siitä on vielä pitkä matka sellaiseen flow-agilityyn :D

Hipin kanssa sössittiin myös sunnuntaina Purinalla kahden radan verran. Jostain syystä Hippi ei tehnyt keppejä kunnolla. Ilmeisesti tuo Purinan sohjopohja ei vaan oikein sovi Hipille. Ja nyt kun otin sivuetäisyyttä molemmilla radoilla kepeillä niin Hipin vauhti hieman hiljeni eikä se tehnyt loppuun keppejä. Hyllyt siis lopputuloksena. Tosin ekan radan hyllytin siitä, etten taas katsonut koiraa joka ohitti mun perässä yhden hypyn. Deja vu vol.258. Näillä toistomäärillä koira olisi jo ottanut opikseen. Tarttis varmaan myös joskus treenata Hipin kanssa. Johan me ollaan pari vuotta pelkästään kisailtu ilman treeniä. Aina välillä tulee kisoissa vastaan sellaisia "näitä olisi kyllä tosi hyvä treenata"-kohtia mutta sitten se treenaaminen on vain jäänyt. Onneksi Hippi on tuollainen ajatustenlukija vaikka radalla mun ajatukset välillä kimpoilevatkin sellaista tahtia ettei pienellä sheltillä ole mahdollisuuksia niitä ymmärtää. Mutta aina se jaksaa kiltisti yrittää. Hippi <3.

sunnuntai 5. lokakuuta 2014

Oman seuran kisat


Eilen Hippi pääsi oman seuran kisoihin liitelemään kolmen startin verran. Starttijärjestys oli hieman ärsyttävästi yksi luokka kerrallaan joten hallilla tuli kökittyä koko päivä. Tuomarina oli koko päivän Ritva Herrala. Ekalla radalla takaseinän serpentiini näytti ihan simppeliltä kunnes rataantutustumisessa huomasi, että esteet eivät olleetkaan linjassa toisiinsa. Eli jotain tartti tehdä. Päädyin tekemään persjätön A:n jälkeisen hypyn jälkeen jolloin koiralle tuli suht selkeä linja kaikille hypyille. Ennen suoraa putkea en ohjannut Hippiä mitenkään joten se juoksi mun perään. Nää on varsin tyhmiä kieltoja mutta kun ihminen ei vaan opi! Tämän jälkeen testailin keppien hakemista ja tän Hippi teki kyllä huikean hienosti! Puomilla taas vähän ihmeteltiin oikeaa suoritustapaa ja vikaan putkeenkin piti huiskaista niin, ettei Hipillä ollut oikein mitään käsitystä mitä tehdä. Mutta koska kepit oli niin makeet, jaksoin fiilistellä tätä rataa pitkään.



Tokalla radalla oli sama takaseinän serpentiini mutta toiseen suuntaan. Siitä eka hyppy oli takaakiertona joka teki pätkästä astetta kinkkisemmän. Hippi nousi lähdössä seisomaan ja otti jopa muutaman askeleen kohti ekaa hyppyä. Liikuttavaa, jos se kuvittelee oikeasti, että tällainen peli alkaisi vetelemään :D Tältä radalta tehtiin ruma nolla. Yksi persjättö vähän levähti ja toinen jäi kokonaan tekemättä siellä takasuoran ekan takaakierron jälkeen. Tässä tuli hetkellinen jäätyminen kun tajusin, että jotain jäi tekemättä ja koira menee jo. Onneksi mentiin hypyt oikein päin tuurilla, tuolta pätkältä tuli paljon hyllyjä kun joku hyppy meni väärinpäin. Tyylipisteet onneksi jäävät muihin lajeihin ja nolla se on huonokin nolla. Päästiin myös palkinnoille kun Hippi oli tällä nollalla toinen.



Vika rata oli hyppäri. Ennalta helpoimman oloinen mutta taidolla saatiin sekin hyllytettyä. Hippi pudotti 10-riman kun kutsuin sitä aika vahvasti siinä hypyn päällä. Seuraava putki oli sellainen, että Hippi on vastaavissa lähtenyt kiertämään koko paskan joten ajattelin estää tämän. No, saatiin rima alas. Yritin lähettää Hipin hieman hätäisesti 15-hypylle mutta en sitten katsonut, että meneekö se sinne oikeasti joten se tuli mun perään. No hei, näitä sattuu. Joillekin useammin kuin toisille.



Tänään pääsi Hippi ja Flow sunnuntai-illan sillisalaattitreeneihin. Ehdittiin taas käydä kaikki lajit läpi. Flow pääsi treenaamaan keppejä, kontakteja, (hyvin) pientä rataa, temppuja ja Hippi hinkkasi puomia sekä ruutua. Flowlle keppien viimeinen väli on haasteellinen jos edessä on putki odottelemassa. Kun huomautin tästä, joutui Flow taas oikein pinnistelemään onnistumisen kanssa ja meni vikat välit hyvin hitaasti. Flow haluaa tehdä aina oikein joten sen on pakko pudottaa vauhtia jotta se saa tehtyä asian kunnolla. Tämän jälkeen laitoin vikaan väliin ohjurin jotta sain Flowlle enemmän varmuutta. Nyt pitäis vaan reippaasti treenata erilaisia häiriöitä kepeillä, ne kun ovat kuitenkin vasta just ja just osaamislistalla hyvin epäsäännöllisen treenamisen ansiosta.

Kontaktit ovat ihan ookoot. Vielä tarvitsee varmuutta oikeaan paikkaan, varsinkin puomilla. A:lla tulee nopeammin alas asti.

Hippi löytää treeneissä oikean paikan puomilla hämmästyttävän hyvin, etenkin kisasuorituksiin verrattuna. Treeneissä ei koskaan jää reunalle roikkumaan eikä tekeminen ole mitenkään riippuvainen mun sijainnista. Tosin jos oon ihan takana niin saattaa etujalat tulla hieman puomin sivuun mutta siitä en oo ottanut stressiä. Mutta muuten tehdään kyllä ihan eri asiaa treeneissä ja kisoissa. Täytyis taas videoida treenejä niin näkis, mitä sitä itse tekee erilailla.

torstai 2. lokakuuta 2014

Maajoukkuetreeneissä


Sunnuntaina ajeltiin Akaaseen Dream Team-areenalle treenaamaan maajoukkueen kanssa. Paikalla meitä oli vain neljä mutta silti saatiin näppärästi koko päivä kulumaan. Hyvässä seurassa aika kuluu nopiaan ja sitä rataa. Itse ajattelin, ettei meillä olisi mitään ihmeellistä treenattavaa koska uudet temput ovat edelleen työn alla ja ne täytyy treenata ensin kotona kuntoon. Ohjelmakin on periaatteessa kasasas mutta saatiin siihen silti hyviä muutoksia aikaiseksi. Flown kanssa tunti kului nopeasti vaikka "eihän meillä ollut mitään treenattavaa". Yhteen kohtaan ehdotettiin Flown ryömimistä mun vieressä. Mutta kun Flow ei osaa ryömiä. Sitten kokeilemaan millä käsky-yhdistelmällä Flow ryömisi ilman opettamista... Tule-maa toimi sen verran hyvin, että nyt se ryömii mun vierellä sen tarvittavan matkan varsin uskottavan näköisesti. Kyllä nää bortsut on siitä kivoja, ettei niille tarvitse edes opettaa asioita, ne osaa soveltaa ihan itsekin ;)

Päänkäännöt ovat myös hieman tällaisen tuunauksen takana. Front-positiossa Flow seisoo kiltisti paikoillaan eikä liikauta jalkojaan lainkaan, ainoastaan päätä kun vaihdan sen takana itse paikkaa. Kun perusasiat ovat kunnossa (front ja paikoillaan seisominen vaikka mitä tapahtuisi), saatiin ihan hauska temppu hyvin pienellä vaivalla. Ja sopii ohjelmaan.

En treenannut ohjelmaa kertaakaan koiran kanssa tuolla mutta tein sen itse kerran läpi musiikin kanssa. Onneksi se on ihan hyvin selkärangassa, ainoastaan täytyy uudet kohdat opetella. Hyvillä mielillä treenailemaan Norjan kisoja ajatellen. Mieli on luottavainen kun ohjelma sentään on olemassa ja koira osaa sen. Jos olisin lähtenyt tekemään uutta tähän hätään, ei siitä olisi todennäköisesti tullut yhtään mitään. Etenkään kun mulla ei ole mitään ideaa seuraavan ohjelman musiikiksi.

Treeneissä meni siis näppärästi koko päivä. Ideoita lenteli kaikkien ohjelmiin ja täytyy kyllä sanoa, että innolla odotan PM-kisoja. Suomella on kyllä hieno joukkue :)

Onneksi hallissa on sohva, siellä Flow sai viettää kaikki odotusajat.


Loppuun pieni pätkä töistä. Flow jaksaa jokahelvetinpäivä tehdä töitä saavuttaakseen borderterriereiden ystävyyden. Se menee nuolemaan niiden naamaa ja ottaa kiltisti kaikki iskut vastaan kun BT:t eivät edelleenkään yli-ystävällisestä mustavalkoisesta välitä. Tällä kertaa terrierit tekivät yhteistyötä ja toinen istui Flown pään päällä estääkseen tämän pusuhyökkäykset. Tämä ei Flowta estänyt, hieman vain hidasti.